Näitä hallavauriota kohtaan todella paljon. Hirvien pelossa lähes joka paikkaan kuusta istutetaan ja täällä hallat on enemmän jokavuotinen sääntö kuin poikkeus. Todella isoja aloja menee täysin pilalle, surkean näköisiä kuusen taimikoita riittää. Omaan metsään en kuusta istuta juuri tuon hallan takia.

Raivaajan linjoilla ollaan ja kummastuttaa edelleen tuo kuustosvouhotus. Nyt jo tuppaa ylituotantoa joka puolella ja silti suorastaan hurmoksessa kuusta turpeeseen vaan lisää. Hirviasia pitää saada tolkulleen mutta mikään ei ainakaan muutu sillä että väistetään ongelma ja kaadetaan se muiden niskaan. Jos lehtipuuta olisi normaalisti viimevuodet istutettu vahingot jäisivät merkittävästi pienemmiksi kaikilla ja viljely onnistuisi hyvin. (Myös itikkatuhot) Edellyttää tietysti vastuullista hirvipolitiikkaa jota tästä valtakunnasta ei vain tunnu löytyvän. Vasta ilmeisen pakon edessä kun kuusikin tulee tiensä päähän. Ongelmat ainakin pahenee vuosi vuodelta.

Jeesmies on taas hysteerinen. Kuusta kuusen kasvupaikalle ja mäntyä männyn maille. Lehtipuuta sekaan tai vaikka pääpuulajiksi jos se silmää miellyttää. Kuusitukki on erittäin haluttu artikkeli ja Etelä- ja Keski-Suomessa sen hakkuumahdollisuus on vuodesta toiseen alhaisin. Kaarnakuoriaisten takia ja varsinkin asiaan liittyvän uutisoinnin johdosta kuusitukkia tulee nyt tarjolle runsaasti. Keskivaikea hysteria on ajanut metsänomistajat puukaupoille ja ostava taho hyödyntää tottakai tilanteen. Hirvikannan koosta olen samaa mieltä monen muun kanssa. Mänty olisi oivallinen puulaji myös mt-pohjille, nyt niille istutetaan pääsääntöisesti kuusta.

Hallatuhoja on tosiaan ollut viime vuosina ehkä enemmän kuin totuttua. Omalle kohdalle on osunut yksi palsta Pohjois-Savossa, jossa halla tuntuu vierailevan säännöllisesti. Pohjat ovat erittäin rehevät, joten männyn kasvatus ei oikein käy laatuun sekään. Rauduskoivua on naapureilla ja itselläkin pieni kuvio. Laatu ei kehity hyväksi, voi olla boorinpuutteen syytä osittain, mutta hienojakoisella maalla koivun tukkiprosentti jää todella alhaiseksi ja kokonaiskasvukaan ei vaikuta kovin hyvältä. Nuoret 20-30v kuusikot puolestaan kasvavat aivan pitelemätöntä vauhtia. Kuutioita kertyy +15mottia/ha/vuosi. Ja laatu on hyvää kun boorilannoitus on tehty.

Hankala juttu tuo halla kuitenkin on. Hoidatin yhden 2ha taimikon Jeesmiehen tyyliin. Jätin reilu 2000kpl/ha koivua (pääosin hiestä) kuviolle verhopuustoksi. Koivujen pituus on noin 8m. Istutuskuusi on siellä alla, noin 1600kpl/ha, pituus 2-3m. Ainakaan tällainen verhopuusto ei auttanut kesäkuun 2013 hallaa vastaan yhtään. Ei siis yhtään. Kuuset kärsivät aivan yhtä pahasti kuin alavammalla maalla oleva saman ikäinen istutuskuusikko.

Kaikesta päätellen alue sopii kuuselle kuitenkin erittäin hyvin. Se on ainoa puulaji joka voi tuottaa päätehakkuussa kohtuullisen tukkiprosentin. Jatkan siis kuusen kasvatusta.

Glan kommenttiin että mikä olisi oikea puulajijakauma on toki yhdeltä kuusen oston huonoimmalta kolkalta vaikea vastata. Mutta koska tätä kyllä esiintyy koko eteläisessä suomessa voisi näin maalaisjärjellä kuvitella myös asenneilmapiirin voimakasta muutosta etenkin mhy-kentässä. Ja vastaavissa toimintaorganisaatioissa joista osa jopa voimakkaitakin taimien toimittajia. Kun jatkuva ohjeistus kelaa vain lähes yksinomaa kuusen malliesimerkillisellä kasvatusohjeistuksella. Minullekkin kun tulee pelkästään lehtipuuta vuodesta toiseen tuleekin sitä ennen istutusohjeistus jossa annetaan seikkaperäiset ja kuvalliset kuusen kasvatusohjeet. Aika hupaa mutta alkaa valitettavasti pikku hiljaa vuodesta toiseen toistuessaan huonosti huvittaa. Lehtipuun istutuksesta ei yleensä juuri sanaakaan. Saati sen onnistumisen edellytysten luomisesta.

Koivua olen kasvattanut vain luontaisista taimista. En istutetuista.
Haapaa on nyt 20 ha:a, ehkä jo hiukan ylikin. Toki tiluksillani on koivikoita varmaan vähintäänkin saman verran. Eri ikäluokkia.