Pienipuiselle ja pienialaiselle leimikolle ei kannata kuljettaa erikseen isoa eikä pientä konetta. On pakko käyttää kokonaisuus huomioon ottaen konetta ,jolla kaikki onnistuu. Tämä on tilanne nyt eikä varmasti muutu tulevaisuudessa koneiden kohdalla pienempään suuntaan. Se polku on moneen kertaan kokeiltu. Muu on toiveajattelua.

Paras tapa varautua tulevaan on hoitaa taimikot intensiivisesti alusta alkaen ,jolloin varmistetaan puuston nopea kehitys hakkuukelpoiseksi ja täystiheäksi metsäksi. Tuolloin on poistettavaa valittavaksi asti eivätkä ajourat ole ongelma nykykalustolla.

PS. Ne huonolle harvennukselle jääneet kohdat urien välissä johtuvat enimmäkseen huonosta tai tekemättömästä ennakkoraivauksesta ja liian lyhytpuomisella hakkuukoneella tehdystä työstä. Urakin levenee joskus tarpeettomasti ,kun kolhiintuneita puita on poistettu liian kaukana olevien puiden koukkimisen jäljiltä. Kolhuja syntyy herkästi ,kun ei pysytä uralla.

Mm. polttoainekulut nousee ja korkokulut myös.  Silloin muuttuu vähän myös koneiden kustannusrakenne.   Tuottavuuden alenemista/h  pienemmällä kalustolla kompensoi pienempi löpön kulutus , alhaisemmat pääomakulut  ja alemmat koneen siirtokulut.    Jos on esim. 20 ha leimikko jossa puiden keskikoko vaihtelee kuvioittain 50- 400 l välillä, niin silloin olisi hyvä olla sopiva koneketju myös niille kuvioille joilla tehdään ensiharvennusta. Jos niitä eh-kuvioita on paljon kok. pinta-alasta.     Mutta suurin ero tulee jäävään metsään usein tekijän ammattitaidon tai sen puuttumisen takia.   (Muiden olosuhdevaikutusten lisäksi).

Yksi uusi etu (voi olla joskus haittakin) korjuussa koneyrittäjillä/ostajilla  on jk:n metsien mukaan tulossa, kun melkein mikä tahansa jälki näyttää kelpaavan  joillekin kunhan on ollut puhe jk:n korjuusta eikä ”vanhalla tyylillä” tehdystä.    Voi sanoa että noin se pitää ohjeen mukaan tehdä ja sillä sipuli. Jos ei kelpaa niin sitten näytetään  oppaasta esim. PPA ja muuta ohjetta ja kuvitellaan metsän tulevaisuus ohjekirjan mukaiseksi.

Kun kasvupaikat ja -olosuhteet vaihtelevat laidasta laitaan, ei mikään esim.  100 l /puu eh:lla voi olla tavoite , jos ei ole edes edellytyksiä siihen kokoon kuin vaikkapa 60 vuoden odottelulla. Ei niitä harvennuksia tehdä pelkästään konekuskien mielen mukaisilla leimikoilla. Vaikka suurempi puiden keskikoko ym. sopivat korjuutekijät helpottaa ja alentaa kustannuksia ei se ole aina mahdollista.

mehtäukko:”Moni mh:n panostanut taas ymmärtää faktat.Sen, että kun poistettava eh-puusto kieppuu 100:ssa litrassa, kantohinta ja kasvutilanne tuovat tilin.”

Tuohon 100 litraiseen keskikokoon poistuvilla puilla ei päästä, jos puustoa on koko ajan kasvatettu jopa tuplatiheydessä suosituksiin verrattuna.

Ei vaan mene jakeluun joillakin Da – miekkosilla, että kun hehtaarikasvu on vaikkapa 10 kiintoa/v , on ratkaiseva ero sillä, jaetaanko tuo lisäkasvu 1600 rungolle, vai 3200 rungolle.

OK. Hakkuuaikana puustosta poistetaan 2000 r, jolloin kiintoja lähtee jopa 80, joista kuitupuuksi 60 kiintoa.

Oikein hoidetussa metsässä poistuu ”vain” 700 r/ha ja rungot ovat satalitraisia, joista kuitupuuta tulee myös noin 60 kiintoa. Hakkuukone pystyy hakkaamaan kolme hehtaaria samassa ajassa kuin tuosta ”hoitamattomasta” hehtaarin?

TÄRKEIN, eli jäävä puusto: – On paljon järeämpää ja paremmin valittua, eli metsään jää enemmän kiintoja, jotka ovat kokemassa arvokasvu-hypähdyksen parin -kolmen vuoden päästä.

MO:n kannalta hoidetusta metsästä saa paremman tilin ja puuston arvo vain nousee hakkuun yhteydessä.

Jk-korjuuseen sopii ne isoimmat koneet parhaiten.  Niille löytyy sieltä ja päätehakkuilta sopiva  toimintaympäristö.  Esim.  kombikone joita joillain yrittäjilläkin on laskee yksikkökustannuksia melko paljon.    N. 9 tn kone on jo tarpeeksi tehokas, tuottava  ja ketterä eh-leimikoihin . Ja voi käyttää muissakin harvennuksissa.

Varhaishoito ja th on tietenkin tärkeitä tehdä nekin ajallaan ja mo itse hyötyy siitä .  Samoin ensiharvennus kannattaa tehdä ajallaan. Mieluummin vaikka vähän liian aikasin kuin liian myöhään , eikä odotella jotain tiettyä puun kokoa samalla kasvun hidastuessa ja latvusten kutistuessa.

Riippuu aivan puulajista ja aloitustiheydestä: koivulla ja kuusella 100 litraa mahdollinen, männyllä yleensä ei.