Keskustelut Metsänhoito Hakkuujälki

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 206)
  • Hakkuujälki

    Uudessa Metsälehdessä on oivallinen kirjoitus heikosta hakkuujäljesta ensiharvennuksilla. Heikon jäljen aiheuttaa liian isot koneet. Tästä olen aiemminkin kirjoittanut ja osa täällä ymmärtänyt, osa naureskellut. No nyt jutussa asiantuntijat nostava aivan samoja ongelmakohtia esiin:

    Ajourat vievät neljänneksen pinta-alasta ja urien välistä ei voi juurikaan poistaa puita ettei mennä alarajoista läpi.

    Leveät suorat ajourat, tuulitunnelit.

    Tuleva tukki% kärsii.

    Liiallinen harvennus jotta saadaan ison koneen kuluja peittoon.

    Haaste lienee se, että kuka leikin maksaa

  • mehtäukko

    Sikarilla palaa nyt molemmista päistä! Kun taimikonhoidot edeltävine tehtävineen on ajallaan tehty, se on enempi kuin mahdollista. = Jeessin mainostamiin onkivapametsiin kun on latvuston supistumisen takia mentävä ennen ajoin.

    Metsäkupsa

    Kyllä raivaussahaa olisi taimikossa rankalla kädellä käytettävä, itse en ole oikein siinä onnistunut. Oppia ikä kaikki, jatkossa täytyy ankarammalla kädellä harventaa taimikot. Ei 100 lt ole ollut mahdollista kasvattaa, kun latvus hupenee sitä ennen liiaksi.

    suorittava porras

    Taisin laittaa toissa kesänä kuvasarjan enskasta /mänty,jossa poistettavien puiden keskijäreys oli 130 litraa. Vieressä oli naapurin puolella samanikäinen hoitamattomana kasvanut uudistusala ,jossa oli tehty e-puuhakkuu ja oli päädytty suoraan päätehakkuutiheyteen. Hakkaamallani palstalla poistumaksi muodostui100m3/ha varovaisesta harvennuksesta huolimatta. Toiseen harvennukseen jäi runsaasti poistettavaa. Hakkuu tehtiin koneella ,jonka leveys telat päällä oli 3,7 metriä.

    Puu siis kasvaa ,kun löytyy osaamista ja viitseliäisyyttä. Motokuski ei siihen puoleen juurikaan voi vaikuttaa.

    Harvennusten lisääntyminen ja hakkuutapojen monipuolistuminen asettavat kuljettajille kovia haasteita. Huonompaakin jälkeä pakosti syntyy. Parhaat kuljettajat poimitaan ajan myötä kuitenkin niiden isompien vehkeiden puikkoihin. Kunnollista palkkaa voi ansaita vain niillä.

    mehtäukko

    ”Huonompaa jälkeä” syntyy tuotosvaatimusten kasvusta, sekä sitä taas syö kaikenlainen tuottamaton pelehtiminen. Niitä on sälytetty lukuisasti korjuulle, joista ei makseta ajanhukkaan nähden mitään.

    Mo kun on huimuuksissaan hankkinut louhikkoisia rinnepalstoja puun”tuotantoon”, näissä kokemattomalle kuskille tulee todellakin äitiä ikävä.

    Puuki

    Taisin laittaa toissa kesänä kuvasarjan enskasta /mänty,jossa poistettavien puiden keskijäreys oli 130 litraa. Vieressä oli naapurin puolella samanikäinen hoitamattomana kasvanut uudistusala ,jossa oli tehty e-puuhakkuu ja oli päädytty suoraan päätehakkuutiheyteen. Hakkaamallani palstalla poistumaksi muodostui100m3/ha varovaisesta harvennuksesta huolimatta. Toiseen harvennukseen jäi runsaasti poistettavaa.

    Mitenkäs jos naapurin e-puumetsä olisi myös hoidettu ja tehty siellä th ajoissa ?  Sen tulos mo:lle olis ollut tod.näk.  parempi kuin tuon 130l ; eh -metsän .  Aika on rahaa nääs…  Tuliko muuten suorittavan  otettua talteen myös pikkutukkia 130 l keskijäreässä korjuussa vai menikö selluksi kaikki joista ei saanut lyhyttä tyvitukkia  ?

    A.Jalkanen

    Männyllä täytyy taiteilla tuotoksen ja oksikkuuslaadun välillä. Sitä kai Puuki tuossa edellä tarkoitti.

    sikari

    Minulla jos olisi metsää Iisalmen pohjoispuolella ”lapissa”. En en laskisi yhtään puun tuotolle. Möisin vaan kunttaa. Yksi nyky harvennus ja odotusta.

    metsänkasvattaja

    jotkut  metsänomistajat jotka  eivät välitä  harvennusjäljestä voivat  toisinaan  syyttää  itseäänkin  .monesti  tyrkytetään päätehakkuun  rinnalle  hankalaa  ja   vaativaa   ensiharvennusta ehkä vielä  raivaamaton kohde, jonka   yhtiö  ottaa   vastahakoisesti  vastaan ja  lopputulos  on mitä  on .sitten  syytetään  isoa konetta  ja  kuskia jotka   eivät  sovellu  niihin .

    Puuki

    Taiteiluahan se on männyn kasvatus varsinkin.  Kasvatuskulujen, korjuukulujen , puun laadun ja jäävän puuston laadun välillä ainakin.

    Helppo kohde olisi ollut se minun esimerkin harvennus (ei ollut eh:a) päätehakkuun vieressä. Ei alikasvosta  ollenkaan. Mutta kuusikkona arka juuristo- ja puustovaurioille  sopimattomalla koneella telottavaksi. Siksi saattoi ollakin parempi ettei isolla kouralla varustetulla aukkokoneella menty sinne sohimaan.

    Metsuri motokuski

    Minusta siinä Metsälehden jutussa oli myös syyt siihen miksi koneet ovat kasvaneet.  Taisi siinä olla myös ratkaisukin ongelmaan. Rahasta ja yrittäjän toimeentulosta taitaa tässäkin olla kyse. Tuskinpa yrittäjillä on mitään pienempiä koneita vastaan kunhan ne vaan olisivat kannattavat.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 206)