Ei synny metsävähennyspohjaa halkomiskuluista. Se käsitys itselläni on. Vastikkeellisesti hankittuihin metsiin sen saa mutta yhtymän halkominen ei sellainen ole.
Vähennyksiin tuloista sen sijaan luulisi kelpaavan. Ainakin matkakulut. Kantsii ainakin yrittää niitä sinne.
Puuki on oikeassa ,halkomisessa otetaan oma osuus pois kiinteistöstä ja siitä ei synny metsävähennyspohjaa. Matka- ja muiden kulujen osalta on mielestäni kuten osituksessa ja perinnönjaossa eli vähennyskelvottomia elantokuluja. Yrittäähän tietenkin voi.
Varmaa tietoa ei ole enkä nyt ala tähän hätään katsomaankaan. Jotenkin tulisi mieleen, että koska kaikki metsätilan muutkin toimituskustannukset (rajankäynnit, tietoimitukset ym.) ovat vähennyskelpoisia, niin miksei halkomiskustannuskin olisi. Se, että meneekö hankintamenoon vai vuosimenoihin, on minulle hämärän peitossa. Ja edelleenkään yhtymää ei halota, vaan se kiinteistö halotaan.
Lisäksi joskushan halkomisissa joutuu myös maksamaan toimituskulujen lisäksi rahaa toiselle osana ”osuuksien tasapainotusta”, sellainen tuntuisi jotenkin haiskahtavan enemmänkin hankintamenolta. Kertokaa jos google löytää jotain aiheesta.
Meillä lunastettiin läheinen yhteisalue ja liitettiin se yhtymän omistamaan metsäkiinteistöön. Ainakin tässä tapauksessa lunastuskulut olivat maanmittarin ohjeiden mukaan mahdollista lisätä metsävähennyspohjaan. Uskoisin lohkomiskulujen olevan verrannollisia.
Eli siis sanoiko verotäti Morizille noin vai lukeeko tuo jossain ohjeessa?
Ei muuten, mutta kun normaali verotäti ei varmaan edes tiedä, mitä eroa on lohkomisella ja halkomisella. Ironisinta on, että jos hakee Googlesta sanalla halkomiskulut, Google kysyy: tarkoititko lohkomiskulut 😀
Lohkomiskulujen laittaminen hankintamenoon on ihan looginen ratkaisu, mutta halkominen ei ole niin selvä, kun siinä … maallikkonäkökulmasta omistaja ei vaihdu eikä makseta mitään määräalan kauppahintaa tai muutakaan.
Pitänee tonkia asiaa enemmän joku päivä kun kerkiää.
Verottajalta kannattaa kysyä tarkemmin. Muistuu mieleen aikoinaan tehty halkominen , jossa tasausmaksuna maksetuista puista paikallisen verottajan mukaan olisi pitänyt maksaa verot vaikka elettiin vielä pinta-alaveron aikaa. Kysyttiin asiasta verojohtajalta ja eihän niistä puista kahteen kertaan veroja tarvinnut maksaa.
Lisääpä vielä, että jossain muinaisessa verotusesimerkissä muistaakseni yhtymän osuuden myynti uudelle osakkaalle synnytti myös uutta metsävähennyspohjaa sen verran kuin osuuden hinta nousi alkuperäisestä ostohinnasta (+kulut). Minusta olisi loogista saada kulut kuitenkin lisättyä metsävähennyspohjaan vaikka ei tapahtuma olisikaan vastikkeellinen, omisusrakenteen muutos voisi mielestäni oikeuttaa siihen.
Toinen esimerkki: Lahjoitettuun määräalaan liittyneet maanmittauskulut lisäsivät eräässä toisessa tapauksessa metsävähennyspohjaa jota ei muuten lahjoituksessa olisi syntynyt.
Otteita verottajan ohjeesta metsävähennysasioissa:
<h3 id=”2.1-metsän-hankintameno-ja-metsävähennyspohjan-muodostuminen”>2.1 Metsän hankintameno ja metsävähennyspohjan muodostuminen</h3>
Verotusyhtymän osakkaiden muuttaessa metsätilan määräosaisen yhteisomistuksen alueelliseksi (eli yksi kiinteistö jaetaan useammaksi itsenäiseksi kiinteistöksi kunkin yhteisomistajan omistusosuutta vastaavasti), on kyse sellaisesta yhteisomistussuhteen purkamisesta, jossa ei muodostu vastikkeellisia luovutuksia eikä uutta metsävähennyspohjaa. Jos kuitenkin tällaisessa yhteisomistussuhteen purkautumistilanteessa joku yhteisomistajista saa määräosaista omistustaan arvokkaamman metsän ja maksaa välirahaa muille yhtymän osakkaille, on maksettu väliraha hänelle metsän hankintamenoa, ja siitä muodostuu metsävähennyspohjaa.
<h3 id=”3.3-muut-erityiset-metsävähennysoikeuden-siirtymistilanteet”>3.3 Muut erityiset metsävähennysoikeuden siirtymistilanteet</h3>
Edellisen omistajan käyttämätön metsävähennysoikeus siirtyy uudelle verovelvolliselle myös eräissä sellaisissa jatkuvuusperiaatteen mukaisesti käsiteltävissä omistuksenvaihdostilanteissa, joissa ei ole kyse varsinaisesta luovutuksesta. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi vainajan metsäomaisuuden siirtyminen kuolinpesälle, kuolinpesän metsäomaisuuden jako määräosin osakkaille verotusyhtymänä hallittavaksi, verotusyhtymän yhteisomistuksen purkautuminen sopimuksella tai kiinteistötoimituksella (halkominen) sekä puolisoiden yhteisen metsätalouden harjoittamisen päättyminen toisen puolison kuoleman takia.
–> Lähtisin siitä ajatuksesta, että jos kerran halottaessa käyttämätön metsävähennys siirtyy jatkuvuusperiaatteen mukaisesti eikä uutta metsävähennyspohjaa synny ellei jollekulle makseta jotain, niin ei halkomiskulujakaan voida lisätä hankintamenoon.
Toisaalta taas luovutusvoittoverotusta käsittelevän ohjeen kohdassa 8.1 todetaan, että ”Hankintamenoa ovat myös ostoon tai vaihtoon välittömästi liittyvät kustannukset, kuten esimerkiksi ostajan maksama varainsiirtovero tai leimavero, kirjausmaksu ja muut kirjauksesta aiheutuneet menot, Maanmittauslaitokselle maksetut kiinteistön erottamiskulut, ostajan maksamat välitys-, tarkastus-, arviointi- ja asianajopalkkiot sekä kuljetus-, asennus-, puhdistus- yms. menot.”
Menee nyt ääneen ajattelemiseksi, mutta ei kai halkomisessa tapahdu omaisuuden luovutusta, koska kysehän on vain oman omaisuuden erottamisesta eli yhteisomistuksen purkamisesta. Eihän halkomisen yhteydessä – jos raha ei liiku – makseta luovutusvoittoverojakaan siitä arvonnoususta, mikä yhtymäomistuksen aikana on syntynyt.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.