› Keskustelut › Metsänhoito › Hakkuutähteen keräys jälkikäteen

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 120)
1 2 3 … 7 8 9 10 11 12

  • Hakkuutähteen keräys jälkikäteen

    Lähetetty: 12.1.2025, 14:22

    Merkitty: 

    Meille tehtiin talon ympäristöön kuusikkoon hehtaarin aukko ja koivikkoon parin hehtaarin harvennus. Mhy hoiti kaupan ja tehtiin sopimus Mhy:n kanssa hakkuutähteen korjuusta.

    Ostajan motokuskille ei ollut mennyt tieto hakkuutähteiden keräyksestä eli ei ollut kaatanut puita sen mukaisesti. Oli tietenkin ajellut risujen päältä ja tukit tampanneet risut tiukkaan maahan kiinni.

    Eipä tuo alle tonnin tulo hakkuutähteistä niin riipaise mutta nyt on käyskentelymetsä aika vaikea käyskennellä. Mustikkamättäätkin on tukossa. Ja oltiin pojan kanssa suunniteltu istuttaa taimet lapio-kuokka-pottiputki-menetelmällä mutta nyt tarttee varmaan mätästystä, siitäkin tulee kuluja.

    Onko mitään toivoa saada oksat ja pikkurangat kerättyä näin jälkikäteen muuten kuin ihmistyövoimalla? Ja mitä tuo risujen maahanjäänti vaikuttaa uudistamiseen?

    Tekijä
    kimmo.lammintausta kimmo.lammintausta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • jpjulku jpjulku 25.1.2025, 12:58

    Metsäkupsa, istutan taimia sen verran ettei luonnontaimia tarvita avuksi. Enkä kyllä muista sellaista uudistamisalaa, mihin ei olisi koivua tullut. Kirpat ovat lehtikuoriaisia, eivätkä ole haittana havupuilla. Tukkimiehentäitä vastaan taimet käsitellään. Torjuntateho on hyvä.

    Vatukko voi hyvinkin olla parimetristä. Ja pihlaja oma lukunsa. Molemmat iskevät eniten siihen paljastettuun maahan. Luonnollisesti. Neitseellisessä maassahan juuri- ja muu kilpailu on vähäisintä. Minun uudistusalojen pahimmat vatukot ovat mätästetyissä kohteissa.

    . 25.1.2025, 14:33

    Istutus muokkaamatta on kokemusta

    Paras paikka taimelle kannon juureen eteläpuolelle

    Metsäkupsa Metsäkupsa 25.1.2025, 14:56

    Niin maan viljavuus, kuin urakat vaihtelee. Veikkaan muokkaamattomaan maahan istuttajat pienillä tiluksilla pienimuotoista hommaa tekevän. Ensikeväänäkin itsellä ja tilayhtymällä metsän istutusta n. 30 ha. Osan metsäpalveluyrittäjä istuttaa, tokkopa tulisi mieleen muokkaamattomalle istuttaa. Tämän lisäksi viime vuotena osteluilla tiloilla erilaisia peltoheittoja haastavia n. 15 ha istutusohjelmassa. Olen minäkin vuosien saatossa kuokan kanssa muokkaamattomaan istuttanut. Muokkaamattomia istuttanut muutamia hehtaareita, muokatuille taasen kolminumeroinen hehtaariluku. Joten onhan sitä 37 vuodessa jo nähnyt, mitä ja miten taimikko syntyy.

    . 25.1.2025, 15:06

    Kyllä juurikin noin vain pienet hehtaarin alat mennyt muokkaamatta.

    Isommat alat aina muokkaus, nopeuttaa istutustyötäkin merkittävästi

    Rukopiikki 25.1.2025, 15:06

    Muokkaamaton maa on paljasjuuriselle kosteudellisesti hyvä istutuspaikka. Pääsee kapilaarivesi juuriin kun tulee liikuttamattomalle maalle.

    Antinjuntti 25.1.2025, 15:33

    JP Julkunen on asiassa. Tarkennetaan vielä, hän tarkoittanee että kannot on muilta osin kuin kaatopinnalta hyvinkin tuoreita eka kesän varsinkin. Muokkauksessa tulee kolhuja ja sieni jää muhimaan maaperään ja leviää aukon vierus puihin. ?

    Joskus olen tavannut tuoreen kannon joka on yli 10 vuotta vanha. Vieressä puut ottavat sen juuriston käyttöön ja pitävät hengissä.

    Kokenut kaiken tietää 25.1.2025, 16:12

    Kyllä se on kukkua, että taimet kasvaisivat muokkaamattomassa yhtä hyvin kuin muokatussa. Jollain maaperällä ja olosuhteissa saattaa näin olla, mutta pääsääntöisesti taimien kasvu jää puoleen muokkaamattomaan istutettaessa, ja kuolleisuus nousee. On tuosta aika paljon tutkittuakin tietoa. Ei taimien käsittely tukkimiehen täitä vastaan aina tehoa, aika paljon taimia kuolee täin takia kun tuoreelle aukolle istutetaan.

    Metsuri motokuski 25.1.2025, 16:34

    Eikös tuota muokkausta ole tutkittu aika paljon. Ei kai sitä tehtäisiin jos siitä ei olisi hyötyä.

    jpjulku jpjulku 25.1.2025, 18:16

    Kyllä minäkin yli hehtaarin uudistusaloihin teetän muokkauksen. Mutta aivan yksiselitteisiä muokkauksen edut eivät ole. Ja yleensä kuulee sanottavan, että istutus muokkaamattomaan maahan on täysin tuhoon tuomittu ajatus. Näin ei kyllä ole.

    Pääasiassa olen käyttänyt muokkausmenetelmänä laikkumätästystä, kosteissa kohdissa naveromätästystä. Laikkumättäiden haaste on ollut viime vuosien kuivat kesät. Mättäät tahtovat kuivua. Etenkin jos maaperässä on yhtään savea, kuivuminen on paha ongelma. Mätäs voi olla heinäkuussa kuin betonia.

    Luulen, että kokeilen jatkossa laikutusta tai kääntömättäitä.

    jees h-valta 25.1.2025, 18:42

    Kokenut tosiaan kaiken tietää ja olen samaa mieltä että aina muokkaus jos alaa yli ha. Kyllä se nopeuttaa taimien kasvuun lähtöä ja tietenkin auttaa jo istuttaessa aika pir..ti. Mikään kiire ei ole heti sotkea taimia hakkuun jälkeen vaan antaa olla se yksi huiluukesä.

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 120)
1 2 3 … 7 8 9 10 11 12