Keskustelut Puukauppa Hakkuunvalvonta

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 96)
  • Hakkuunvalvonta

    Tällä hetkellä on vuoden parhaat korjuukelit metsässä, valon määrä on lisääntynyt, lunta ja pakkasta sopivasti, on tuloksen teon aika.

    Firmalla on halu ottaa hakkuurästejä kiinni, yrittäjä valjastaa varakalustonkin hakkaamaan ja palkkaa niille väliaikaisia kuljettajia.

    Olisiko nyt sopiva hetki tehdä metsäretki valvojan kanssa työmaalle ?

  • metsä-masa

    Hei ate !

    Laajalla tukkien mitoilla tehdään se maksimaalinen metsätili päätehakkuuleimikoilla. Eri ostajien välillä on pituus valikoissa suuria eroja. Sellun jalostajilla on useimmin vähiten mittoja, koska ne haluaa kuitua omaan jalostukseen mahdollisimman paljon.

    Binderholzin oma korjuun etu on saada omaan jalostukseen mahdollisimman paljon sopivaa raaka-ainetta. Alkuviikolla poikkesin Binderholzin toimistolla ja kut mitat oli  31, 41 – 61 dm, eli tarkoittaa, että välimitat on käytössä tarvittaessa. lyhin 31 :n  voi tehdä rungon kaikista osista, kerää ns. jakojäännöksen talteen.

    Sahalta motolle tuleva metriisi kertoo ko. leimikkoon ne tavoite pituudet ja välimitoilla täydennetään tukkikertymän saantoa. Omat kokemukset 31 :tä on oikein myönteiset tukkikertymän suhteen.

    Jätkä

    Metsä-masa. Oletko varma tuosta mitasta: 41 dm.?

    ate

    ”Metsä-masa” !

    Näinhän se menee, että sitä hakataan mitä tarvitaan jalostavalla tehtaalla. Binderin katkonnasta on parista eri suunnasta kuulunut, että näiden ”kolmen päämitan” lisäksi käytettävissä olevat muut pituudet on kuulemma hyvin tarkassa syynissä. ”Välimittojen” kokonaismäärä (%) tukkisumasta oli varsin vähäinen, joten hakkuunvalvonnassa on syytä olla hereillä niilläkin leimikoilla. Mutta jokatapauksessa varteen otettava kauppakumppani, joskin hyvin valikoiva ostoissaan.

     

    Metsuri motokuski

    Kertokaapa kuinka te valvotte ns. välimittojen käyttöä ? Lähinnä sitä onko niitä käytetty prosenttuaalisesti oikein ja onko puun talteenotossa käytetty juuri niitä välimittoja jotka sen rungon katkonnassa olisi ollut parhaat ?

    Uskon että ette mitenkään. Suurin osa mennee siihen ostomiesten mainoshalpaan jossa mainostetaan lyhyitä mittoja ja ohutta latvaläpimittaa. Tämähän ei ole kuin osatotuus ja myyjälle suollettavaa helposti ymmärrettävää liturgiaa.

    Pääosa myyjistä on tyytyväisiä kun katkontamatriisissa on pölkkyjä kaikilla mitoilla ja uskoo että katkonta on optimistinen. No useinhan se on mutta ostaja pystyy hintalistalla (arvoapteerauksella) rukaamaan aika paljon saantoaan mieleiseksi eikä se välttämättä ajattele sitä kuinka myyjä saa leimikosta suuremman tilin vaan kuinka tehdas saa parasta materiaalia tehtaalle. Eikä toisaalta kokorunkokauppa muuta tilannetta miksikään koska riski siirretään usein kuutiohinnassa myyjälle.

     

    Timppa

    Kyllä siinä kokorunkokaupassa ostajallakin on riskinsä.  Eräskin ostaja sanoi, että aina jännittää hakkuun päättymiseen miten osasi arvioida puuston.

    Lasken aina kaikissa vertailuissa kokorungon hinnan ennen kauppaa ja sitten hakkuun jälkeen todellisen.  Saa hyvää vertailuaineistoa.  Tietysti kyseessä  on hyvät leimikot ja yleensä kokorunkokaupalla  keskihinta on selvästi parempi.  Luonnekin on sellainen, että mieluummin valitsen varman lopputuloksen kuin sellaisen, jossa voi päätyä myös paljon huonompaan.

    ate

    ”Metsuri motokuski”!

    Näkökulmani ja pointtini tähän keskusteluun oli se, että vaikka kauppakirjaan on merkitty puutavaralajin mitoiksi esimerkiksi vaikkapa nuo ”Metsä-masan” mainitsemat 31,41-61, niin katkonnassa saattaa olla hyvinkin voimakkaita painoituksia ostajan tarpeiden mukaisesti. Nyt esimerkkinä olleella ostajalla painotus on ilmeisen selvästi kolmeen eri mittaan. Kun kirjoitin noista ”välimittojen %-osuuksista”, niin niillä tarkoitin nimenomaan tukkien katkonnan jakaumaa, jossa noita ”välimittoja” saa olla vain tietty määrä koko tukkikertymästä. Jokainen yritys tietysti haluaa hankkia itselleen optimaalista raaka-ainetta, eikä nyt esimerkkinä ollut yhtiö ole mikään erityistapaus.

    Kun kokemattomampi puunmyyjä sitten aikanaan katselee tukkipinoa ja toteaa, että pinossa suurin osa puista on katkottu kahteen-kolmeen eri mittaan niin ajatuksia voi vain arvailla, kun muistissa on kauppakirjan kaiken kattavat mitat ja uskomus siitä, että kaikkia mittoja on käytettävissä rajattomasti.

    Tukit katkotaan loppujen lopuksi sen mukaan, mitä käytettävissä oleva matriisi ja metsä antaa myöten.

    metsä-masa

    Oma havaintoni tukkien pituusluokista on, ettei kaikille pituuksille tarvitsekkaan syntyä tasaista jakaumaa päästäkseen korkeaan tukkiprosenttiin, siihen vaikuttaa leimikkotekijät.

    Erittäen hyvä apuväline maastokäynnin lisäsi työmaalla on ns. tukkitaulukot, joka kertoo  kaikista tukkikappaleista pituuden ja paksuuden, sahurit taitaa tällä taulukolla markkinoida samalla omaa tukin talteenottoa !

    Kauppakirjalla ja tukkitaulukossa on sahurilla  esin. 41 dm +  / – parisenttiä. Kokorunko kaupoissa on kyllä osattava myyjän arvioida arvo leimikolleen jo ennen myyntiä, esimerkkinä voisi olla hyvä laatuinen avo mäntyleimikko, jossa huomattavan paljon pylväsaiheita !

    Väli-Suomessa Mhy :n toimesta käydään puukauppaa valtakirjalla huomattavan paljon ja siellä leimikoista seurataan systemaattisesti eri ostajien onnistumisia  tukkiprosentin suhteen.

    Jätkä

    Nyt ei ole kaikkien muumit ehtineet pulkkaan. Jos ja kun tukkimitat ovat 31 dm, 41 dm – 61 dm. niin mitä se tarkoittaa suomeksi?

    Se tarkoittaa, että mittoja 31, 41, 43, 46, 49, 52, 55, 58 ja 61 voidaan käyttää tarvittaessa. (ihmettelen mittaa 41, ellei kyseessä ole esim sorvipölli).

    Kuitenkin ilmaisutapa 41 – 61 antaa ymmärtää, että välillä tehdään myös pituuksia, jotka ovat noiden mittojen välissä.

    Ainakin minä tekisin noilla ohjeilla juuri niin.

    Katkontatarkkuus on +- 3 cm.

    ate

    ”Jätkälle” tiedoksi, että tuo esimerkissä esiintynyt saksalainen Binderholz sahaa Nurmeksen sahalla (ex Vapo) kuusesta raaka-ainetta Keski-Euroopan tehtailleen. Valmistavat siellä liimapalkkeja ja muita elementtejä puusta. Siksi mitoissakin voi esiintyä eroavaisuuksia normaaliin verrattuna.

    Olen ”Metsä-masan” kanssa ihan samaa mieltä, että kaikkien pituusluokkien tasainen käyttö ei ole ainoa tie tarkkaan katkontaan. Nyt esiin nostamani esimerkki perustuu niihin havaintoihin, joita useammalta taholta on tietooni tullut. Onko kyseessä sitten hyvä vai huono katkonta? Joihinkin leimikoihin varmasti käy todella hyvin, mutta toisissa tulos on vaatimattomampi. Tarjouksia vertailtaessa on puunmyyjän oltava selvillä eri yhtiöiden katkonnasta ja sen vaikutuksesta juuri siinä omassa leimikossa.

     

    Tolopainen

    Jos tukin mitat alkavat 31 dm, voisi olettaa, että tukkiprosentti on huomattavasti korkeampi kuin jos pituuden alaraja on 43dm. Metsäyhtiöt eivät anna tehdä vapaasti tukkien katkontaa, jos näin olisi ja mitat alkaisivat 37 meillä tehtäisiin suurinosa tukeista mitan alalaitaan, kun tavoitellaan korkeinta tukkiprosenttia. Tuon  huomaa nopeasti, kun tekee pienen hankintaerän tukkia.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 96)