Keskustelut Metsänhoito Hakkuutähteen keräys jälkikäteen

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 120)
  • Hakkuutähteen keräys jälkikäteen

    Meille tehtiin talon ympäristöön kuusikkoon hehtaarin aukko ja koivikkoon parin hehtaarin harvennus. Mhy hoiti kaupan ja tehtiin sopimus Mhy:n kanssa hakkuutähteen korjuusta.

    Ostajan motokuskille ei ollut mennyt tieto hakkuutähteiden keräyksestä eli ei ollut kaatanut puita sen mukaisesti. Oli tietenkin ajellut risujen päältä ja tukit tampanneet risut tiukkaan maahan kiinni.

    Eipä tuo alle tonnin tulo hakkuutähteistä niin riipaise mutta nyt on käyskentelymetsä aika vaikea käyskennellä. Mustikkamättäätkin on tukossa. Ja oltiin pojan kanssa suunniteltu istuttaa taimet lapio-kuokka-pottiputki-menetelmällä mutta nyt tarttee varmaan mätästystä, siitäkin tulee kuluja.

    Onko mitään toivoa saada oksat ja pikkurangat kerättyä näin jälkikäteen muuten kuin ihmistyövoimalla? Ja mitä tuo risujen maahanjäänti vaikuttaa uudistamiseen?

  • Rane2

    Jonkin verran kaivurimätästystä tehneenä sanoisin ettei hakkuualalle jääneet risut ole mikään elämää suurempi ongelma.Kaivurin kauhalla/patukalla/tms työvälineellä työnnetään risuja eteenpäin ja  paljastuneeseen maahan ruopaistaan mätäs ja painallus.Jos aloittajalla risut on ajouralle poljettuna mattona niin aika paljon on maata jossa ei ole risua ollenkaan.Toki on sanottava etten etelä-Suomen hirmukuusikoiden risukasoja ole pöyhinyt…

    Visakallo Visakallo

    Rane2 on aivan oikeilla jäljillä eteläisen Suomen järeämpien kuusikoiden suhteen. Jos päätehakkuussa on yli 500 mottia puuta, niin en todellakaan suosittele uudistamista ilman latvusmassan keräystä! Sitä havua kun on silloin ihan oikeasti ja paljon!

    jees h-valta

    Noh, harvinaisuudet sikseen. Yleensä on aivan tavis 250-300 mottia/ha ja siitä tulee simppeleitä kasoja jos moton ohjeena on kasoille puinti. Perustan kantani siihen että yleensä kakkosharvennuksella määrä pudotetaan 120-140 motin huiteille/ha. Siitä 10 vuotta esim. ja lisää on tullut 80-100 mottia/ha. Jos viisitoista vuotta hiukka lähemmäs 300 pääteasento. Sitä paitsi sitä havua on aika vakio jos kuusikossa tai männikössä mennään. Siinä latvusten pituudessa ei pitäisi eroja tulla. Määrän heitto ei paljon läjissä näy. Nuo isotuottoiset on yleensä ensiharvennuksen jälkeen kasvaneita joita ei välillä ole harvennettu. Joissain maapohjissa kuutioita tulee, toisiin taas ei vaan enempi hoikkia ja riukuuntuneita.

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    Syksyllä hakkuutettiin aukko 7ha aukko, jossa puuta oli sen verran runsaasti, että latvusmassalla tuli yli 4 000 € hehtaarilta. Maapohja rehevää, joten kyllä joutaa oksat pois.

    jees h-valta

    Taidettiin hiukka maksaa ”piilotukea” kuusitukin hinnan päälle kupsalle. Toki hyvä niin!

    Kokenut kaiken tietää

    Kyllä hoidetut kuusikot oikealla kasvupaikalla kannattaa kasvattaa mieluummin 500 mottiseksi, kuin laittaa nurin aikaisemmin. Alle satavuotiasta kuusikkoa ei kannattaisi hakata, jos ylijäreys ei uhkaa tai tuhot. Nuo varttuneet kuusikot on niitä, mitkä ehkä kannattaa vakuuttaa. Hoitamattomat, lahot ja karummalla paikalla kasvaneet asia erikseen. Hakkuutähteellä on kyllä oikea arvokin, kuusikosta sitä tulee enemmän.

    Visakallo Visakallo

    Ainakaan meilläpäin ei makseta kuusitukille piilotukea latvusmassan hinnalla, vaan puunhinnat kilpailutetaan ensin kohdalleen, ja havut ja kannot ovat sitten sitä kaupan lisää. Kyllähän niillä rahoilla uudistaisi sitten jo moninkertaisen hehtaarimäärän verrattuna siihen hakattuun pinta-alaan. Tätä ei sitten kannata kertoa ainakaan Perkolle!

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    Niinpä niin, jokainen voi omat päätelmänsä tehdä, hinta muodostui 90 ainespuu 10 latvusmassa kauppasopimuksen mukaa. Kumminkin niistä tasaraha tuli, ensikertaa kylläkin.

    jees h-valta

    Kokenut meinaa että kuusikko sataseen ikää. Mikään metsätalouden tutkimus ei kyllä aivan tuota tue ja siksi esim. lähes kaikki metsäyhtiöt, metsäsijoitusfirmat yms. hakkaa kuusikot-kin tuossa 50-70 iässä. Ne kun laskevat sidotun pääoman uudelleen sijoitustuoton yms. mukaan. Metsätalous ei minulla ainakaan olisi menestynyt jos olisin alkanut noita kokeneen tavoitteita noudattaa. Siinä olen kyllä Visakallon linjoilla vaikka hänen kuusikkonsa ovatkin hyvillä pohjilla ja kasvavat ”hirmuja”. Jo viiskymppisenä. Toki vanha kuusikko on komea katsella mutta kun siinä ajassa mitä niitä kovia loppuja kuutioita haetaan nuori metsä alkaa hipoa sen tilalle istutettuna ensiharvennusta. Tehokas kierto on aina ollut minulla ykkösprioriteetti. Ja Satakunnassa se on helppoa kun täällä kuusikot ovat todella surkeita- vertaan esim. Kymenlaaksoon-tai Päijät-Hämeeseen.

    mehtäukko

    Kokenut…” Alle satavuotiasta kuusikkoa ei kannattaisi hakata, jos ylijäreys ei uhkaa tai tuhot...”

    Lisäisin tuohon ratkaisevan: jos laadukas kuusikko kasvaa edelleen vauhdilla. Eihän silloin Jeessin ”tehokkaalla kierrolla” saavuteta muuta kuin ylimääräistä tyhjää työtä! Kun on riittävästi metsäpinta-alaa, se ei niin polttele.

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 120)