Keskustelut Metsänhoito Hakkuujälki

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 206)
  • Hakkuujälki

    Uudessa Metsälehdessä on oivallinen kirjoitus heikosta hakkuujäljesta ensiharvennuksilla. Heikon jäljen aiheuttaa liian isot koneet. Tästä olen aiemminkin kirjoittanut ja osa täällä ymmärtänyt, osa naureskellut. No nyt jutussa asiantuntijat nostava aivan samoja ongelmakohtia esiin:

    Ajourat vievät neljänneksen pinta-alasta ja urien välistä ei voi juurikaan poistaa puita ettei mennä alarajoista läpi.

    Leveät suorat ajourat, tuulitunnelit.

    Tuleva tukki% kärsii.

    Liiallinen harvennus jotta saadaan ison koneen kuluja peittoon.

    Haaste lienee se, että kuka leikin maksaa

  • Puuki

    Jk-metsien riskit on usein erilaisia ja ne kertautuu eri tavalla kuin tasaikäisten metsien kasvatuksessa .  Esim. juurikääpäriski on paljon suurempi, jos ja kun jk.ssa ei voi viljellä väliin koivua / jättää juurilahon kannon ympärystä muille puulajeille. Ei yleeensä näy alkuun muualla kuin vanhoissa kannoissa mutta jatkuu ja laajenee sitten luont. uudistumisen myötä taimikon juuristosta päin levitessään .       Luuleeko joku tosissaan ettei jk:ssa ole mahdollista tulla myös korjuuvaurioita  alikasvokselle ja maastoon liian paljon urapainumia ?

    nuori isäntä

    Lopulta JK:ssa on kaikki samat riskit lumituhoista lähtien ja korostuneesti juurikääpäriski.

    Kyllähän ison koneketjun siirtäminen on myös kalliimpaa kuin pienemmän. Lähtien nyt ihan vaikka polttoainekuluista ja kalustokuluista liikkeelle.

    Metsuri motokuski

    Sillä ei juuri ole merkitystä minkä kokoista konetta lavetilla siirretään. Tärkeintä lienee kuitenkin että kaikki urakoitsijan koneet voidaan siirtää samalla lavetilla. Yleensä alueurakoitsija toimii useamman kunnan alueella ja oma kohtainen kokemus on että aika vähän niitä siirtoja voidaan tehdä ajamalla. Ilmaista ei toki ole telojen ja ketjujen irrottaminenkaan ajamisen takia. Enkä ole myöskään nähnyt että moto voisi telansa kuljettaa mukanaan siirron aikana muutoin kuin renkaisiin kiinnitettynä. Aika vähän täällä on tietoa metsäurakoitsijan kulurakenteista. Miksi olisikaan kun päiväkään sitä hommaa ei ole tehty. Osa joka tuntee itsensä tietäväksi niin tietämys perustuu huhuihin, olettamuksiin ja opetuslasten puheisiin.

    Puuki

    Varmaan urakoitsijat tietää itse parhaiten kukin oman kulurakenteensa , kuten mo:tkin yleensä tietää omat kulunsa ja metsiinsä sopivat toimet itse.

    Hankintakaupoissa  tosiaankin tien aukaisu olla joskus  melko iso kuluerä tai ainakin se vie aikaa.   Kovin homma oli  kerran , kun piti aukoa kääntöpaikka kevättalvella talvella kelkalla kovaksi  poljettuun risteykseen .   Luvaton kelkalla ajo toisten teillä pitäisi kieltää kokonaan ison sakon uhalla ,  tuon kokemuksen opettamana kerron .

    Nuakka

    Laskekaapa huviksenne 3-tai 5-akselisen lavetin kulut, hankinta, huolto, renkaat, vakuutus, d-vero, polttoaine. On muuten eroa. Ei ihme jos tulee tappiota ja harmittaa tehdä ensiharvemnusta vimpan päälle. Helposti alkaa syy siirtyä huonoon taimikonhoitoon ja ennakkoraivaukseen. No, kunhan pö maksaa 2,5€/litra ja dieseli 3, ja jos vielä yleensä tehdään ensiharvennuksia, alkaa kalusto valikoitua tehtävän mukaan. Mikä muuten on esim. Sampon ja Ponsse scorpion polttoaineenkulutus ensiharvennuksella per tehty kuutio?Miksi alueurakoijat eivät myy ensiharvennuksia niihin erikoistuville aliurakoijille? Tiedän kyllä että varsinkin ajotaksat ovat aivan naurettavia, mutta kukas niihin on suostunut?

    Jätkä

    Mopokuski: ”Sillä ei juuri ole merkitystä minkä kokoista konetta lavetilla siirretään”

    Silläpä juurikin on merkitystä. Meillä opetuslapset harjoittelivat alalle ja nykyään taitaa olla kaikenkaikkiaan 5 ketjua, joissa kaikissa on ketjut / telat päällä, paitsi silloin, kun harjoitellaan niiden päällelaittoa.

    Vanhempi ritiläauto, jonka kantavuus riitti nipin napin, on varmaan alle 20 000 €. Tuo uusi uuden koneen takia hankittu,  jonka kantavuus lienee 30 000 kg, maksoi jotain 500 000 €.

    Mopokuski taitaa kulkea työmatkansa MOPOlla, mutta täällä aika yleinen kulkine on lava-auto, jonka lavalla telatkin kulkee mukavasti tarvittaessa.

    Mopokuskilla ei kulje, eikä kuulu pätkääkään urakoitsijan kulurakenne, mutta meillä opetuslapset ovat saaneet perusteellisen koulutuksen siitäkin puolesta ja urakoitsijoiden liiton edustaja on käynyt valistamassa heitä myös siitä.

    Pöytäkirjan ulkopuolelta sanoisin, että ketjut päällä saa ajaa tiellä, mutta telat päällä ei. Ja metsäkoneet painavat useita tuhansia kiloja enemmän kuin valmistaja on ilmoittanut.

    Metsuri motokuski

    No tuohan olikin oikein tietämystä lisäävä kirjoitus.

    Teufelin Zumi

    Tuntuuko siltä että kuin peiliin katsoisi?

    Metsuri motokuski

    Toivottavasti ei.

    Jätkä

    Mopokuski:”No tuohan olikin oikein tietämystä lisäävä kirjoitus.”

    Kyllä vanhallekin pitää opettaa, kun siltä on jäänyt koulu kesken.

    Joka tietoa lisää, se tuskaa lisää. Toivottavasti saat kuitenkin yöllä nukuttua.

    Pienempien metsäkoneiden kuljetukseen käyttävät traktorin vetämää lavettia. Jos traktori painaa riittävästi, niin homma on ihan laillista. Lavetin alla on pyöriä tarpeeksi, kestää kyllä. Lyhyilla kyläteiden siirroilla ei konetta aina edes sidota .

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 206)