Keskustelut Metsänhoito Hakkuujälki

Esillä 10 vastausta, 191 - 200 (kaikkiaan 206)
  • Hakkuujälki

    Uudessa Metsälehdessä on oivallinen kirjoitus heikosta hakkuujäljesta ensiharvennuksilla. Heikon jäljen aiheuttaa liian isot koneet. Tästä olen aiemminkin kirjoittanut ja osa täällä ymmärtänyt, osa naureskellut. No nyt jutussa asiantuntijat nostava aivan samoja ongelmakohtia esiin:

    Ajourat vievät neljänneksen pinta-alasta ja urien välistä ei voi juurikaan poistaa puita ettei mennä alarajoista läpi.

    Leveät suorat ajourat, tuulitunnelit.

    Tuleva tukki% kärsii.

    Liiallinen harvennus jotta saadaan ison koneen kuluja peittoon.

    Haaste lienee se, että kuka leikin maksaa

  • Puuki

    Mutta kun vähän alle 40 l eh-puuleimikon ja n. 75 l :n puiden korjuussa on n. kympin ero ja kantohinnassa se voi näkyä siinä 1-2 € erona , niin ei paljon ole kannustavaa vaikutusta olemassa laittaa leimikkoja myyntikuntoon.

    mehtäukko

    No kenen tehtävänä on saattaa leimikko myyntikuntoon ja riittävän järeänä? Jokin ei toimi sylttytehtaalla tai asenne kangistaa.

    A.Jalkanen

    Myyjän tehtävä on tarjota hyviä leimikoita ja ostajan pitäisi huomioida nämä parempana kantohintana. Siis leimikoiden välisten hintaerojen pitäisi kasvaa puun järeys ja muut olosuhteet paremmin huomioiviksi. Tukkien runkohinnoittelu on jo askel oikeaan suuntaan ja järeyden lisäksi siinä voitaisiin huomioida muita laatutunnuksia, jopa luston leveys! Kuituleimikoissa tämä saattaisi tarkoittaa että riukurääseiköstä kantohinta laskettaisiin euroissa ja kunnon kuituleimikosta kymmenissä euroissa.

    Puuki

    Juuri noin. Eli leimikkojen  hinnoittelua pitäisi rukata oikeampaan suuntaan korjuukulujen ja puista saatavan arvonlisän perusteella painotettuina.   Runkohinnoittelu on  askel oikeaan suuntaan , jos lähtöhinta johon milloinkin verrataan on oikealla tasolla – ja taulukoissa ”oikeat” porrastukset.

    Kun kuvion kantohinnat on  hinnoiteltu esim. 5 € halvemmaksi vaikka korjuukuluissa  ja muista leimikkotekijöistä johtuvissa  on todellisuudessa vain korkeintaan n. 1 €:n ero,niin ei mene ihan oikein.  Liki tonni meni ostajan plakkariin ihan noin vain, kun ei erään kerran tullut oltua riittävän tarkkana (jäi ne lumikulkineet  ihtelläni pois matkasta jne.) .

    mehtäukko

    Epistolan aihe on hakkuujälki. Nyt ei taas kannata nuohota umppia ja hankia..!

    Puuki

    Leimikon kunnolla ja hakkuujäljellähän on yhteyttä toisiinsa.  Samoin hakattavien puiden valinnalla, hakkuujäljellä ja saatavilla hakkuutulolla.  Hinnoittelu on tiiviissä yhteydessä hakkuutuloihin ( ja toisaalta leimikkotekijöihin)  joka taas vaikuttaa niihin kannustimiin tehdä hyviä korjuukelpoisia leimikoita ostajille.  Kaikki tekijät vaikuttaa mm. arvonlisän muodostumiseen jatkossa.  Mietipä sitä.

    A.Jalkanen

    mehtäukko kysyi: kenen tehtävä? Vastasimme kysymykseen. Sekä myyjien että ostajien pitäisi nyt ryhdistäytyä ja lisätä kustannustietoisuutta; nykyinen latistava puun hinnoittelu ei kannusta siihen. Todelliset korjuukustannukset huomioiva puun osto saattaisi poistaa taimikonhoidon rästit. Vaikuttaa mittausten valossa myös siltä, että myhistyksen tekemä korjuun valvonta on edelleen tarpeellinen työmuoto.

    Olisiko joku organisaatio valmis julkaisemaan valvonta-aineistot omalta osaltaan? Metsähallitus voisi avata pelin julkistamalla miten hakkuut, taimikonhoidot ja metsänuudistmiset heillä onnistuvat. VMI-tulosten mukaan myös uudistamisessa on parannettavaa ja kaikki puutteet eivät ole hirvien syytä.

    Nostokoukku

    Metsähallitus uudistaa ja hoitaa taimikoita erittäin tehokkaasti, jopa väkivaltaisesti. Hakkuissa alkaa jo sitten olemaan huonojakin tuloksia.

    Jätkä

    Metsähallituksella on tulostavoitteet budjetoitu ja rimaa on nostettu jatkuvasti, vaikka suojelu on vienyt paljonkin pinta-aloista ja ulkoilupaikkojen / reittien hoitovelvollisuus maksaa aina vaan enemmän, koska niitä lisätään ja ne täytyy huolehtia.

    Metsissä on menty voimakkaasti nuorempiin ja pieikokoisempiin puustokuvioihin, mikä tietää sitä, että käsittelyaloja on pitänyt suurentaa.

    Kuitenkin taimikon ja nuorenmetsän käsittely on oikeanlaista, eli käytetään oikeita tiheyksiä, eikä kasvateta keppimetsiä. MH uskoo edelleenkin, että hehtaari pystyy tuottamaan vain määrätyllä volyymilla puuta, esim MAX 10 kuutiota / ha / v. Jos se lisäkasvu jaetaan 2000 rungolle, on niiden järeytyminen / runko paljon parempi kuin silloin, jos runkoja on vaikkapa 6000 kpl/ ha.

    Näin ollen metsänomistaja tekee itselleen hallaa, jos ei hoida taimikoitaan ja nuoria metsiään annettujen suositusten mukaan. Kyse ei ole mistään ennakkoraivauksesta, joka on jo merkki laiminlyödystä hoidosta.

    mehtäukko

    ” Mutta kun vähän alle 40 l eh-leimikon…”

    Yhden kok-3:n taimikoistako puhutaan korjuukelpoisina eh-leimikkona?!

    ”Leimikon kunnolla ja hakkuujäljellähän on yhteyttä toisiinsa..” On taatusti, ja em. ”leimikosta” ne 5-10 litraiset pitäisi niittää nurin…!

Esillä 10 vastausta, 191 - 200 (kaikkiaan 206)