› Keskustelut › Puukauppa › Hakkuut romahti- nielulaskelmat taas uusiksi

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 88)
1 2 3 … 7 8 9

  • Hakkuut romahti- nielulaskelmat taas uusiksi

    Lähetetty: 5.8.2020, 11:46

    Hakkuut romahtanut 22% tänä vuonna, jo viime vuonna oli laskua. 2018 jäi huippuvuodeksi pitkään aikaan, ehkä ikuisesti. Painopaperin kulutus romahtanut maailmassa koronan vuoksi, paluuta tuskin on, eikä uusia  hankkeita ole metsägruppia lukuunottamatta, Kemikin vielä epävarma= hakkuut eivät palaa yli 70 milj m3 ennen 2024, jos silloinkaan tai milloinkaan jos ei uusia tuotteita puusta keksitä.

    Tekijä
    Aimo Jortikka
    Teema Puukauppa Puukauppa
  • Gla 12.8.2020, 10:05

    Maksimaalisesta puuntuotoksesta puhuminen on aivan älytöntä. Kyse on aina tietyllä panostuksella saavutettavasta tuotoksesta eli käytettävän panostuksen optimoinnista. Eiköhän vain aniharva pyri maksimoimaan puun tuotoksen kustannuksista välittämättä. Silti tällaisesta puhuminen on taloudesta kiinnostuneiden parissa kovin yleistä. Ehkä siinä kokee itsensä viisaaksi, kun kuvittelee ympärilleen typerän maailman.

     

     

    A.Jalkanen 12.8.2020, 10:24

    Mikä se kansantalouden ylijäämä on? Yleensä ajatellaan, että mitä suurempi BKT, sitä paremmin meillä menee. Mitä suuremmat hakkuut, sitä enemmän metsätaloudessa on töitä kaikilla tasoilla, sitä enemmän verotuloja ja vientituloja. On vaikea nähdä, miten tämä voisi pienentää ’kansantalouden ylijäämää’.

    Yksittäisen metsänomistajan ei kannata maksimoida puuntuotantoa, vaan omia hyötyjään. Jos metsänomistaja kuitenkin kokee, että iso puuntuotanto ja isot metsätulot on hänen tärkein hyötynsä, hänellä on oikeus tavoitella niitä. Joku saattaa samaan aikaan minimoida kulut, kun taas toinen investoi takaisin metsään varmistaakseen, että metsäomaisuuden arvo ei laske. Halutaan esimerkiksi jättää se hyvässä kunnossa jälkeläisille.

    Mitä soihin ja turvemaihin tulee, päästömittausten suurin arvo taitaa piillä siinä, että ymmärrämme paremmin mitä muutoksia ojitus aiheuttaa. Ojitukset ovat aiheuttaneet valtavat hiilidioksidi- ja typpioksiduulipäästöt, mutta samalla on saatu paljon lisää puuston kasvua soilla ja alennettu metaanipäästöjä. Näemme nyt kokonaiskuvan, joka sisältää myös ojitusten ennallistamiseen sisältyvät metaanipäästöjen kasvamisen riskit. Metsälehden loistavat jutut suometsistä kannattaa lukea eli Harri Vasanderin ja Hannu Hökän haastattelut!

    http://www.metsalehti.fi/artikkelit/kymmenien-suotyyppien-maa-2/#f9df8189

    http://www.metsalehti.fi/artikkelit/kun-kuviorajat-haviavat/#f9df8189

     

    Reima Ranta 12.8.2020, 10:26

    Tietty ja tietty, eikä viisastelulla ole mitään tekemistä tämän asian kanssa. Tämä on aivan yksiselitteistä ja yksinkertaista matematiikkaa – eikä mitään rakettitiedettä. Kuten aiemmin sanoin Gla, sinäkin lasket tarkkaan nettotuoton nykyarvoja metsän ostoa pohdittaessa, mutta olet hiiren hiljaa ko. asiasta metsänhoitoon panostettaessa, vaikka kyse on TÄSMÄLLEEN samasta asiasta. Typerä maailma, oletko Gla huomannut,  on tässä suhteessa jo aika tavalla muuttunut.

    Gla 12.8.2020, 10:38

    Minun on täällä yleensä täysin mahdotonta puhua hoidossa nettotuoton nykyarvojen laskennasta, kun ei lähtöarvoja ei ole käytettävissä. Joskus tosin on näppituntuma riittänyt sen sanomiseen, ettei kaivinkonetta kannata ajattaa palstalle muokkaamaan 0,3 ha aukkoa.

    Oman metsän hoidossa silti asian huomioin, vaikken siitä täällä huutelekaan.

    Maailman muuttumisen olen huomannut lähinnä sinun kirjoituksistasi. Minä olen alalla sen verran uusi, etten ole tunnistanut sinun markkinoimaasi typeryyttä. Jokaisessa julkaisussa, jonka kirjahyllyyni olen hankkinut tai kirjastosta lainannut, on puhuttu taloudesta juuri kuten siitä nykyään puhutaan. Siksi minusta on turha enää muistella 70-lukua, jolloin asiat ehkä oli toisin.

    Reima Ranta 12.8.2020, 11:01

    AJ:n pitää kysyä määritelmää kansantaloustieteen edustajilta, ellet itse ole.

    Ei meidän Gla tarvitse mennä mihinkään  70-luvulle törmätäksemme mainitsemaasi typeryyteen. Riittää ihan kun palataan muutama vuosi sitten vanhentuneen metsälain aikaan.

    Minulla ei ole pienintäkään sitä vastaan, että kukin hoitaa metsiään haluamallaan tavalla. Otan kantaa juuri siksi, että täällä vahvasti niin tehdään ja talouden näkökulmasta kyseenalaisin argumentein.

    Puuki 12.8.2020, 11:22

    Miten lienee suometsien hiilitase muuttunut siitä lähtien , kun metsäojituksia on enemmälti alettu tehdä ?  Puuta on suometsissä n. 350 milj. mottia enemmän kuin -50 luvulla ja kasvu lisääntynyt 25 milj. mottiin/ha 9 milj:sta.   Saattaa mennä kasvihuonekaasujen kanssa vain huonompaan suuntaan, kun ennallistaminen lisää metaanipäästöjä ja puun kasvu vähenee samalla.

    A.Jalkanen 12.8.2020, 11:34

    Puuta edes kohtuullisesti kasvavia soita ei pitäisi ennallistaa kuin poikkeustapauksissa, esimerkiksi jos ennallistettava alue on osa suojelualueesta.

    Pitkän ajan kokonaistarkastelu 1950-luvulta lähtien huomioiden kaikki kasvihuonekaasut lienee aika vaikea tehtävä. Tutkija Kari Minkkinen kertoi jokunen vuosi sitten, että ainakin silloin suotutkijat laskeskelivat ensimmäisen suometsien puusukupolven menevän turpeen hiilipäästöjen kanssa suunnilleen tasan, ja vasta seuraava puusukupolvi tuottaa hiilen suhteen nettosidontaa. Vaihtelu on tietenkin hirveän suuri riippuen puustosta ja suotyypistä.

    Puuki 12.8.2020, 12:10

    Ennallistaminen on enimmäkseen ihan höpöhommaa kasvihuonekaasujen vähentämisen kannalta.    Turvemaita on n. 5 milj. ha ja suurin osa ojitetuista on jo turvekangasvaiheessa  ja kasvaa puutakin yleensä hyvin ja niiden epäonnistuneiden ojituskohteiden turvemaat ennallistuu parhaiten ihan itsekseen.  Vanhemmista turvekankaista ei juuri enää haihdu CO2:a ja suurin osa on jo turvekankaita.

    Turvemailla on keskimäärin 120 m³/ha puuta joiden kasvu on parantunut pääosin ojitusten ansiosta kokonaisuudessaan keskim. 8 milj. mottia /v  n. 70 vuoden ajan (9 –> 25 milj. m³/v) . Se lisäkasvu tekee n. 560 milj . mottia puuta joka on sitonut CO2:a ~saman verran.  (350 milj. mottia nyk. suopuustojen tilavuuden perusteella).    Jos yhden puusukupolven kasvu menisi korvaamaan oj. lisäämää hiilen haihtumista , niin se määrä on jo sitoutunut puustoon tähän mennessä.

    A.Jalkanen 12.8.2020, 12:19

    Varmaankin suunnilleen näin kuten Puuki lasket. Lisäksi onnistuneiden ojitusten pluspuolelle voidaan laskea vähentyneitä metaanipäästöjä, kuten Kurki on muistuttanut. Tämän lisäksi tappiopuolelle pitää laskea noin miljoonan hehtaarin virheojitusten aiheuttamat hiili- ja typpioksiduulipäästöt, joista pitää kuitenkin vähentää vastaavat metaanipäästöjen alennukset. Ei ihan eksaktia tiedettä, mutta ei soiden ojittajien tarvitse mennä aitan taakse itseään ruoskimaankaan, kuten Heikki Simola jokunen vuosi sitten esitti (hieman hänen viestiään karrikoiden).

    Kurki 12.8.2020, 19:48

    AJ.   Ojitukset ovat aiheuttaneet valtavat hiilidioksidi- ja typpioksiduulipäästöt,

    Ojanen on laskenut nuo + metaanipäästöt 5 milj.ha ojitusalan nyky tilanteelle. Menneistä ei tietoa.

    Tuossa Suomen kasvihuonekaasukelmassa edellä – 66,3 milj.ekv tn/v tämä on huomioitu.

    Kopioin  tuon kohdan tänne.

    Metsäojitetutsuot, koko Suomi Kaikki kaasut CO2‐ekvivalentteina,Tg / vuosi

    •maaperän CO2:±10(Ojanenym.2014)

    •maaperän N2O:+1,2±0,2*(Ojanenym.2010&VMI10)

    •maaperän CH4:+0,8±0,4*(Ojanenym.2010&VMI10)•ojienCH4:+0,27±0,04*(Minkkinen&Ojanen2013&VMI10)

    •maaperäyhteensä:+2,3±10

    Linkki ei onnistu tänne, mutta laitan seuraavaan postaukseen.

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 88)
1 2 3 … 7 8 9