Keskustelut Metsänhoito Hakkuujärjestys

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 145)
  • Hakkuujärjestys

    Hankintahakkuulla menossa kuvio, joka istutettu  kuuselle 35 vuotta sitten. Maa  OMT . Istutusvaiheessa alueella ollut hieskoivuja ja mäntyjä, jotka nyt tosi isoja, suurimmat yli kiintokuution/runko, hyvin oksaisia. Erityisesti koivut huonolaatuisia, ei monta vaneria saa tehtyä. Oksat levinneet laajalle kuusten sekaan ja niiden yläpuolelle. Lisäksi vielä vankkaa leppää , nekin koukkuoksaisia. Osa noista jättipuista vielä kallellaan, mikä minnekin. Ylispuita on varmaan sata runkoa hehtaarilla. Kuusikko on kaikesta huolimatta kohtuullisen hyvässä kunnossa, suurimmat jo tukkikokoa, pienimmistä saa yhden kuitupuun. Missä järjestyksessä ja millä tavalla tuollainen sekasotku pitäisi hakata, että jäljelle jää edes kohtuullinen kasvatettava kuusikko. Ylispuut lähtee kaikki pois ja kuusikko harvennetaan. Olettaisin, että Jätkällä ainakin on mielipide moisen savotan hoitamiseen.

  • jees h-valta

    Nyt kun olen myös tehnyt Kemeraa eli NMH:ta tulin siihen tulokseen että soitin ostolle ja pyysin katsomaan jos olisi aineksia moton palstan ympärikierrokseen. Eli on tavallaan niin kahden eri koon metsästä kyse. Kun turvesaralla on metsä juuri ja juuri kuitumittaa (muistaakseni 7cm keskiläpimitta) onkin ympäri kuviota kiertävä ojan penkka-alue joka puolelta kasvanut kuusta ja koivua aivan huimasti. Kuuset selkeitä isoja tukkipuita, osa vielä kuitua. Koivua ihan riittävästi ja järeytynyttä lisäavuksi. Vajaassa kahdessakymmenessäviidessä vuodessa hyväravinteiset ojanpenkat ovat kasvattaneet aivan eri tahtia olevaa puustoa. Katsotaan nyt mikä on hänen tuomionsa. Siihen samalle tilallehan on tulossa hakkuu johon ajattelin että saisivat liittää tämän ”ympärileikkauksen”.

    Tolopainen

    Mihin Jessen työhalut on kadonneet, Pessinenkin hakkasi 500 kiintoa kuukaudessa harvennushakkuita moottorisahalla, eikä sekään mikään yläraja.

    A.Jalkanen

    Ennen vanhaan oltiin sitä mieltä, että käsittelykuviot pitää saada mahdollisuuksien mukaan puuston rakenteen ja kasvupaikan suhteen yhtenäisiksi, joten siinä mielessä ’ympärileikkaus’ voisi olla kannatettava hanke. Metsäsuunnittelussa tarvittiin puuston kehitysennusteita hakkuuohjelman teon pohjaksi, ja ne ovat sitä tarkempia mitä tarkempi ja tasalaatuisempi lähtötieto. En tiedä tarvitaanko tuota näkökulmaa enää, jos puustot laserkeilataan 10 vuoden välein, eli erikokoisestakin puustosta saadaan kyllä kokonaismäärä irti – puulajien ja puutavaramäärien kanssa on hieman hankalampaa.

    Pitkä johdatus, mutta johtopäätös on se, että jos osto on halukas leimikon laajennukseen, ja saat sillä tasalaatuisemmat metsäkuviot, niin hyvä. Olisi suositeltavaa harrastaa myös tilakohtaista metsäsuunnittelua, eli suunnitella hakkuut oston kanssa muutamaksi vuodeksi eteenpäin tiloittain nipuiksi, eikä myydä paljon pieniä eriä vuosittain. Kaupanteossa ja raportoinnissa, mm. verottajan suuntaan, säästyy paljon aikaa.

    jees h-valta

    Onneksi nuo kaupan byrokratian sivujuonteet ei kuulu puun myyjälle joten aion edelleenkin jatkaa vuosittaista puun myyntiä ihan tarveperusteisesti. Kun kuviot ovat niin täysin moniikäisiä ja pirstaleina ympäri Satakuntaa on aika vaikeaa tehdä kovin täsmätoimia jollain tilalla. Nytkin kuljettiin Pohjois-Satakunnan tilalla ja katseltiin vain ne kohteet joita ehdotin. Itse osto kävi Harjavallan tiluksilla ja ehdotti enskarit. Tässä on hiukan kilpajuoksuakin ollut kun yksi ostaja on myös aktiivisesti tarjoillut omilla katsannoillaan.

    Tolopainen

    Yleensä kannattaa myydä silloin kun hinnat on korkealla ja yhtiöillä ostohaluja eikä nyt, kun kysyntää ei ole eikä hakkuita voi enää tänätalvena Etelä-Suomessa  tehdä pehmeillä mailla. Pitkän ajan sääennuste lupaa sinne runsaita sateita ja keskimääräistä lämpimämpää. Metsäveroilmoitus on aika helppo nykyisin, voi lähettää suoraan metsäverkon vero-osiostakin.

    pihkatappi

    Mulla yksi normi ensiharvennus hankinta tälle talvelle tehty. Ojitettu soistunut mäntykangas 2,2 ha, jossa ojanvarsilla leveälti kahden kuidun puita tiheässä ja saralla yhtäkuitua ja raivauspuuta. Poistuma noin 100 mottia yhteensä ja reilusti yli tuhat kuitupuuta per ha, eli rungon keskikoko noin 40 litraa. Kemeratuki ja puunmyynti tiltys vajaa 2000 euroa/ha. Ajokonekuski vie sen 4 euroa motille ja omat kustannukset 3 euroa motille, eli tulonhankkimis kustannukset noin 350 eur/ha. Tuosta olisi maksettu ehkä 12 eur/ha, jolloin puupääoman osuus on noin 600 euroa/ha. 1050 euroa jää puuhasteluun hehtaaria kohti, josta kemeratukea 40%.

    Kokoojaura ei pettänyt, jollain uralla oli 10 cm painumaa jonkin matkaa. Jos uralla ajetaan vain kaksi kertaa, pienelläkin havutuksella on merkitystä. Hakkuussa heittelin pehmeillä kohdilla latvoja uralle, kaadot männyillä mahdollisimman suoraan kasaan ja kuusella välillä uralle ja pölkyt kannellen kasoille. 16 hakkuupäivää ja vajaa 6 mottia päivässä tuli pölkkyjä kasoille ja kaatui vajaa 150 runkoa päivään.

    Poistumasta 90% mäntyä. Muutaman yksittäisen kuitukoivun jätin maahan kun koivukasalle oli liian pitkä matka. Männyt sahasin melko tarkasti talteen, että kemera ehdot täyttyvät, se ei ennen hakkuuta ollut ihan varmaa. Metsäänfi näytti kuvion puumääräksi 50 m3/ha.. Nyt siis poistuma noin 50 mottia ja pääasiassa suurimpia puita jäi noin 1000 kpl/ha pystyyn.

    Menninkäinen

    Kyllä hankintatukki kaupaksi käy kun laatu on vaan sopimuksen mukaista. Tänä talvena ei ole kasoissa kuin noin 100m3 eri tukkilaatuja. Pinta-alallisesti on tehty eniten ensiharvennuksia. Vähän kakkosharvennusta ja niitä pieni alaisia erikoiskohteita.

    Ja puulla taitaa kyllä kysyntää olla kunhan se on kovan tien varressa.

     

    Tolopainen

    Viime kesänä sai ensiharvennuskuidusta 20€ kiinto ja siihen Kemera päälle eli 27€ kiinto yhteensä ja omatyö oli sähköisen ilmoituksen teko.

    pihkatappi

    Näin se on, että puu käy kaupaksi, aloitan toisen hankinnan ens viikolla. Tukkia ei tuostakaan tule, mutta jos tulisi niin kuulemma ostetaan kuten ennenkin, eli riittävän iso erä, eikä niinkään maksimi rajaa tukin määrässä ainakaan näillä pienillä kaupoilla.

    Tolopainen

    Mitäs järkeä on tehdä yli 125 kiintoa vuodessa hankintakauppoja.

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 145)