Tuossahan on ihan ”tolokun homma” kyseessä. Kun turpeennostopaikka olisi kunnossa ympäristönsuojelunkin kannalta, niin koko toiminta estyy suon ennallistamisella. Lisäksi kun suo-ojat tukitaan, niin vedenpinnan noustua vähenee kasvu-/kasvihuonekaasu c02-päästöt mutta samalla kasvihuonekaasu metaanin päästöt lisääntyy . Haitan tekoa . Toivottavasti yrittäjä saa peruttua järjettömyyden tai ainakin korvaukset yritystoiminnan estämisestä.
Suojeluvimmassa kannattaa muistaa, että alue on luontoarvoiltaan ihan yhtä hyvä, on se suojeltu tai ei. Erona on vain se, että toisessa tapauksessa väliin pääsee ne, joilla ei pitäisi olla minkäänlaista valtaa ko. alueen käytöstä päättää.
Eipä Rööri ne suot käyttökieltoon mene, kun on voimassaolevat nostoluvat ja paikat ovat asianmukaisessa kunnossa. Ongelma tuleekin vesitaloudesta. Jos naapurin suojelualueella aletaan ojia tukkimaan, käy turpeennosto käytännössä mahdottomaksi. Eihän Neuvostoliitonkaan lainsäädäntö kieltänyt yksityisyrityksiä, mutta käytännössä niitä ei vain ollut.
Mikäli ls-alue tulee myöhemmin voimaan, niin laillisesti tehdyt ojat ja toiminnassa oleva kuivatus saavat toimia.
Mikäli ls-alue estää luvallisen toiminnan edellyttämän kuivatuksen, niin jonkin tahon pitänee korvata haitat tai korvaavat kuivatusreitit.
Kaiketi ennen ls-alueen perustamista on ollut joku kuulutus tai jopa naapurin kuuleminen, koska siitä voi olla mainittuja vaikutuksia- jos näihin ei ole reagoinut, niin sitten voipi olla hieman hankala tilanne.
Kyllä vesilaki koskee kaikkea, mikä vesistöihin vaikuttaa. Esimerkiksi meillä asikanaan murskaamon vaikutusta veskistöön ja tässä tietysti päin vastoin.
Voimassa oleva vesilaki ei välttämättä kaikilta osin päde ennallistettavissa suokohteissa. Lakia säädettäessä kun ei kenenkään mieleen voinut tullut, että joku saisi päähänsä tukkia suo-ojat.
Voisiko suojelusuon alueelta leviävää vettä verrata metsäalueelta leviäviin kaarnakuoriaisiin? Suojelualueen omistaja olisi siis korvausvelvollinen haitoista.
Eikö tuo liene melko selvää, että alapuolella on suojelualue . Mitä se yläpuolella haittaisi (?).
Kun laskua ei ole paljon , kuten useimmiten soilla , niin vedenpinta nousee ennallistettavan yläpuolisella alueella myös. Mutta jos ennallistaminen tehtäisiin kunnolla ja pidettäsiin 20-30 cm ojasyvyys jatkuvasti auki, niin haitta olisi pienempi tai sitä ei olisi ollenkaan, ja samalla myös ennallistaminen toimisi oikeasti eikä vain kuvitelmissa.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.