› Keskustelut › Metsänhoito › Hakkuujälki

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 206)
1 2 3 4 5 6 … 19 20 21

  • Hakkuujälki

    Lähetetty: 4.3.2022, 19:37

    Merkitty: 

    Uudessa Metsälehdessä on oivallinen kirjoitus heikosta hakkuujäljesta ensiharvennuksilla. Heikon jäljen aiheuttaa liian isot koneet. Tästä olen aiemminkin kirjoittanut ja osa täällä ymmärtänyt, osa naureskellut. No nyt jutussa asiantuntijat nostava aivan samoja ongelmakohtia esiin:

    Ajourat vievät neljänneksen pinta-alasta ja urien välistä ei voi juurikaan poistaa puita ettei mennä alarajoista läpi.

    Leveät suorat ajourat, tuulitunnelit.

    Tuleva tukki% kärsii.

    Liiallinen harvennus jotta saadaan ison koneen kuluja peittoon.

    Haaste lienee se, että kuka leikin maksaa

    Tekijä
    nuori isäntä
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Jätkä 5.3.2022, 16:03

    Metsäkupsa:”Kyllä raivaussahaa olisi taimikossa rankalla kädellä käytettävä, itse en ole oikein siinä onnistunut. Oppia ikä kaikki, jatkossa täytyy ankarammalla kädellä harventaa taimikot. Ei 100 lt ole ollut mahdollista kasvattaa, kun latvus hupenee sitä ennen liiaksi.”

    Noin juuri! Taimikonharvennuksesta ei tule lasta eikä paskaa, ellei alussa todella mitata oikeaa runkolukua. Ja sitä täytyy mitata useasti, kunnes päästään tavoitemäärään.

    ”Opetuslasten” kanssa pelatessa käytiin asia perinjuurin läpi – ja mitattiin, ja parsittiin, ja mitattiin, kunnes alkoi homma pelittää.

    Ainakin minulle tuli selväksi, että silmä valehtelee vielä enemmän kuin Da Harvainvalta.

    Kun siirrytään esim ensiharvennuskokoisesta metsästä, joka on harvennettu ihan oikein – varttuneeseen taimikkoon, on tulos aina aluksi tiheä. Kun siitä mennään perkaukseen, on tulos helvetin tiheä.

    Siksi olisi syytä metsänomistajien omatyö-raivausten tukiaisehdoiksi pistää, että runkoluku saa olla max istutustiheys, jollei ole, ei tukiaisia!

    Itämaan ihme 5.3.2022, 16:10

    Niin, pk-yrityksillä koneet väkisin näitä joka työmaan koneita. Näillä isoilla yrityksillä on varaa pitää erikoiskalustoa, kun tulosta saa kompensoitua muilla koneilla.

    Monesti olen sanonut, että enska olisi paras tehdä manuhakkuuna, mutta hinnoitteluun tyssää sekin vaihtoehto.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 5.3.2022, 16:56

    Osaatko Puuki kertoa, miten alas männyntaimikon (mänty + muut) tiheyden voi pudottaa taimikonhoidossa ja siitä tulee silti edelleen riittävän laadukas tyvitukki? Oletettavasti kakkostukki tulee myös riittävän laadukas nykyisillä metsänhoito-ohjeilla? Eli kysymys tähtää siis siihen mikä on männyn optimitiheys ensiharvennukseen mentäessä kun taiteillaan laadun ja harvennuksen keskijäreyden välillä?

    Puuki 5.3.2022, 17:19

    Varmaan yhtä hyvin osaan sanoa kuin itsekin tiedät.  Eli riippuu  suurimmaksi osaksi kasvupaikasta , taimien alkuperästä, taimikon tiheydestä, taimien koosta th:n aikaan ja luont.uudistuneiden puiden lisästä (ja niiden koosta) taimikossa.

    Täällä n. 1100 dd on nykyään ollut tavallinen kesän lämpösumma. Esim. kuivahkolla kankaalla voi kasvattaa männyn taimia vähän harvemmassa kuin tuoreella kankaalla eikä oksien paksuus ylitä kovin helposti max-tuoreen oksan rajaa tukissakaan (6 cm ?) .   Mallinnuksella (Motti) on laskettu eräässä tutkimuksessa muistaakseni 3 %:n korolla Mt- kankaalla Keskisessä Suomessa  , että paras tiheys tuoton kannalta th:n jälkeen  männyllä oli 1400-1500 kpl/ha ja kuusella vähän sen alle.    Sopivin aika th:lle on männyllä suositeltu  n. 5-7 m keskipituus jolloin tyven oksien karsiutuminen/kuivuminen on jo suurimmaksi osaksi tapahtunut. (Itse olen yleensä tehnyt norm. th:n jo vähän aiemmin jolloin järeytyminen nopeutuu) . Eh-kokoisilla puilla ei karsiutumisella (tiheyden avulla) ole enää  vaikutusta tukin laatuun.

    Aika vähän on tehty tutkimuksia taimikon optimitiheydestä kiertoajan tuoton  kannalta koska kysymys on mo:lle tulevasta tuotosta eikä ”yleisestä hyvästä” metsäteollisuudessa.

    Jos istutusmäntyjen väleihin saisi sopivaan aikaan mielellään siemensyntyisiä koivuja suht. tasaisesti, voisi istutustiheyttä laskea sen verran että min. kpl-vaatimus täyttyisi ja suurin osa (jalostetuista mieluimmin kaikki) männyistä myytäisiin aikanaan tukkipuina .

    Parhaita oksattomia tyvitukkeja on tullut aikoinaan luont. syntyneisiin kuivahkon kankaan männiköihin joita on hoidettu harvennuksin . Ikää niillä on  yli 100v. ja oksatonta tyveä yli 10 m.

    Jätkä 5.3.2022, 17:27

    Taimien alkuperä (Siemen) vaikuttaa laatuun ratkaisevasti. Oksakulma ja oksien hentous parantavat laatua sinällään, mutta myös hentojen oksien kuivuminen on varmempaa. Nyrkkisääntö on, että kun tyvitykin mitalta on oksat kuivuneet, on harvennuksen aika sopiva laatutyvien kasvattamiseen.  Harvennuksessa ja sen jälkeen kuivat oksat karsiutuvat tehokkaammin kuin harventamattomassa metsässä.

    Oikein laadukas – ohutoksainen mänty kannattaisi edelleenkin pystykarsia, jos karsittujen tukkien ostaja osaa ottaa karsinnan vaikutuksen huomioon sahausta suunnitellessaan

    jees h-valta 5.3.2022, 18:34

    Puuki kertoo asiaa. Istutusmäntyjen väleihin aika paljon koivuja niin laatua tulee luonnon menetelmällä. Testattua asiaa että toimii ja suojaa myös hirvien pääsyltä männyn kimppuun. Mitä taajempi sen parempi taimikon hoitoon asti.

    mehtäukko 5.3.2022, 20:03

    Aloituksen jutussa on myös maininta pienkoneiden rimpuilusta mhy Pirkanmaalla, jossa ”kantohintaa ei juuri jäänyt”.

    Sekö on toivottu trendi?

    mehtäukko 6.3.2022, 06:50

    No. Aloituksessa nuori isäntä kysyy :” Haaste lienee se että kuka leikin maksaa”.

    Pienirunkoisten harvennusten teko pienikokoisilla koneilla on kannattamaton yhtälö. Osin siihen vaikuttaa mo:n piittaamattomuus metsänsä hoidossa. Kun näin on, räpsyjen vaatimiselle ei ole perusteita.

    Jätkä 6.3.2022, 07:22

    Pienirunkoisten harvennusten teko isolla koneella on järjenvastainen ja täysin kannattamaton yhtälö. Sen lisäksi metsä on kuin pommin jäljiltä. Vajaatuottoinen risukko, johon ei raivauksen jälkeen jää laillista määrää puita.

    mehtäukko 6.3.2022, 07:57

    Tuokin on totta Jätkältä.

    Siksi hevosmiesten tietotoimistojen ja yleisen median syyttely seurauksista, on hyvin nurin kurista.

    Syihin ja niiden korjaamisiin olisi panostettava.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 206)
1 2 3 4 5 6 … 19 20 21