› Keskustelut › Metsänhoito › Hakkuujälki

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 206)
1 2 3 … 11 12 13 … 19 20 21

  • Hakkuujälki

    Lähetetty: 4.3.2022, 19:37

    Merkitty: 

    Uudessa Metsälehdessä on oivallinen kirjoitus heikosta hakkuujäljesta ensiharvennuksilla. Heikon jäljen aiheuttaa liian isot koneet. Tästä olen aiemminkin kirjoittanut ja osa täällä ymmärtänyt, osa naureskellut. No nyt jutussa asiantuntijat nostava aivan samoja ongelmakohtia esiin:

    Ajourat vievät neljänneksen pinta-alasta ja urien välistä ei voi juurikaan poistaa puita ettei mennä alarajoista läpi.

    Leveät suorat ajourat, tuulitunnelit.

    Tuleva tukki% kärsii.

    Liiallinen harvennus jotta saadaan ison koneen kuluja peittoon.

    Haaste lienee se, että kuka leikin maksaa

    Tekijä
    nuori isäntä
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Visakallo 12.3.2022, 09:18

    Ukrainan sota on liikuttanut asenteiden ja uskomusten mannerlaattoja. Tämän päivän Helsingin Sanomissa on nimittäin melko asiallinen juttu energiapuun korjuusta. Toki vanhasta toimittajien geenimuistista oli jutun rinnalle laitettu myös luontojärjestön kommentit, mutta nekin yllättivät asiallisuudellaan. Näin se Putin teki mahdottomasta mahdollista jopa täällä Suomessa. Onhan se hyvä, että ehti vielä tämänkin päivän nähdä!

    A.Jalkanen 12.3.2022, 09:38

    Juu ja asialliset yleisökommentit.

    http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008658965.html

    mehtäukko 12.3.2022, 09:45

    Jessilläpä kun järjenjuoksu kulkee toiseen suuntaan!

    Kysymys ei ole otsikon tulkinnasta. Kun mo tekee metsäänsä 5m tai yli uria, ja väittää muille 8:aa metriä, on propaganda toiminut

    MaalaisSeppo 12.3.2022, 09:58

    Hankintahakkaaja pärjää hyvin 4m urilla. Mutkissa hieman enemmän. Etenkin energia- ja ensiharvennus kannattaa tehdä itse, jos laatua arvostaa.

    mehtäukko 12.3.2022, 10:05

    Kaikkeahan kannattaa tehdä itse jos se on arvostetumpaa. Yleensäkin moni muu ristiriitainen oma toiminta, ja kärkäs muiden toiminnan arvostelu ei ole oikein linjakasta. Viittaus on eräänlaisiin toimintakulttuureihin….

    Jätkä 12.3.2022, 10:15

    On selvä, että sulanmaan aikana, varsinkin, jos ei ole lunta, syntyy kuusikossa juuristovaurioita, jotka eivät ole läpihuutojuttu.

    Kokemukseni mukaan kuitenkin maataloustraktorista syntyy suuremmat pintapaineet kuin metsätraktorista.  Lisäksi siinä on usein kehnot ketjut, etupyörissä sangen harvoin, peräkärry ei vedä, siinä saattaa olla nuljut kuorma-auton renkaat, joiden reuna leikkaa maanpintaa jopa suoraan ajettaessa.

    Maatalouayhdistelmän kuorman kuljetuskapasiteetti on usein vain viidesosa metsäkoneen vastaavasta, eli sillä on ajettava viisi kertaa useammin samasta paikasta.

    Moni ituniska laskee vaurioiksi vain runkoihin syntyneet klaappausjäljet, mutta silloinhan on jo juuristo tuhottu.

    Puuki 12.3.2022, 10:18

    Vaan jos ei tarvi ajaa kuin pari kertaa/kohta , niin riittää paremmin kevyempikin koneyhdistelmä kuin 5 m min uran vaativa tuottokoneketju.

    Uudet leveät telat joita on ajokoneissa ei paljon jälkiä jätä maaperään muualle kuin käännöksiin.  Muualla kuin e-puu- ja muissa ensiharvennusmetissä ne on hyviä.

    Syksyllä oli leimikko osin soistuneella kankaalla. Yhden kerran kesti ajaa motolla siellä uppoamatta , ajokoneella ei kestänyt sitäkään.

    mehtäukko 12.3.2022, 10:43

    ”Pari kertaa/ kohta” kertoo sitä, että ranganajoa parin kolmen motin kuormilla ollaan hapuilemassa. Se, että ”koneyhdistelmällä” ollaan liikkeellä, kertoo taas kovaa kannattavuusajattelua.

    Puuki 12.3.2022, 11:23

    N. 5 kiintoa sopii meikäläisen yhdistemäkärryyn kerralla pitkää puuta, jos olisi tarvis ajaa. (on pallorenkaatkin telissä joten kuorma-autonrengas-ongelmaa ei ole) .

    Tarvittavat ajokerrat (ja maan kestävyyden) määrää mm. leimikon ajourien sijoittelu sen ha- kertymän lisäksi.     Väärällä koneketjulla väärässä kohtaa  kertoo paremminkin ”kovakorvaisuudesta” kuin ns. kovasta kannattavuusajattelusta vaimitä seoli.

    suorittava porras 12.3.2022, 12:13

    Markkinoilla ei ole enää löysää rahaa ja perämetsät on syöty. Tämän seurauksena on käytettävä laajan käyttöalueen ja useaan tarpeeseen sopivaa kalustoa. Kymmeniä vuosia on pidetty yllä illuusiota , jolla pienillä koneilla rääseikkösavotat tulisi tehdyksi. Ei ole onnistunut. Jälki on niilläkin usein sutta ja sekundaa. Kaikki kuitenkin laitetaan isomman kaluston ongelmaksi.

    Toki , jos maksuhalukkuutta löytyy runsaan viiden euron kohoavalle korjuukustannukselle , voi investointi kiinnostaa. Riittävää halukkuutta ei kuitenkaan vuosien hehkutuksesta huolimatta ole laajemmin löytynyt eikä nykyolosuhteet huomioon ottaen tule löytymään. Jatkossa tehdään sillä kalustolla , jolla homma käy kaikissa olosuhteissa. Huonommat leimikot kierretään. Oikeaoppisesti metsiään kasvattaneet hyötyvät , mutta risukontuottajille koittaa ankeat ajat. Pieniläpimittaista puuta ei kannata korjata erikseen edes energiaksi. Kohonnut polttoaineen hinta ja tukien loppuminen sinetöi asian lopullisesti.

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 206)
1 2 3 … 11 12 13 … 19 20 21