1.-harvennuksiakin on paljon erilaisia. Eniten rästikohteita on Pohjois-Suomessa, jossa puutkin on kooltaa pienempiä kuin E-Suomessa.   Tulevan puuston arvonlisä on sitä suurempi mitä paremmin 1. harvennus tehdään.   Tietenkin pienemmän puun korjuu on aina kalliimpaa ; hintaerolla tarkoitin pienen koneen  huonompaa tuottavuutta ja siitä johtuvaa eroa suhteessa tehokkaampaan koneketjuun.  Mutta isojen ja kalliiden koneiden käyttö  pienikokoisissa harvennuksissa lisää kokonaiskuluja, jos ensiharvennuksia on alueella paljon.  Ison koneen tehokkuusreservi ei tule käytetyksi kunnolla ensiharvennusmetsissä. Samalla ylileveät ajourat vähentää tulevaisuudessa metsän tuottoa.  Ostajapuoli ei tietystikään välitä juuri muusta kuin siitä, että puuta saadaan riittävästi ja mahdollisimman edullisesti tehtaalle.  Mo:lle jäävän puuston tilanne on tärkeämpi asia.

Ohessa pari kuvaa erityyppisistä harvennuksista , joita voi löytyä samasta työohjelmasta yhdellä tilalla.

1.riukuuntunut ensiharvennus

2.Normaali harvennus 

3. ja muutaman aarin yläharvennus 

Kaikki olisi pitänyt tehdä samalla koneella . Kuvassa kolme ei ihan onnistuttu. Piti tuoda järeä aukkokone hoitamaan homma loppuun.

1,5 kuution ylispuukoivikkokin olisi suosiolla jätettävä isompien koneiden tehtäväksi .Aina se ei kuitenkaan alueen pienalaisuuden tai vähäisen kertymän takia ole mahdollista. Sitten tehdään niillä välineillä mitä on käsillä , ja lopputulos voi olla aivan mitä sattuu. Aluskasvoksessa runsaasti korjuuvaurioita ja valmistetut pölkyt osin raakkeja , kun kouran vetorullat eivät pidä ylisuurissa rungoissa , eikä kormaimella voi peitteisyyden ja jätettävien runkojen varomisen vuoksi vuoksi karsintaa auttaa. Tehtaalta tulee varsin usei nootteja koivutukkien huonosta laadusta ylispuutyömaiden jälkeen. Pölleissä on vetorullien kaivamia kuoppia ja pöllien päitä on haljennut. Näin käy ,kun  puulle ei ole löytynyt tukea katkaisusahauksen aikana. Aukoilla ongelmaa ei juurikaan esiinny , kun on tilaa tehdä karsinta ja katkonta  järkevällä tavalla ja töissä on olosuhteisiin oikein mitoitetut laitteet.

Nisulan lupausta alle 100 litran runkojen kannattavasta hakkuusta lunastetaan N5-sarjan koneilla. Niiden arvonlisäveroton hankintahinta vaihtelee varustuksesta riippuen 230 – 260 000 euron välillä. Koneiden valmistaja ilmoittaa kulutukseksi 6,5-8 l/h ja huolto-ohjelman mukaisiksi huoltokustannuksiksi 2 €/h. Nisulan tehdas pystyy valmistamaan uuden koneen noin kolmessa viikossa. N5sarjan koneella 7 000 tuntia työskennellyt koneyrittäjä kertoi pystyvänsä kannattavaan työhön keskittymällä koneelle sopiviin harvennushakkuisiin. Yrittäjä totesi myös N5-sarjalaisen myötäilevän edellistä mallia paremmin maastoa. Renkaiden ristiriipunta ei enää ole ongelma    (Koneviesti).

Joillakin näyttäisi kannattavan pienempikin kone. Työmaitakin varmaan järjestyy hyvin , jos on osaava kuski ja työn jälki sen mukainen.

tuo  kuva  1  riukuuntuneen  harvennukseen ei  pitäisi  isoa konetta  laskea joko   miestyönä  tai  pienempi  kone  kyllä  esim  nisula tekee ihan hyviä  koneita  ensiharvennukseen  ja   2. harvennuksiin  ja  kulutkin jää  pienemmäksi  kuin isolla  kuskistahan  se on paljon  kiinni

Kukaan ei lähde erikseen pieniä enskoja tekemään. Kylkeen tarvitaan aukko ,väljennys tai molemmat. Monesti tilanne on ,että aukko on pieni ,mutta puut isoja. Isot ylispuut ensiharvennuksella ovat myös tekemätön paikka pienellä kalustolla. Siinä tilanteessa pienillä koneilla tulee suorituskyvyn rajat armottomasti vastaan.

Kun kone on hankittu ,sillä on koetettava pärjätä kannatti tai ei. Tämän on moni pikkukoneeseen sortunut joutunut toteamaan. Työmaita ei ole tarjolla niin ylenpalttisesti ,kun myyntimiehet antavat ymmärtää.