› Keskustelut › Metsänomistus › Hallitus keventää turpeen verotusta ja lisää hakkeen tukea

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 54)
1 2 3 4 5 6
  • Puun takaa 13.10.2014, 06:42

    Reima Rannan 50/50% jako kuitupuun ja tukin välillä koko kiertoajassa kiinnitti huomiotani.
    Luku tulee ilmeisesti Pohjois-Suomeesta.
    Omien tilastojeni mukaan kuitupuun osuus koko kiertoajassa on Etelä-Keski-Suomesta on alle 30 %.
    Parhaissa kohteissa alle 20%
    Tämä tietysti edellyttä oikea-aikaisia hoito- ja hakkuutoimenpiteitä, ja sitä, että puut kasvatetaan niille parhaiten soveltuvilla maapohjilla.

    jees h-valta 13.10.2014, 08:38

    Tanelin huomautus haavan tukin osuudesta aiheellinen kyllä ja siihen on nyt myös tähtäin asetettu. Mutta ei yliajallisella kasvatuksella vaan otetaan tukki talteen siitä parikymppisestä.

    Korpituvan Taneli 13.10.2014, 10:05

    Pieniä on, puun takusen kiertoaikaiset kuituprosentit. Tuo 20% saattaa joskus tulla jopa päätehakkuussakin. Ensiharvennuspuu on yleensä 100% kuitua ja pikkutukkia. Vai lasketko tässä nyt pikkutukinkin tukiksi.
    Minusta kiertoajassa 50% tukkia on ihan kohtuullinen tulos ja loput kuitua ja pikkutukkia. Eikö puun takusella koskaan ole metsässään aukkopaikkoihin kasvanutta koivua, joka menee sitten kuiduksi?

    Terveisin: Korputuvan Taneli

    Puun takaa 13.10.2014, 18:30

    Tanelille:
    Tässä muutamia lukuja, ne perustuvat kuvioiden toteutuneiden kauppojen mittaustodistuksiin.
    Kysymyksessä ovat olleet istutetut, koko kiertoajan hoidetut talousmetsät, joten niissä ei juuri ole ollut mainitsemiasisi aukkopaikkoja.
    Kuituosuus jää kiertoajassa pieneksi, kun varhaisperkaus ja taimikonhoito tehdään tehokkaasti ja harvennukset ajallaan.
    Esimerkki 1: (keskinkertainen)
    Etelä-Suomi, puhdas istutus-kuusikko, päätehakattu 62 vuotiaana.
    Ensiharvennus: Kuitua 40 mottia/ha. Toinen harvennus 100 mottia/ha, josta kuitua 60 mottia, tukkia 40 mottia. Päätehakkuu 390 mottia/ha, josta tukkia 350 mottia ja kuitua 40 mottia.
    Kuituosuus kiertoajassa n.26%.
    Esimerkki 2: (huonoin)
    Etelä-Suomi, puhdas istutus-koivikko, päätehakattu 46 vuotiaana.
    Ensiharvennus: Kuitua 30 mottia /ha. Toinen harvennus 70 mottia /ha, josta kuitua 50 mottia, tukkia 20 mottia. Päätehakkuu 290 mottia/ha, josta tukkia 220 mottia, kuitua 70 mottia. Kuituosuus kiertoajassa n.38%

    Puun takaa 13.10.2014, 22:36

    Nykyajan kasvatusmenetelmillä ja nykypäivän lämmenneellä ilmastolla, jonka positiivinen vaikutus Suomen metsien kasvuun on kiistaton, on aika vaikea päästä huonoon kasvatustulokseen.
    Silloin pitää tehdä jokin asia täysin väärin.
    Pääpuulajeilla alkaa ensimmäisten tukkien muodostuminen n. 20-vuoden iässä.
    (Jätän tässä pois pohjoisimmat alueet, koska en tunne niiden oloja riittävästi. Joku sen puolen puuntuottaja voi kertoa luvut sieltäpäin.)
    Jos normaaleissa nykypäivän talousmetsän kiertoajoissa, (koivu 40v. kuusi 60v. ja mänty 80v.) ei päässtä kuin 50% kokonaiskiertoajan tukkiosuuteen, on jotain mennyt pieleen, eikä metsätalous ole silloin ollut erityisen kannattavaa.

    Anton Chigurh 13.10.2014, 22:44

    Missähän petsamossa on männyllä 80 vuoden kiertoaika? Minulla on 1987 istutettu männikkö, jossa iso osa rungoista on jo 27 senttiä rk-mitaltaan. Ajat sitten pystykarsittu.

    Puun takaa 13.10.2014, 22:58

    On toki minullakin Anton, mutta näissä vertailuissa kun ei oikein kannata käyttää omia lukuja, koska silloin aina joku pahoittaa mielensä.
    No, laitetaan näin loppuillasta omat luvut:
    Koivu < 30 vuotta, kuusi < 50 vuotta ja mänty < 60 vuotta.

    jees h-valta 14.10.2014, 12:07

    Kustakin lajista irtoaa silloin jo huimat pari tukkiakin. Onnittelut.

    Pete 14.10.2014, 15:01

    Jos kasvatusketjuun kuuluu varhaisperkaus ja sen jälkeen energiapuuharvennus, niin kiertoajan tukkituotos putoaa radikaalisti. Näin se vain. Toki Harjavallan mies saa energiapuutilinsa ehkä muutamaa vuotta aikaisemmin kuin ”Tapion mallien mukaan” kasvattava, mutta metsä onkin sen jälkeen piloilla hyvää tukkikertymää ajatellen. Energiapuuvaiheen mukana pitäminen lykkää päätehakkuuta ja 2. harvennustakin, eli siinä mielessä se on todellakin kuin huisunhinsa k***s.

    Tanelin hoidossa olevat metsät taitaa olla jokseenkin karuilla pohjilla kun kokeneella metsänkasvattajalla on noin huonot kokemukset?

    jees h-valta 14.10.2014, 15:30

    Eipä sureta pete kun kasvatuksessa on pääasiassa hirviolosuhteiden pakosta koivuvaltainen ala. Jossa toki alkujaan piti kasvaa mäntymetsää. Nyt olen saanut ne harvat männyt jalostettua koivun piiskauksella kelvollisiksi tukkiaihioiksi joten pelstettu mitä pelastettavissa on. Nyt keskitytään ottamaan kuitutili koivikosta ja jos sitten jakso riittä katsellaan niitä mäntyjä sitten tukkipuiksi varttumaksi. Nyt jätetään e-puut vain omakäytön puolelle.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 54)
1 2 3 4 5 6