Silloin kun ennallistettava suo ja turvetuotantoalue ovat vierekkäin, vesiongelmat ovat lähes väistämättömiä. Kun suo otetaan tuotantokäyttöön, sen pinta laskee aina selvästi ympäsistöönsä nähden. Kun jo valmiiksi ylempänä olevalla alueella nostetaan vedenpintaa, jokainen ymmärtää, mitä alempana olevalla alueella tapahtuu. Lisävaikeuksia voi myös tulla, jos vesien poisohjaukseen pitää hakea uusi reitti. Voi olla, että vesi ei lähdekään kuin pumppaamalla, ja se taas maksaa.
Voi olla, että vesi ei lähdekään kuin pumppaamalla, ja se taas maksaa. Meillä päin kaikilta turvesoilta lähtee vesi pumpulla pois. Ei saa enää muuten päästää vesistöön. Menne ensin monen altaan läpi viimmein pumpulla jossa suodattimet jokeen/puroon.
Juuri näin, kuten arto edellä kertoi, tuotannossa olevien turvesoiden pintavalutuskentät toimivat. Kaikki nämä asiat on oltava kunnossa ja tilannetta tarkkaillaan mittauksin säännöllisesti. Nyt ei olekaan kysymys tästä, vaan koko suuren suoalueen vesitalouden muutoksista. Siinä sitä vesilain toimivuutta punnitaan.
Ollaan jälleen aitiopaikalta seuraamassa naapurin suon paloa ja helikopterilla tapahtuvaa palon rajaamista ja sammutusta. Kolme viikkoa sitten oli sama tilanne. Kova tuuli on tälläkin kertaa lisäämässä palon voimaa. Palopaikan naapurissa olevalla suojelusuolla varmaan jo elätellään toiveita, että turveyrittäjä löisi hanskat tiskiin, mutta eipä suomalainen yrittäjä niin helpolla sentään luovuta.
Kyllä Visakallo sielläkin olisi paras / viisain homma antaa palaa vaan sekä turvetuotantoalue, että suojelualue, jos vaan palaa. Sehän on luonnon monimuotoisuutta ja luonnollista palutumista.
Hieman sama tilanne on mielestäni, kun jokin vanha mörskä palaa. Miksi sitä yritetään sammuttaa? Ainoastaan rajoittaa tulen leviämistä ja tulipaloon voisi ruiskuttaa polttoöljyä, että palaisi kunnolla.
Siellä suolla ei taida näkyä ketään virkamiestä letkun päässä vettä ruikkimassa? Meinaan saattaa jonkun munat korventua ja lisääntymisrauha häiriintyä..?
Saattoipa siinä joidenkin pesimärauhakin kärsiä, kun viisi hehtaari suometsää paloi tällä kertaa. Savu oli erittäin sakeaa. Meikäläistenkin piti välillä ajaa tuulen yläpuolelle henkeä vetämään. Sammuttamiseen tarvittiin Rajavartiolaitoksen sekä Puolustoivoimien helikopterit ja lisäksi kaikki lähiseutujen palokunnat. Helikopterit lopettivat jo illalla, mutta muu kalusto ja miehistö jatkavat jälkisammutusta ja -vartiointia.
Palonsammutustehtävistä näkee, että suomalainen yhteiskunta toimii. Eipä meidän pihasta tarvitse mennä linnuntietä kuin reilut 150 km erääseen ilmansuuntaan, niin siellä ei metsäpaloja juuri sammuteta. Siellä tuommoinen usean sadan hehtaarin alue olisi palanut laidasta laitaan, ja ehkä vähän muutakin siinä samalla. Luonnonsuojelijoiden paratiisihan semmoinen olisi, mutta kun muitakin ihmisiä on vielä (ainakin toistaiseksi) olemassa.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.