› Keskustelut › Metsänhoito › Hakkuujälki

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 206)
1 2 3 … 9 10 11 … 19 20 21

  • Hakkuujälki

    Lähetetty: 4.3.2022, 19:37

    Merkitty: 

    Uudessa Metsälehdessä on oivallinen kirjoitus heikosta hakkuujäljesta ensiharvennuksilla. Heikon jäljen aiheuttaa liian isot koneet. Tästä olen aiemminkin kirjoittanut ja osa täällä ymmärtänyt, osa naureskellut. No nyt jutussa asiantuntijat nostava aivan samoja ongelmakohtia esiin:

    Ajourat vievät neljänneksen pinta-alasta ja urien välistä ei voi juurikaan poistaa puita ettei mennä alarajoista läpi.

    Leveät suorat ajourat, tuulitunnelit.

    Tuleva tukki% kärsii.

    Liiallinen harvennus jotta saadaan ison koneen kuluja peittoon.

    Haaste lienee se, että kuka leikin maksaa

    Tekijä
    nuori isäntä
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Teufelin Zumi 6.3.2022, 18:42

    Höpötät.

    mehtäukko 6.3.2022, 19:27

    Jos joku edes höpöttäisi,- mietoa olisi Houraus on vakavampi oire jostain.

    huski 7.3.2022, 11:44

    Kysehän on koko korjuuketjun koosta . Isompi moto on hallittavissa kohtuullisesti pienemmässäkin metsässä ympäristöystävällisesti puusto huomioiden. Tuottavuuden ongelma kohdistuu sinne ajokalustoon päin .Siellä otetaan käsittääkseni tällä hetkellä riskejä ja ajokoneet ovat kasvaneet tuottavuuden  ja telan pyörityksen vaativan voiman takia aika isoiksi. Kenenkään urakoitsijan peppu ei kestä ajaa puuta metsästä ns. pienellä ajokoneella. Ajokoneissa se kustannus juju piilee ja niiden paino(kuormakoko) on ratkaisevassa osassa myös maasto- ja puustovaurioiden suhteen!! Kuljettajien ammattitaitoa yhtään väheksymätä – he ovat ratkaisevassa asemassa koko korjuun ajan !

    mehtäukko 7.3.2022, 12:12

    Ketjun koko on sillä tavoin ”lainalainen”, että ne on oltava kyllä käytännössä suhteellisesti keskenään 1:1. Yrittäjät jotka tekevät esim. jollekin sahalle 95%:ti tukkileimikoita, heillä kummankin koneen koko on oltava yläpään painoissa.Miksi? Siksi, että rimpulat eivät kestä jatkuvaa tukkien käsittelyä ja raskailla kuormilla rumuamista.

    Ne jotka esim. myhistyksen eh:ksia pakertavat, riittää vaikkapa Rotne 8H, tai Sampo 46. Perään vastaava 8p ajokone.

    Ne jotka urakoivat kaikkea eh:sta avoon, on keskiluokan ketjut sopivimmat. Motoissa esim. JD1170 tai Komatsu 901 XC ja vastaavat. Kuormatraktoreina esim. Komatsu 845 , Ponsse Wisent jne. Näitten leveys teloilla on n. 3,20m.

    Harvennuksilla monesti käy niin, että keskikokoisella uran saisi tyhjäksi 2-3 ajolla ja se jää ehjäksi, mutta pikkukoneella ei kestäkään ajaa 4-5 reissua…

    A.Jalkanen 7.3.2022, 14:15

    mehtäukko kirjoittaa ASIAA. ? Ensin hoidetaan risukot pois ja sitten laitetaan oikeat vehkeet oikeisiin leimikoihin niin kyllä se siitä!

    Puuki 7.3.2022, 14:28

    Metsään sopivan kokoisella hakkuukoneella voi yleensä  ajella tarvittaessa siellä normiurien välissäkin e-puu-ja eh-korjuussa.   Ja jos  voi tehdä esim. keskimäärin 30-40 m ajouraväleillä ajon , niin leimikon pehmeimmät kohdat on helpompi kiertää.   ML:n uutimissahan oli esimerkki miten voi mennä eh-metsän korjuu huonosti , kun on liian isot koneet.

    Jätkä 7.3.2022, 14:44

    Ajokertojen määrään voi vaikuttaa muullakin kuin karikoita jatkamalla. Ajourasuunnittelu pitäisi ilmeisesti sysätä ammattilaisten asemasta ammattitaitoisten suunnittelijoiden tehtäväksi. Jos koulutus on mennyt perille, he osannevat tehdä ajouraverkoston, jossa kuormatraktorit ajavat keruu-uran läpi vain kork. kaksi kertaa kuorma päällä.

    On totta, että pienillä koneilla ei saa isoja runkoja kuroteltua kaukaa ilma, että on vaaraa koneen särkymisestä tai kaatumisesta, mutta sanotaanko, keskikokoinen moto kyllä pystyy hoitelemaan harvennushakkuussa kolmen tukin puut 6 – 7 metrin puomipituudella, eli edelleenkin se haamu-uratekniikka olisi käyttökelponen ja siihen tottuneella kuskilla tehokkaampi, nopeampi ja paremman korjuujäljen antava kuin uralta ronkkiminen.

    Sitä en tajua, miksi kuvitellaan, että pienemmällä hakkuukoneella ei pysryisi tekemään ajouria, joita pitkin isompi ajokona hahtuu kulkemaan? Pystyyhän kyykkymotollakin tekemään justiinsa niin leveän väylän kuin tarvitaan.

    mehtäukko 7.3.2022, 15:19

    <div class=”comment__text js-discussion-text”>

    ”…Metsään sopivan kokoisella hakkuukoneella voi yleensä  ajella tarvittaessa siellä normiurien välissäkin e-puu-ja eh-korjuussa.   Ja jos  voi tehdä esim. keskimäärin 30-40 m ajouraväleillä ajon , niin leimikon pehmeimmät kohdat on helpompi kiertää…”

    Käytännössä mahdotonta. Leimikkoahan aletaan korjata tietyin suunnin ja järjestään. Pehmeimmät kohdat havutetaan niin, että kantavat aloittaa puiden keruun tyhjällä koneella koville maille päin. Jos aletaan kiertää ja tehdä ylimääräisiä risteyksiä,peruutuspistoja ja pusseja, on metsä kohta kuin urien tilkkutäkki.

    </div>

    Puuki 7.3.2022, 15:43

    Vaatii tietysti etukäteissuunnittelua. Hyvin suunniteltu ajouraverkosto epätasaisen kantavuuden leimikossa parantaa lopputulosta. Mutta siihen ei ole yleensä aikaa /halua tai kumpaakaan , kun ajourat suunitellaan nykyään vasta metsää korjatessa ”eteen sattuvalta puolelta” tai ei juuri ollenkaan.   Jotkut firmat (ja asiaan perehtyneet korjuuhenkilöt) on siinä suunnittelussa edellä muista.

    mehtäukko 7.3.2022, 15:51

    Jos ”etukäteissuunnittelijalla” ei ole silmiä katsoa maaston vaihteluita kuin ”moton puikoista”, sillä seikkailulla ei ole mitään merkitystä. Jyrkähköillä louhikkoisilla rinteilläkin kokenut konemies kun etenee järjestään olemassa olevia tasanteita yms. hyödyntäen lopun jäädessä tekemättä, siinä ei auta mitkään ylimääräiset rukkasenkuvat.

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 206)
1 2 3 … 9 10 11 … 19 20 21