Keskustelut Metsänomistus Hakkuun hinta noin 3 euroa/kuutio

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 96)
  • Hakkuun hinta noin 3 euroa/kuutio

    Merkitty: 

    Esitän tässä vähän provokatiivisesti karkean laskelman motohakkuun hinnasta.
    Hakkuukoneen hinta 300000 euroa ja se kuoletetaan kuudessa vuodessa täysin, Ei siis jäännösarvoa, Korot ja kuoletukset tekevät tällöin noin 60000 euroa vuodessa.
    Kone viedään metsänlaitaan hakkaamaan päätehakkuuta varovaisesti edes 60000 kuutiota vuodessa. Tällöin pääomakustannus on noin yksi euro/kuutio.
    Erilaisissa laskelmissa polttoaine kulutukseksi on saatu päätehakkuulla noin 0,7 euroa/kuutio. Jos tähän osaan lisätään huollot ja muut käyttökustannukset, ollaan ehkä noin 0.8-0,9 euroa/kuutio.
    Kuskin osuus jää myös noin 1 euro/kuutio.
    1+1+1=3.
    Eli päätehakkuuta pitäisi pystyä ainakin omakustanteisesti tekemään jopa 3 euroa/hakattu kuutio.

  • Planter

    ”Mielestäni ahkera metsänomistaja saa varsin hyvän korvauksen työlleen ,kun metsä kasvaa tuplamäärän kuutioita ja laatua vähemmän innokkaan naapurin metsiin verrattuna. Ääritapauksissa puumäärä on jopa kolminkertainen heikompaan vaihtoehtoon nähden.”

    Tässä on vaan se juttu, että nyt nautimme edellisen sukupolven edesottamuksista, eli ovatko he hoitaneet taimikot/nuoret metsät kunnolla vai ei. Nyt tehtävät taimikonhoitotoimenpiteet menevät taas seuraavan sukupolven tai sitä seuraavan hyödyksi. Kaikilla ei  vaan ole nykyisin riittävän pitkäjänteistä ajattelutapaa, varsinkaan jos ei ole kyse omassa suvussa sukupolvelta toiselle siirtyvästä metsäomaisuudesta.

    Jos vaikka metsäkoneketjulle tarjottaisiin investointia, joka alkaisi tuottaa vasta kolmenkymmenen vuoden kuluttua, niin joku saattaisi itsekkäästi ajatella, ettei ota käyttöön, koska ei hyödytä itseä.

    sikari

    Hakkuukoneessa voisi olla kaksi nosturia ja kouraa. Sillä aikaa, kun toinen karsii ja katkoo automaattisesti niin kuski voisi toisella kaataa puun. Tuotos tuplaantuisi per kone.

    sitolkka

    Tuplaantuuko ihmisen tuotos jos sillä on neljä kättä?

    Jätkä

    sikari:”-Hakkuukoneessa voisi olla kaksi nosturia ja kouraa. Sillä aikaa, kun toinen karsii ja katkoo automaattisesti niin kuski voisi toisella kaataa puun. Tuotos tuplaantuisi per kone.”

    – Vanha keksintö. Lokomon Harvesterin prototyyppi kaatoi puita asettaen niiden tyvet ”annostelijaan”, josta muljahti tyvi rullille ja kone hoiti karsinnan. Kone oli tehty Neuvostoliiton kokorunkomenetelmää varten. Prototyyppi kakkonen myös katkoi ja hakkasi avohakkuuta Parkanon hoitoalueella melkoisen rajulla tahdilla, mutta koneen proto-asemasta johtuen kovasti oli huoltoseisokkeja. Silloin vielä koneessa oli kaksi isoa moottoria, joita toinen käytti vain MOTO:a ja toinen oli ajomoottori.

    Nykytekniikalla tuo automattinen katkontakin varmaan kävisi hyvin ja tulosta tulisi.

    Kävimme oppilaiden kanssa tutustumassa menetelmään ja sattui niin, että kone oli koko päivän remontissa. Onton Pertti halusi kuitenkin meille pitkämatkalaisille näyttää, kuinka homma tapahtuu ja olihan se hurjan näköistä, kun pimeässä syysillassa kone tarrasi parin kuution kuuseen seitsemän metrin päässä – nosti puun metrin verran ilmaan ja suihkautti kannon irti tyvestä. Kääntyi ja kaatoi rungon parin edellisen rinnalle siihen odotusrampilla ja eikun uutta runkoa hamuamaan samalla kun kone pui runkoa valmiiksi. Siinä oli tekemisen meininki. Hommaa pyöritti MH:n kehittämisjaosto.

    suorittava porras

    Tekemisen meininki oli ja puuta tuli kaksioteharvesterilla . Yhden Ösan näin omalla leimikolla töissä …ja toisen remontissa. Ösa kärvähti myöhemmin samana keväänä. Taisi cockums:lta löytyä myös samalla periaatteella toimiva kone.

    Kävipä kerran niin,että erään yrittäjän kaksioteharvesterin elinkaari tuli päätökseen ja tilalle hankittiin modernimpi yhtiöiden himoitsema kouraharvesteri(90-luvun alussa).  Pari viikkoa kouraharvesterin kanssa tuusattuaan yrittäjä soitti silloiselle työnantajalleni ja kysyi ,”MITEN TÄLLÄ KOURAHARVESTERILLA TEHDÄÄN RAHAA!” Tuotokset olivat tippuneet kolmannekseen verrattuna kaksiotteiseen. Tosin ei niitä kaksiotekoneita ihan keppimetsiin vietykään.

    Rane2

    Tuolla Valmetin videolla kuskin piti vahtia tukkiosa ja kuidut kone teki itsenäisesti jolloin pystyi jo hamuamaan seuraavaa runkoa.

    mehtäsika

    Minkähän takia suomessa metsäkoneurakoisijat tekevät töitä lähes nolla tuloksella, ruotsissa ovat taksat kaksin kertasia.

    sitolkka

    Ruotsissa varmaan opetetaan laskentoa koulussa.

    Puuki

    Vallu 902 ei taida olla enää markkinoilla. Tai sen uudemmat versiotkaan samalla puunkäsittelytavalla varusteltuna.  Kuskille jäi paremmin aikaa myös silmämääräiseen puun laadun arviointiin .  Myös muut kuin käsiajolla tehdyt tyven tukit katkottiin automaattisesti kuten kuitupuutkin.  No kohtapuoliin varmaankin kuskit istuu autossaan tai kotona ja koneet toimii kokonaan automaattisesti.

    1. ja 2. harvennuksille pitäisi olla omat sinne parhaiten soveltuvat  pienemmät koneet ja pääte-ja ylispuuhakkuille omansa. Korjuukulujen suhteellisen hintaeron maksajana harvennuksilla ison ja pienen koneen välillä olisi metsäteollisuus. Sen jakamasta tuloksesta muutama promille riittäisi siihen hyvin.

     

    Jätkä

    Jos halutaan 1. ja 2. harvennuksille pienemmät koneet, niin on lähdettävä ajatuksesta, että hakkuukone liikkuu palstalla. pieni kone ei pysty ottamaan kymmenen metrin päästä edes motokouraa kaatumatta.

    On hyväksyttävä ajatus, että myös palstalla liikkuva kone tarvitsee jonkinlaisen kulku-uran, mutta jos kone on pallorenkailla tai hyvillä teloilla varustettu, se pystynee liikkumaan jopa kolmen metrin puuväleissä.

    Pienempi hakkuukone maksaa kyllä saman kuin isokin, jos se on tehty kunnon komponenteista, joten mistään harrastelija-metsänomistajan koneesta ei voida puhua.

    Kuitenkaan pienillä puilla ei päästä yhtä suuriin tuotoksiin kuin isoilla, joten se asia pitäisi kovapäisimmänkin tajuta.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 96)