Keskustelut Puukauppa Hakkuupalvelu

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 17)
  • Hakkuupalvelu

    On ollut tapana teettää harvennushakkuita yrittäjällä ja tukit, kuitu, jne. ovat menneet eri ostajille. Aika lienee haastava myös koneyrittäjille, mikä on johtanut siihen että entistä vaikeampi on tälläistä palvelua saada. Antaisiko kateus myöden perustaa ”osuuskuntia” (tai joku muu yhteistyömuoto), jotta hakkuita olisi tarjolla yrittäjälle edes jotenkin järkevä määrä. Hakkuitahan voisi yrittää ajoittaa myös sellaiseen aikaan jolloin muilla isoilla toimijoilla ei tarvetta ole niin kovasti. Mahdollistaisi myös vähemmän kiinnostavien harvennusten toteuttamisen. Ja ennenkaikkea: kaupan vääntämisen iloa olisi enemmän sillä ei niin pientä kuitukasaa tienvarressa etteikö kannata kilpailuttaa. (ei koske rahamiehiä) Päätehakkuun olen mieltänyt yhtiöiden työksi. Ja sopimusasiakaskin on hyvä olla. Valitettavasti Mhy:n korjuupalvelun logiikkaa en ymmärrä, eurojen kautta katsottuna.

  • tamperelainen

    Käsittääkseni ne verottajan teko-ja ajotaksat koskee metsänomistajan tekemää hankintatyötä.Sellaisessa hankinta(=tienvarsi-)kaupassa,jossa kaikki hakkuu ja ajo teetetään ulkopuolisella,saa kulut alveineen vähentää täysimääräisenä,
    Korjatkaa, jos olen väärässä

    Gla

    Ihan varma en ole, mitä harrastelija laski, mutta kokeillaan toista kautta.

    Jos kuidun hankintalisä on 15 €, tienvarsikaupan korjuukulujen kannattavuusraja näyttää olevan 15/0,7 = 21,43 €/m3. Korjuukulu on täysimääräisesti vähennyskelpoinen, joten verovähennysten jälkeen todellinen kustannus on 15 €/m3. Kuitenkin puun myyntitulon verotus vaikuttaa vielä lopulliseen tulokseen, koska pystykaupassa kertyy vähemmän verotettavaa tuloa. Rajatapauksissa metsävähennyksen kynnys voi jäädä ylittymättä pystykaupassa ja sillähän on oma vaikutuksensa asiaan. Luvut kannattaa laittaa ruutupaperille tai nykyään vaikka exceliin, jolloin lopullinen tulos selviää. Yleispätevää vastausta ei ole.

    Esimerkki: 5 ha harvennusta, poistuma 50 m3/ha.
    Pystykaupalla 14 €/m3 * 50 m3/ha * 5 ha = 3500 €. Verojen jälkeen käteen jää 2450 €.

    Tienvarsikaupalla 29 €/m3 * 50 m3/ha * 5 ha = 7250 €. Verojen jälkeen tuosta jää itselle 5075 €. Korjuukulut 21,43 €/m3 * 50 m3/ha * 5 ha = 5357,5 €. Summa menee kokonaan verovähennyksiin, joten todellinen kustannus on 3750 €. Myyntitulojen ja korjuukulujen erotus on siis 1325 €. Pystykauppa (jos tällaisen leimikon saa kaupaksi ko. hinnoilla) on kannattavampi.

    Metsävähennys vaikuttaa vielä asiaan. Tässä esimerkissä pystykaupasta 60% eli 2100 € menee verottomasti ja 1400 eurosta maksetaan veroa 30% eli 420 €, joten käteen jää 3080 €.

    Tienvarsikaupassa 7250 eurosta 4350 € on verovapaata ja 2900 eurosta maksetaan veroa 30% eli 870 €, joten itselle jää 6380 €. Korjuukulut verohyöty huomioiden oli 3750 €, joten viivan alle jää 2630 €. Metsävähennyksen myötä tienvarsikauppa muodostuu kannattavammaksi.

    Laskinko oikein? Suosiolla jätän laskuista tapauksen, jossa tila myydään lähitulevaisuudessa ja käytetty metsävähennys tulee maksettavaksi myyntivoiton verotuksessa…

    Jansson

    Oman kokemuksen perusteeella männyn 2 harvennuksesta jää 100€/ha enemmän, jos teettää ja markkinoi itse (mieluimmin jonkun kympin enemmän. Vaatii sen että pienet sahat ostaa tukin ja pikkutukin. Yhtiöille sellupuut,yli 100m3 erissä.
    Lisäksi jos hakkuuyrittäjä on hyvä, niin työnlaatu, palvelu ja ne huonommat kohteet, tuovat rahanarvoista etua myös.
    Hyvä huomioida myös, että jos hakkuut on vähäisiä 2-3 ha/vuosi, niin omatoimisuudella saa tasaisen kassavirran. Pystykaupoissa voi jäädä joskus vuosi väliin, jos ei keli, hinta, tai korjuuohjelma osu kohdalle.
    Puun ostaja käyttää hyväkseen, sitä että mo:t ei keskustele keskenään puun hinnasta. Vaikka sekin on lähes julkista tietoa, kuten ihmisten palkatkin, joista vasta vaikeata onkin puhua. 🙂

    Caballista

    Laskelmissa tulee ottaa myös huomioon, että osa harvennuksista on nollatuloisia pystykaupalla. Metsäyhtiöt eivät halua ostaa kaikkia leimikoita pystykaupalla. Silloin hankinnalla tehdessä hankintalisä on huomattavasti suurempi kuin tilastoarvoista laskettu summa. Tilastoihin pääsee mukaan vain toteutuneet kaupat.

    jees h-valta

    Caballistan järkeily lähti nyt ”kiitoon”. Tätä ”suota” voidaan jatkaa loputtomiin ja se yleensä nimetään spekulaatioksi. Esim. voisi sanoa että mitäs jos hankintatekijä vaikka sahaa jalkaansa ja joutuu kalliisiin leikkausoperaatioihin. Sekin kai sitten voidaan jatkaa tässä mallissa laskentakaavan spekulaatioon. Yms,yms…

    Metät kunnossa!

    Glan laskelma ontuu siinä mielessä, että veroa ei bruttotulosta makseta. Bruttotulosta vähennetään kulut ja tämän jälkeen voi pohtia, että käytetäänkö esim. metsävähennystä. Esimerkissä ei muodostu tarvittavaa 2500 € tuloa josta voisi enintään 60% vähentää metsävähennyksenä (minimivähennys on 1500 €).
    Lähtökohtaisesti siis hankintakauppa muodostuu kannattavammaksi jos korjuukulu on alle 15 € / m3 tai sitten tervaroson mainitsema työn laatu arvostetaan siten, että sillä saadaan katettua korkeampien hankintakulujen erotus verrattuna pystykauppaan.
    Täällä etelässä olen yhdistyksen kautta takavuosina tehnyt muutaman kaupan em. tavalla ja puutavaralajien mentyä eri ostajille on kokonaiskorjuukulu jäänyt alle tuon 15 € / m3. Paras kaupppa taisi olla kuusien harsinta sekametsästä, jossa korjuukulu jäi alle 10 € / m3. Päätehakkuu on sitten toki toinen tarina.
    Kaikissa pärjää kun on metät kunnossa!

    jees h-valta

    Kaikkeahan saa metsässä tehdä kun ei liksasta välitä. Useinhan juuri hankinta on täysin pihalla tienaamisesta. Mutta kunnon harrastamiseen käy kyllä.

    Metät kunnossa!

    Tämähän on toki myös hyvä harrastus, mutta piti oikein tarkastaa – 350 m3 on nyt keväällä ja kesällä (2014) tilitetty hankintapuutakin. Löytyykö jees h-valta sama määrä yleensäkään tilitettyä puuta (pysty + hankinta)? Vai oletko polleaa poikaa muutoin vaan?

    jees h-valta

    Heh, eipä ole vielä kun pystykauppa on vielä kesken. Vajaat satakunta mottia uupuu siitä metät kunnossa tasosta. mutta eiköhän sekin tuosta mäntyharvennukselta sentään tule ja vielä hiukan ylikin. Hankintaa ei ole kuin vajaat parkytä mottia koska vapaa-aikaa ei käytännössä edes ole sellaiseen. Päätoimesta poisolo ei juuri natsaa vaihtaa hankntatyöhön.

    suorittava porras

    Entäs se kahdeksan hehtaarin energiapuuhakkuu ? Siinä on pantava Valtra tulille kerran jos toisenkin . Muuta mahdollisuuttahan sen palstan suhteen ei näillä näkymin ole , kun hakkuu hankintana .

    Jaa , että sata mottia se harvennus vain jäi kesken . Sen määrän olisi tekijämies hakannut ihan aikataulussa ja yhdellä kertaa , jos alue olisi ollut raivattu. Vajaassa vuorossa siis , jos olosuhteet on kunnossa. Nyt se aika kului risujen taittelussa.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 17)