Keskustelut Metsänhoito Hakkuujälki

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 206)
  • Hakkuujälki

    Uudessa Metsälehdessä on oivallinen kirjoitus heikosta hakkuujäljesta ensiharvennuksilla. Heikon jäljen aiheuttaa liian isot koneet. Tästä olen aiemminkin kirjoittanut ja osa täällä ymmärtänyt, osa naureskellut. No nyt jutussa asiantuntijat nostava aivan samoja ongelmakohtia esiin:

    Ajourat vievät neljänneksen pinta-alasta ja urien välistä ei voi juurikaan poistaa puita ettei mennä alarajoista läpi.

    Leveät suorat ajourat, tuulitunnelit.

    Tuleva tukki% kärsii.

    Liiallinen harvennus jotta saadaan ison koneen kuluja peittoon.

    Haaste lienee se, että kuka leikin maksaa

  • Puuki

    Nykyään on käytössä mm. digitaalisia korjuukelpoisuuskarttojakin. Jotain apuja voi olla niistäkin , jos löytyy karttojen  käyttäjiä.  Mutta se kiire on melkein aina este hyvälle suunnittelulle joten itse pitää useimmiten  suunnitella , jos aikoo saada omaan leimikkoon  sopivaa korjuujälkeä aikaiseksi .  Eihän korjuupomoja edes ole entiseen tyyliin olemassakaan.   Ostaja ei ehdi juuri muuta kuin tehdä kauppoja,  ja korjuun suunnittelu ym. lisätyöt on jäänyt firmoissa korjuuyrittäjille.    Se on eräs syy nykyisille harvennushakkuiden ennätyshuonoille korjuujäljille.

    Jätkä

    On tullut tehtyä ajourien suunnittelua ja liputusta Kohtalaisen paljon.

    Kun tehtiin 20 – 30 tuhatta kiinnon leimikoita pystymittauksella, tuli siihen hiukan/ pikkuisen myös ajouraverkoston suunnittelua ja : Tarkkaa liputusta, koska jokainen poistettava puu mitattiin ja kirjattiin. Henkilökohtaisesti vedin yleensä ajouria liputtamalla molemmat reunat ja mittaamalla uralle jäävät puut.

    Silloin ”Ajoin” koneelle jokaisen metrin uraa pitkin. Jokainen kivi kuoppa ja kallistuma tuli vastaan kuin olisin koneessa istunut. Neljän metrin ajouria pidettiin silloin normina ja mitta oli mukana aina silloin tällöin tarkistusta varten. Hakkuukone oli kyykkymoto, mutta ajourien kurvit ja risteykset kyllä venäytettiin joskus kuuteenkin metriin.

    Avuksi tuohon työhön totesin olevan omakohtainen metsätraktorin ajokokemus. Maataloustraktori kookkaan peräkärryn ja kiinteän vetoaisan kanssa kylläkin oikoo paljon enemmän kuin linkku.

    Ei ajourien kanssa ollut koskaan ongelmia, kunhan ne olivat mahdollisimman suorareunaisia ja pitäydyttiin leveyden kanssa tiukasti kaavoissa.

    JOS uran reunan läheltä jotuu ottamaan ”jätettävän parhaan puun”, on silloin uran ulkopuolelle jätettävä sen kohdan toiseksi paras puu! Kukaan muu ei tule koskaan tietämään tuota, kuin vain sen tekijä, mutta kaikki kehuvat lopputulosta.

    mehtäukko

    Myhistyksen-, joka huojuu leimikoiden valmistelijana ja kilpailuttajana-, kuuluisi nämä asiat hoidella. Kun esitetään korjuukelpoisuutta eri vuodenajoille mutta ne eivät sitten pidäkään paikkaansa, syytetään kaikkea muuta.

    Tomperi

    Ei kait metsänhoituyhdistykselle kuulu millainen hakkuujälki?

    mehtäukko

    Myhistys ”valvoo” omia hankintahakkuu tekemisiään kuin myös valtakirjakauppojen valtuutuksia.

    Tomperi

    Taitaa olla tosiaan maailman ohuin kirja tai eräs ohuimpia, … ”MHY puuttui konemiesten toimintaan.”

    Jätkä

    Ohuin kirja on : Saksalainen sotilashuumori kautta aikojen. Siinä on vain kannet.

    MHY on sanonut irti koneurakointisopimuksia. On kesken savotan lähtenyt yrittäjä pois ja tilalle tullut metsurit.

    Jätkä

    Suoriutuva:”Harvennusten lisääntyminen ja hakkuutapojen monipuolistuminen asettavat kuljettajille kovia haasteita. Huonompaakin jälkeä pakosti syntyy. Parhaat kuljettajat poimitaan ajan myötä kuitenkin niiden isompien vehkeiden puikkoihin. Kunnollista palkkaa voi ansaita vain niillä.

    Väärin! Väärin on myös ajatus, että pienten koneiden kanssa ansaitsee – SE JÄÄ HAAVEEKSI! Pikkuruisilla koneilla tulee vain entisiä yrittäjiä.

    Keskikokoisten koneiden käyttö oikealla hakkuutekniikalla (Joka on aikalailla erilainen kuin yleensä käytetty) – tuottaa varmasti harvennushakkuussa selkeästi paremman rahallisen tuloksen kuin saman metsän rääpiminen isolla koneella.

    Miksi niin ei juuri hakata? V= Siksi, kun ei osata. Kun konehemmot ovat kuin DA Harvainvalta, niin mikään asia ei saa muuttua, minkä on ensimmäiseksi oppinut, vaikka takaraivosta kuuluukin vaimea ääni: ”Tämä on kyllä päin persettä”. Kun sitä omantunnon ääntä ei hyväksytä, niin ruhjotaan ja räävitään ensiharvennukset piha-saunan kokoisen motokouran kanssa, joka heiluu 11,5 metrisen puomin päässä holtittomasti, eikä kuski näe, ottaako hän kiinni vikaiseen vai jätettävään runkoon.

    Sopivammalla koneella tehdyssä hakkuussa yrittäjälle jää käteen enemmän rahaa, josta osan voisi antaa sille etevälle pienemmällä koneella eniten hakkaavalle kuskille.  HUOM: SAMANLAISESSA PUUSTOSSA.

    mehtäukko

    MT Metsä 2-liitteessä oli juttua aiheella ” Raskas lumi silpoi riukuuntuneita puita”. Siinä omatoiminen hankintahakkaaja loihe lausumaan asiantuntijan äänellä:” Hankintahakkuun etuna ovat myös kapeammat ajourat kuin metsäkoneella hakattaessa.Metsäkone tarvitsee kuusikoissa 5-8 metrin ajouran, kun Äijön maataloustraktori mahtuu 3,5- 5 metrin leveästä käytävästä”.

    Täytyisi olla jutun tehneellä journalistilla sen verran ammattitaitoa, että kysyisi edes yhtä julkisesti haastateltavalta, oletko selvin päin?

    jees h-valta

    Aika oudoksi alkaa nuo mehtäukon kommentit muodostua. Pitäisikö sinne riukuuntuneeseen metsään sitten isolla motolla ja ajokoneella mennä meuhkaamaan. Jos aikomus kuitenkin on sitä metsää vielä pelastaa kasvuun. Juuri tuo sen jutun pointti oli varovaisesti aletut harvennukset ja ei tehdä isoja ajouria joista syntyy tuulitunneleita. Mutta jos ymmärrys on otettu vain otsikko lukemalla on asian ydin jäänyt paitsioon.

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 206)