Harmi ettei peruskoulu J. Virolaisen johdolla päässyt alkuun jo 50-luvulla.  Maahamme olis syntynyt  100  nokiaa , ainakin  180 000  Ruotsiin muuttajan ansiot olisivat olleet hyvät ja vaurauttakin  tullut.  60 luvulla oli suuri nuorten joukko joka jäi kouluttamatta ( 45 – 50 syntyneet  20 000 normaalia suuremmat ikäluokat ).  Urpo Harva ohjeisti koulutusohjelman jonka mukaan suurin tarve tulee olemaan kouluttamattomille raaka-aine- ja teollisuuden työpaikoissa. Muutama erialan tohtori, sadat insinöörit, kanslistit ja työnjohtajia on sopiva, näin hän kertoi TV:ssä.   Jopa lääkärit vastusti  lisätä lääkäreiden koulutuspaikkoja.

BKT kasvaa silloinkin kun samaa puuta rahdataan laivalla virtaa alas ja rekalla jälleen ylös,  eikä virtaus ei ole pysähtynyt.    Metsän käsittelyssä  tuotantotalous on pahasti unohdettu. Prosessituotantoa  ei metsässä osata soveltaa alkuunkaan.  Nyt sitä ei enää laki ahdista mutta ajatus on jumittunut kuin rahkeen solmi ennen.

Luonto ei taivu oikein hyvin prosessituotantoon metsissä.  Sehän se on varsinkin jk:n ongelma usein, että luonnon olosuhteet pistää hanttiin hyviä laskelmia.  Sitten jos ei ole itsellä mahdollisuutta tarkistaa tai tarkistuttaa markkinamiesten juttuja , ollaan niiden viepäin vallassa metsän odotettavien tuottojen ja kannattavuuslaskelmien suhteen.

Onkohan tuosta luvusta 118,5 Mt CO2 vähennetty hakkuut?

Miten metsien käytön kasvihuonekaasutasetta voitaisiin parantaa?

Ilmastonmuutoksen hillintästrategioiden keskinäistä paremmuutta on mahdollista mallintaa, mutta emme voi mennä takuuseen ennusteiden osuvuudesta monen vuosikymmenen aikajänteellä. Varovaisuusperiaatteen mukaisesti ja lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutusten ristiriitaisuuden vuoksi hakkuutason sääntely ei vaikuta yksiselitteisen mielekkäältä ilmastostrategialta.

Yksi hiilinieluista riippumaton ja verrattain nopea tapa olisi muuttaa puun käyttökohteita fossiilisten päästöjen välttämiseksi. Esimerkiksi puurakentamisen sekä puupohjaisten tekstiilien ja kemikaalien tuotannon suhteellisen osuuden kasvattaminen kokonaispuunkäytöstä voisi olla ilmaston kannalta edullista, jos markkinat tämän sallivat. Tosin suuria rakennemuutoksia tarvitaan jo metsien käytön nykyisten ilmastovaikutusten ylläpitämiseksi, koska puutuotteiden keskimääräiset substituutiohyödyt pienenevät, kun energia- ja teollisuussektorit vähentävät omia päästöjään.

Muita olennaisia metsäsektorin ilmastostrategioita Suomen olosuhteissa olisivat esimerkiksi turvemaiden päästöjen hillitseminen sekä metsänraivauksen välttäminen.

http://www.helsinki.fi/fi/uutiset/kestava-kehitys/miten-suunnata-metsasektorin-ilmastotoimia