› Keskustelut › Metsänomistus › Hallitus keventää turpeen verotusta ja lisää hakkeen tukea

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 54)
1 2 3 4 5 6
  • Pete 10.10.2014, 11:08

    Toivon todella, että tässä päästään sanoista tekoihin. Ja vieläpä niin, että nimenomaan kotimaista puuta käytetään jatkossa entistä enemmän energiaksi. Selluintegraatit toki pitävät huolta eduista ja niin pitääkin olla. Toivottavasti tuki ohjautuu oikein niin, että sitä ei kohdenneta toivottomiin ongenvapametsiin joista tukkia ei saada jatkossakaan. Tämä ei ole kansantalouden etu vaikka paikallisesti Harjavallssa se voi lämmittää hetken. Jos tuki kuitenkin ongenvapoihin ohjautuu, niin on suuri vaara, että energiapuu tulee kasvavassa määrin meille rajan yli. Ja siinä ei ole järkeä yhtään enempää kuin kivihiilen poltossa.

    Ydinvoimaa voidaan minun mielestä aivan hyvin rakentaa yhdessä venäläisten kanssa kunhan Venäjä pysyy vähemmistö osakkaana. Ylipäätään talousyhteistyötä pitää Venäjän kanssa lisätä ja ostetaan heiltä sitä mitä osaavat tehdä. Kovin montaa sorttia eivät osaa, mutta ydinvoimalaitokset, junat ja veturit ja muutama muu artikkeli löytyy. Tämä on aivan luontevaa naapurikumppanuutta. Selkää ei pidä kääntää. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on tietysti akuutti asia ja sitä ei Suomikaan, valitettavasti, voi sivuuttaa olankohautuksella.

    Gla 10.10.2014, 11:32

    RR: ”H-valta voi tietysti jättää ensiharvennuksessa kaikki lengot ja kaksihaaraiset, niin ei tule tukkipuuta, jos sinun matemaattinen ymmärryksesi niin osoittaa.”

    Että oikein kaikki lengot ja kaksihaaraiset jätettäisiin, tuskinpa sentään edes Harjavallassa, vaikka moni asia siellä poikkeaakin yhtä paljon muusta Suomesta kuin etelä pohjoisesta.

    Minä ainakin jätän kuitupuuksi kelpaavat, jos tukkia ei vieressä kasva. Määrä ratkaisee, ei tukkiprosentti. Toki se suhteellista arvokasvua hiukan heikentää, mutta yleensä merkitys mihinkään on kovin vähäinen. Teoreetikko tietysti joutuu teettämään päätehakkuun 4 kk aikaisemmin, mutta asiansa osaava laskija ymmärtää kaksi muutakin asiaa. Toinen on se, että laskutoimituksen tulos ei voi olla tarkempi kuin lähtöarvot ja toinen on Faustmannin kaavan käytäntöön soveltamisen rajoitteet.

    Gla 10.10.2014, 12:34

    Reiman ymmärrys tuottaa tällaisen menetelmän: Jos sitävastoin panostetaan todella metsänhoitoon, niin järkevä tavoite on vain ja ainoastaan tukkipuu. Syykin on tietysti selvä – moninkertainen hinta.

    Edellä perustelin, miksi tuossa on mielestäni vain osatotuus.

    Tane: ”Tulevan hakkuun kokonaiskuutiomäärillä ei ole niin väliä.”

    Totta, eurot ratkaisee. Ne taas kertyy tukin ja kuidun määrien suummasta, ei prosenteista.

    jees h-valta 10.10.2014, 12:38

    Minä taas lasken yhteen tosiaan ne kasvatusvuodet vrt.hintaan. Ja jätän kyllä laaturunkoja nimenomaan ensiharvennukselle vaikka en niitä omaksi edukseni välttämättä saa hyödynnettyäkkään. Onhan se konekiehellekkin vähän mieliksi oltava että on sitten suruttomasti ottamassa kuitu/e-puuta pois. Tämä ainakin tapauksissa joissa itse teen muutama vuosi ennen ensiharvennusta jo kevyen poltinpuusavotan alta.

    Korpituvan Taneli 10.10.2014, 15:00

    Ei tainnut Reima Rannan viesti oikein nyt mennä perille?
    Jos minä sen oikein ymmärsin, niin kyse ei erityisesti ollut kaksihaaraisista ja lengoista, vaan siitä että pitää tehdä niin kun omat laskelmat osoittavat parhaaksi tavaksi saada rahaa. Tätä periaatetta Reima Ranta toteuttaa ja samaa hän suositteli jeessille. Mikäs siinä, onhan se kelpo periaate, ei ainakaan tarvitse etsiä syyllisiä muista, jos ei onnistu.

    Siinä puiden valinnassa olen kyllä Reima Rannan kanssa samoilla linjoilla. Harvennuksessa on tärkeää jättää ne puut joista voi joskus tulla tukkia. Tulevan hakkuun kokonaiskuutiomäärillä ei ole niin väliä. Tämä on erityisen tärkeää silloin jos laatu on yleisesti kuviolla huono. Jos laatu on kaikilla rungoilla hyvä, niin silloinhan tulevien kokonaiskuutioiden maksimointikin on tärkeää, kun jokainen runko on tukkirunko.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    MaalaisSeppo 12.10.2014, 09:38

    Tulihan se hallitus viimeinkin ainakin osittain järkiinsä. Vielä kun ymmärtäisivät lopettaa ylisuuren tuulivoimatuen, niin tilanne olisi vieläkin parempi.

    Mitä tulee tähän energiapuun kasvatukseen, niin minäkin olen sitä mieltä, että päätavoite on tukkipuun ja nimenomaan laadukkaan tukkipuun kasvatua. Tämä voi edellyttää joissakin tapauksissa verraten tiheää alkukasvatusta josta seuraa, että puuston ensimmäisessä harvenuksessa runkokoko on pieni. Itse mieluummin hakkaan omatoimisesti tällaiset alueet energiapuuksi ja myyn ennemmin kuin jätän maahan mätänemään. Vaikka runkokoko on verraten pieni, hakkuutuotos kuitenkin on sama, kuin varsinaisessa ensiharvennuksessa kuitupuuksi. Energiapuuta ei tarvitse lajitella, eikä pituutta mittailla. Viallisetkin kelpaa ja hintakin on parempi kuin kuitupuulla. Teenköhän suurenkin virheen näin toimiessani?

    Gla 12.10.2014, 12:46

    En tiedä, millaista kalustoa sinulla on käytettävissä. Itse en kuitenkaan näe mitään järkeä siinä, että hankintana aletaan tehdä pienikokoisesta puusta energiaa. Työpalkka on olematon. Mielumin maahan kaataen, koska tällöin työ on nopeata. Toki jos leimikon saa kaupaksi ilman, että työstä tarvitsee maksaa, aina parempi.

    Reima Ranta 12.10.2014, 21:22

    H-vallalla on erikoinen kasvatusmetodi, joka perustuu elinaikaiseen nautintaan hakkuiden avulla.

    Voihan sen metsän myös myydä pohjineen, jolloin oma elinikä ei ole ratkaiseva. Minkälaisen kotrahdin muuten h-valta olet luojasi kanssa tehnyt ja unessako se sinulle ilmoitettiin?

    Minusta metsänkasvatuksen ratkaisee korkotekijä. Kuitupuun kasvattaminen normaalioloissa tarkoittaneen luokkaa 10 % koron käyttämistä.

    Keskimäärin kietoaikana Suomessa tullee tukki- ja kuitupuuta suunnilleen 50% kumpaakin. Jos kuidun hinnaksi oletetaan keskim. 15 euroa ja tukin hinnaksi 60 euroa motilta, niin tukiosuuden lisäys 12,5% antaa saman tuloksen, vaikka jättäisi kuidut korjaamatta.

    12,5 % tukkiosuuden lisäys on mahdollinen jo korjuussa, kasvatuksesta puhumattakaan. Ei tarvitse olla suuri matemaatikko ymmärtääkseen puuvalinnan merkityksen.

    Mitä pienempi bonitetti ( n. pituuskasvu) metsällä on, sen ratakaisevampi puuvalinta on lopputuloksen kannalta. Tähän kun lisätään, että huono boniteetti lisää vielä yleensä kuljetuskustannuksia, niin puuvalinnan tärkeys korostuu entisestään.

    Virallisen metsäpolitiikan edustajalta, Gla:lta pyydän anteeksi taas mainitsemiani prosentteja ja puheitani vapaan kilpailun myönteisistä vaikutuksista. Nehän ovat metsätaloudessa pahimpia Mörköjä – eikö niin? Älä nyt kuitenkaan lue em. kuin ”piru raamattua”, että edellä vaadin kuitupuun jättämistä korjaamatta.

    jees h-valta 12.10.2014, 21:42

    Kyllä minulta R.Ranta jää varmasti tukkia vielä minun lakattuani metsän realisoinnin puuston osalta. Tuo myyntiajatuskaan ei ole muilta osin poissuljettu kuin isompien kokonaisuuksien. Pienet erilliaet saatan ja todennäk. myynkin. Kyllä metsätalous minulle on pääosin monimuotoista vaikka R. Ranta ehkä on saanut kuvan että hakkaan jo keskeneräisiä kuituna. Metsäni ovat jopa erittäin moniasentoisia ja tuleva pääelanto tulee vartavasten kuiduksi kasvatettavasta puusta. Josta tosiaan olen jopa sopimuksia kasvatuksesta tehnyt. Joka ei kuitenkaan ole enää mikään pääpointti vaan olen jo toistakymmentä vuotta lisännyt tämän puun kasvatusalaa ilman mitään ennakoivia kasvatussopimuksia. Nythän minun ei enää ole tarvinnut harventaa kuin aivan pieniä omakasvattamiani. Nekin pääasiassa poltinpuutarpeenkin vuoksi. Todella se summa siellä metsäyhtiön tilityksessä muodostuu kuidun ja tukin yhteissummasta ja tulee minulla kuituvoittoisuus lisääntymään aivan lähivuosina. Loppusumma myös.

    Korpituvan Taneli 13.10.2014, 00:17

    60/15 on vähän optimistinen. Varsinkin kun tukkia korjataan myös harvennuksilta. 55/15 on realistisempi. Tämä ei kuitenkaan pudota Reiman laskelmista pohjaa pois. Varsinkin kun pakkaa sekoittaa vielä kuidun siirtyminen pikkutukkiin osittain, jos puuvalinta on tehty huolella.

    Eli aina tähtäin tukkiin ja kylkiäisenä tulee kuitua/energiaa minkä tulee. Haavassakin tukkiin tähtäys nostaisi tuloja kummasti.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 54)
1 2 3 4 5 6