› Keskustelut › Metsänhoito › Hakkuujälki

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 206)
1 2 3 … 6 7 8 … 19 20 21

  • Hakkuujälki

    Lähetetty: 4.3.2022, 19:37

    Merkitty: 

    Uudessa Metsälehdessä on oivallinen kirjoitus heikosta hakkuujäljesta ensiharvennuksilla. Heikon jäljen aiheuttaa liian isot koneet. Tästä olen aiemminkin kirjoittanut ja osa täällä ymmärtänyt, osa naureskellut. No nyt jutussa asiantuntijat nostava aivan samoja ongelmakohtia esiin:

    Ajourat vievät neljänneksen pinta-alasta ja urien välistä ei voi juurikaan poistaa puita ettei mennä alarajoista läpi.

    Leveät suorat ajourat, tuulitunnelit.

    Tuleva tukki% kärsii.

    Liiallinen harvennus jotta saadaan ison koneen kuluja peittoon.

    Haaste lienee se, että kuka leikin maksaa

    Tekijä
    nuori isäntä
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • mehtäukko 6.3.2022, 09:42

    Pysytään konstekstissa. Kun mainitsemani mo velvoittavat asiat ovat ensin kunnossa, harvennus kannattaa. On tyhjä puhua harvaksi hakkuun keinoa kannattavuudelle. Jos kaikesta huolimatta ”ilman syytä” urat ovat 5-6 metrisiä, syy on kouliintumattomassa kuskissa. Sen korjaamiseen on kunnostauduttava.

    Teufelin Zumi 6.3.2022, 09:46

    Höpöukko sitten tietää että se on kuski joka ohjaa konetta, outoa.

    Nuakka 6.3.2022, 09:46

    Juuri noin. Huonoin kuvio nyt hakattu, kertymä pieni, lähinnä urien väliin jäänyttä ensiharventamatonta puuta. Hiemän suurempi kertymä ensiharvennukselta kostautuu nyt minulle ja toiselle urakoijalle. Toki nyt metsä jää päätehakkuuta odottamaan melko sopivassa tiheydessä. Asia on nyt opittu, valvonta ja ennakkosuunnittelu ensiharvennusten toteutuksessa aivan eri tasolla. Ei voi todellakaan luottaa kaikkiin ammattimiehiin.

    oksapuu 6.3.2022, 10:12

    Laitetaampa taas…

    Täällä meillä ensiharvennuksilla parhaan työjäljen tekee Sampo urakoitsija. Leimikot on ketjutettu, siirrot näyttää usein tekevän ajamalla. Ajokone perässä on erään ison valmistajan pienin malli.

    Homma tuntuu kannattavan kun Sampo vaihtuu säännöllisesti uuteen.

    Puuki 6.3.2022, 10:18

    Laitetaan tämäkin taas..

    Eh-leimikon soppariin kannattaa laittaa useimmiten lisätietoihin min. PPA tai min. runkolukuohje jotta ei mene liian harvaksi.  Yleisimmät ongelmat (mahdollisten korjuuvaurioiden lisäksi) on ajourien liika leveys ja niiden reunoilta liian harvaksi hakkuu ja keskikohtien jääminen liian tiheiksi.    Huonosti kantavilla harvennusleimikoilla on joillain jo ollut käytössä hakkuun tekeminen mm. pistourilta ja puiden ajo vain hyvin kantavilta urilta.   Leimikkosuunnitteluun kannattaisi panostaa entistä enemmän vaikka kehitys onkin ollut toiseen suuntaan viimm. vuosikymmenten ajan .

    suorittava porras 6.3.2022, 10:19

    Täällä näyttää vallitsevan käsitys ,että koneiden siirto on ilmaista ,kun yrittäjällä on siirtoauto. Siirto on merkittävä kustannuserä ja jokainen maksaa satasia. Jo vuosikymmen sitten koneketjun siirtokustanmus oli luokkaa 400€/leimikko. Tänään vielä rutkasti enemmän.

    Yksi kustannuksia kasvattanut tekijä on kiristynyt työaikalainsäädäntö ,joka rajoittaa lavettikuskin työaikaa. On palkattava ja koulutettava lisää kuljettajia ,jotta siirtot voi toteuttaa laillisesti. Siirtojen ketjutuskin katkeaa usein lavettikuskin työajan täyttymiseen kesken projektin . Siitä seuraa viiveitä ,jotka heijastuvat kokonaisuuteen samalla tavoin ,kun epätasainen vauhti letkan kärkipäässä jonon häntäpään kulkijoihin. Kaikki tämä maksaa.

    Näitä kuluja pyritään karsimaan käyttämällä koneita ,jotka pärjäävät laajalla käyttöalueella ja tekemällä kaikki tilan sillä hetkellä korjuukepoiset kohteet yhdellä käynnillä. Jokainen ylimääräinen reissu tietää miinusta tulokseen ja luku on satoja euroja/tila.

    Jätkä 6.3.2022, 10:22

    Ei ne suuret tulot, (= Mottimäärät), vaan pienet menot ( Ja kohtuulliset mottimäärät)

    Sampon hakkuukone voi siirtyä ajamalla, koska siinä on vain ketjut pyörissään.

    Myös ajokone siirtyy ajamalla,  jos siinä ei ole teloja. Ritiläauto pienemmille koneille ei tarvitse olla suurin mahdollinen.(Halpa) Entinen työnantaja joutui ostamaan neliakselisen auton, kun uusi hakkuukone (Hybridi) on niin raskas, että lakia olisi rikottu kolmiakselisella.

    Uusi auto tosin palvelee myös metsäkoneenkuljettajien kuormurikoulutusta, johon liittyy myös puutavara-autonkuljettajien koulutus.

    Puuki 6.3.2022, 10:31

    Sulalla pikitiellä ei saa ajaa ketjut päällä. Mutta eihän sitä joka paikassa  niillä tarvi ajellakaan siirroissa.  Hyvä logistiikka leimikoiden laadun mukaan koneet ketjutettuna toisi säästöjä mutta isot firmat taitaa estää sopivamman kaluston käytön suurimmalta osin yrittäjiltä esim . ensiharvennuksilla koska määräävät kait koneen värinkin sen koon ja vuosimallin lisäksi  nykyään.   Siksi ne Sampo- ym. sopivat harvennusketjut on yleensä ilman isojen yhtiöiden sopimuksia toimivia vapaita yrittäjiä.

    Kari Pasanen 6.3.2022, 10:33

    Eräässä paljon parjatussa metsänhoitomallissa vältytään tämänkin jutun ongelmilta. Samoin taimikonhoitorästejä ja niistä johtuvia nuorien riukumetsien ongelmia merkittävästi vähemmän. Aika rohkea veto metsälehdeltä tuoda ensiharvennusten riskit näin suoraan esiin. Korjuuvauriotkin ovan jaksollisen harvennuksilla tarkastusten mukaan sietämättömällä tasolla. Ehkä siis hieman siedetään korjuuvaurioita myös JK hakkuiden puolella vai pitäisikö niissä olla täydellisiä?

    Visakallo 6.3.2022, 10:37

    Kyllähän suorittava ihan asiaa kirjoittaa. Pystykaupan tehnyt ei aina tule hahmottaneeksi aivan kaikkia kuluja, mitä puunkorjuuseen sisältyy. Tämä talvi on näyttänyt senkin, ettei metsäteiden lumenaurauskaan ole ole ihan pikkujuttu. Viisi kertaa on nyt jo auraaja käynyt parin kilometrin metsätiet ajokuntoon laittamassa, jotta tukit pääsi tehtaille. Kuitupuut ovat edelleen laaneissa. Hankintamies taasen tekee tuon kaiken itse ja maksaa omasta lompsastaan.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 206)
1 2 3 … 6 7 8 … 19 20 21