Keskustelut Metsänhoito Hakkuut liian voimakkaita

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 121)
  • Hakkuut liian voimakkaita

    mikäli uskomme tutkijoita ja miksemme uskoisi;
    ”Mehtätalon ja Pukkalan mukaan kasvun hyytymiseen vaikuttavat myös aikaistuneet päätehakkuut ja voimaperäisemmät harvennushakkuut. Mehtätalon arvion mukaan harvennuksissa metsästä poistuu nyt noin kolmannes puista, kun aikaisemmin se oli jopa puolta vähemmän. Väistämättä, kun päätehakkuita aikaistetaan ja voimistetaan harvennuksia, kasvu pienenee, hän sanoo.”
    Metsälehden asiantuntijat ovat toista mieltä.  Kasvu vain paranee heidän mukaansa jos harvennetaan voimakkaasti. Ja usein.

    niin tämä viite on ylen artikkelista mutta sehän  ei pidä paikkaansa tietenkään, vai mitä ?

  • mehtäukko

    ”…Metsien käsittelyn haitoista jos kirjoittaa keskustelupalstalla reaktio on samanlainen kuin jos..” Kyllähän ne jutut on perustuttava ”mustaan valkealla”, vähintään järjellisesti kokemukseen. Ja keskustella aina voi,jos ei trollit paskantele ilmapiiriä.

    ”..metsänomistajat haluavat puhua kuutioista mutteivat euroista..” ei kyllä ole tunnistettavissa, sillä niillä on suora yhteys.

     

    Timppa

    Kasvu muuten paranee toistuvilla kohtuullisilla harvennuksilla.  Sen näkee, kun katsoo lustoja.  Siinä nämä tyypit ovat tietenkin oikeassa.  Kannattaa kuitenkin huomata, että nykysysteemilla ne pari harvennuskertaa ovat n 10 vuoden välein, joten kovin paljoa ei ole petrattavaa.  Kuusikoille riittää tämä 2 kertaa.  Männiköitä harvennetaankin joskus 3 kertaa.

    Aika vähän on, jos poistetaan vain kuudesosa puista.  Silloinhan saisi rampata metsässä 5 vuoden välein eivätkä puut ennättäisi kasvattaa lustojaan, kun taas hakataan.

    Varmaan jotkut tekevät päätehakkuita liian nuoriin metsiin, mutta toiset taas pihtaavat heidänkin edestään.

    Itse asiassa eräs syy, jota ei ole käsitelty on monien taimikoiden huono hoito, mikä on aika selvästi ja nopeasti vaikuttava tekijä.

     

    Jätkä

    ”Harvaksi ja usein”?

    Tuota ei oikein pysty samalla kuviolla montaakaan kertaa toteuttamaan.

    Jos jähdetään siitä, että Tapion harvennusmallien alin käyrä alitetaan reilusti ja seuraavalla kerralla tehdään sama, mitä ei ihan kovin usein voi tehdä , vaan pitää odotella tooosikauvan – jäänee kyllä vastaavat harvennukset ihan siihen kahteen kertaan.

    Joku taliaivo voi olla käsittävinään, että Tapion harvennusmallien mukaan tehtu harvennus on voimakas – ja usein tapahtuva, mutta häneltä puuttuu jotain tärkeää ”humeetikopastaan”

    Visakallo

    Aika hurjaksi menisi Suomessa liikenne, jos yleisiä liikennesääntöjä tulkittaisiin samaan tapaan kuin jotkut tulkitsevat metsänhoito-ohjeita!

    mehtäukko

    Tomperi sivulla 3..” Muistan kun hyvän harvennushakkuun, ensiharvennukset tehtiin aikoinaan, ajouraleveys alle 4 metriä, kertymät noin kolmekymmentä kiintoa pinomitalla.  Nyt pyrkinys yli viidenkymmenen kiinnon kertymiin, ajouran leveys  4 viiva kuus metriä jopa mutkitellen…”

    Tuossa ei nyt joku täsmää?! Nykyisellä keskiraskaalla (alle 20tn) koneella korjuu onnistuu keskimäärin n. 4,5 metrin urilla. Ajo-uran leveys alle 4m ei ratkaise mitään, paitsi juuristovauriot kasvavat.  Noin 30 kiintoa pinomitalla on saantona hoitamattoman eh:n surkea tulos. Tuo yli tuplana voidaan sanoa että on onnistuttu. Tärkeää on olla harvennuksen jälkeinen puuston tiheys sellainen, että maan kasvupotentiaali tulee täydelleen hyödyksi seuraavaan harvennukseen saakka.

    A.Jalkanen

    Harventaminen pienentää hiukan metsikön kiertoajan kokonaiskasvua, mutta vastaavasti lisää talteen saatavan käyttöpuun määrää ja tukkipuun tuotosta eli tuloja. Jälkimmäinen ratkaisee, ellei kasvatusketjun tarkoitus ole hiilivaraston maksimointi tai energiapuun tuottaminen.

    Puuki

    1/3 -osa puista poistuu harvennuksissa (Mehtätalon arvio) .     Niinhän pitääkin poistua (eikä yleensä se n.50 % kuutioissa joka jk:ssa tapahtuu) .    1/6-osa puista on aivan liian vähän.  Puolet pois runkoluvusta eh:ssa  alaharvennuksilla ja n. 30-35 % puustosta kuutioissa poistuma on hyvä nyrkkisääntö ollut jo vuosikymmenten ajan.

    <iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
    <div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>

    Visakallo

    Heh! Samaa asiaa kyseltiin joskus kesällä, mutta eipä niitä vastauksia tainnut silloin tulla. Onhan se kieltämättä aika erikoista, että jaksollista harvemmassa jk-metsässä harvuus ei haittaakaan, eikä aiheuta kasvutappioita!

    Apli

    Nyky kuusikoilla voi olla hyödyllistä jopa 1 harvennuskerta, koivikoille ja männiköille toki se 2-3 kertaa..

    Timppa

    Juttelin erään puunostajan kanssa.  Hänen mielestään Länsirannikolla kait Porista pohjoiseen on liian vähän harvennettuja metsiä.  Ehkä tulee parannusta tilanteeseen, kun SE tehostaa rannikolla puunhankintaansa.  Eihän sieltä pitkä matka ole Ouluun ja ehkä voi kuljettaa puuta meritsekin.

     

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 121)