Keskustelut Metsänhoito Hakkuujälki

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 206)
  • Hakkuujälki

    Uudessa Metsälehdessä on oivallinen kirjoitus heikosta hakkuujäljesta ensiharvennuksilla. Heikon jäljen aiheuttaa liian isot koneet. Tästä olen aiemminkin kirjoittanut ja osa täällä ymmärtänyt, osa naureskellut. No nyt jutussa asiantuntijat nostava aivan samoja ongelmakohtia esiin:

    Ajourat vievät neljänneksen pinta-alasta ja urien välistä ei voi juurikaan poistaa puita ettei mennä alarajoista läpi.

    Leveät suorat ajourat, tuulitunnelit.

    Tuleva tukki% kärsii.

    Liiallinen harvennus jotta saadaan ison koneen kuluja peittoon.

    Haaste lienee se, että kuka leikin maksaa

  • nuori isäntä

    Isolla koneella ensiharvennukselle -> kustannukset maksaa metsänomistaja.

    Pienemmällä koneella kustannukset maksaa koneyrittäjä. Tosi en ole ihan varma tästä yhtälöstä, jos eh kohteita alueella on paljon.

    Koska ympäristökeskustelu velloo, tulisi hakkuu jälkeen kiinnittää enemmän huomiota.

     

    Metsuri motokuski

    Miten nuori isäntä meinaat asian korjata ? Kun yhtiö määrittää kuutiohinnan jolla se ostaa korjuun yrittäjältä. Kannattavuuden alhaiseen korjuukustannukseen tekee määrän lisääminen. Eli kerralla tuodaan metsästä puuta enemmän tienvarteen. Tämä sama logiikka toimii mm maanviljelyssä tai maidon tuotannossa. Suuremmilla tilakokonaisuuksilla paikataan alhaista tuottajahintaa.

    Tärkein kysymys varmaan on että kuinka pienistä koneista tehdään kannattavia ? Jos ne nyt sitä olisivat  niin kaikillahan urakoitsijoilla niitä olisi.

    Jätkä

    Eräs meidän entinen opetuslapsi esitteli puunkorjuutaan ja ketjuaan Etelä-Pohjalaisella avohakkuuleimikolla.

    Puusto oli alueelle tyypillistä kahden tuki kuusikkoa, joistakin tuli kolmea. Hakkuukoneena Sampo, joka työsti jouheasti tukkia kasaan – samoin oksat ja latvat aumoihin.

    Kertoi olevan hänellä kuusi koneketjua, joista kahdessa hakkuukoneena Sampo. Kolmas sampo oli tilattuna, eli kertoi koneen tuottavan paremmin kuin isot koneet, joita silloin oli neljä. ”Kun ne hakkaavat samaa tahtia kuin iso – uudenkarhea Ponsse, mutta maksaa vajaat puolet Ponssen hinnasta ja muuttuvat kustannukset ovat pienemmät, niin hullua olisi sopivia leimikoita myllätä isommalla koneella, joka tuottaa paljon vähemmän”.

    Mies puhui syvällä rinta-äänellä ja tuntien hänet ennalta – uskoin joka sanan.

    nuori isäntä

    Ja, kun lähdetään asiaa korjaamaan määrää nostamalla, ollaan tilanteessa, että leimikot hakataan alarajoille tai läpi ja taas ollaan metsänomistajan kannalta huonossa tilanteessa.

    M&m Olet oikeassa, tärkein kysymys on juurikin tuo. Puunostajilta pitäisi valua hieman enemmän rahaa mo/urakoitsija akselille.

    Hyvä hakkuujälki (hakuu joka on kuin pommin jäljiltä lisää hakkuiden vastustamista) on myös yksi keino vähentää ympäristökeskustelua ja se on koko alan yhteinen intressi.

    petep

    Mitenhän satunnainen metsänomistaja tietää millä avohakkuille tarkoitetulla ajokoneella tullaan harvennuksille mylläämään ….

    Rane

    Millä ne Sampon tekemät puut ajetaan?Finnbullin isoin voisi olla sopiva.Combikoneena tekokin onnistuu,kannattavuudesta ei osaa sanoa.

    F/C 13 (finnbull.fi)

    mehtäukko

    ”Opetuslapsi”- kertomus on täyttä totta tuon yrittäjän kohdalla, jolla leimikkorakenne siihen sopii.Yleisesti tuo ei taatusti päde. Nuoren isännän kustannusmaksajien rooli on joku keksitty??

    Ensin on saatava kaikki muut vaikuttavat tekijät järjestykseen ennen puukauppoja. Niiden jälkeen jos korjuutyön laatu ei ole sovittua, on oikeus puuttua vastuullisiin tahoihin.

    nuori isäntä

    Eikö iso tuottamaton ala (neljännes alasta ajouria) ja tulevaisuuden heikentynyt tukki% ole juurikin metsänomistajalle syntyviä kustannuksia? Lisäksi isojen urien viereen tulee helposti myös tuulikaatoja tai pystyyn kuivuneita. Heikosti kannattava tai kannattamaton hakkuu koneurakoitsijan kustannuksia/tappioita?

    Jätkä

    Kun konehemmojen ajatusmaailmassa on vain Helvetin suuri – kaikista koneista suurin, joka pystyy 15 metrin päästä nostamaan kolman kuution kuusen kuin nostaisi”ylioppilasruusun” ojennetulla käsivarrella, taikka toinen vaihtoehto – 110 senttiä leveä runko-ohjattu telakone, jonka nosturi pystyy nostamaan metrin varrella tuhat kiloa ja jatkopuomi yltää myös kymmanaan metriin, nutta kone ei pysy pystyssä, jos kouran nostaa siellä maasta.

    Väliin sopivaa ei ole ”kukaan nähnyt ”, eikä kuullut puhuttavankaan.

    Nykyään, kun käytännössä kaikilla koneurakoitsijoilla on oma ritiläauto, ei koneiden siirto ole kustannuskysymys, (”Kun on maksetut vehkeet”) – aikaa siinä toki menee joskus vartti, joskus tunti, mutta sen siirtelynkin voisi ketjuttaa, jos haluaisi. Kustannukset siirrossa keskittyvät kuskin palkkaan ja auton kilometrikustannuksiin. Kun kuski saa palkkaa MAX 15 €/h, niin vastaavasti metsäkone ei kuljetuksen aikana kuluta mitään.

    nuori isäntä

    Jätkä yleensä liiketoiminnassa menee noin, että pienemmillä kustannuksilla päästään päästään hyvään tai kohtalaiseen tuottoon pienemmilla tuotantomäärillä. Aina ei kannata tavoitella maksimaalista tutantomäärää. Yleensä liiketoiminnassa pärjää, kun on panos/tuotto -suhde kunnossa. Voisi kuvitella, että pääomakustannuksilla ja muuttuvilla kustannuksilla on myös koneurakoinnissa merkitystä.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 206)