Ne ovat sitten purkautumisia, tietämättömyyttä tai asiavirheitä. Ei silläkään tunnu olevan väliä, maksaako tiimin koneet millin tai vähemmän. Lopputulos on aivan sama, kallista on ja maksaa yli sietorajan. Väliä ei tunnu olevan silläkään, missä se metsänomistajan sietoraja kulkee. Riittää kun maksaja on tiedossa ja että maksaja ei pääse sotkemaan meittin bisneksiä ja markkinoita.

Ei täällä ole kyseenalaistettu metsäkoneyrittäjien oikeutta työhön. Kyseenalaistettu on metsänomistajien oikeus siihen samaan työhön.

Sitä oikeuttahan metsänomistajilla ei ole, että pääsisivät torjumaan vaikka otsakkeen heinäpeltoja tai purkamaan harvennusrästejä tai haastamaan monopolia kustannusten jaossa. Sillä metsänomistajien pitäisi tehdä se traktoreilla, joiden käyttö hyväksytään ja erityisjärjestelyt puukaupan ja korjuun osalta, mutta moton käyttöä, ainakaan sen mittaustulosta ei enää hyväksytä. Aika vaikea on näillä eväillä haastaa ja kun on osoitettu, että kysymys on myös metsänomistajien luottamuksesta? Perustellusti voidaan kysyä myös sitä, mikä se luottamus on siellä vastapuolella?

Pelleilyä tämä ainakin on siinä mielessä, että oikeuskäytäntö ei tunne ensimmäistäkään ennakkotapausta, jossa olisi todettu moton mitanneen väärin. Olipa se sitten tahallista tai tahatonta mittausta?

No justiinsa. Hoitorästien syntyyn on vain yksi ja ainoa syyllinen ja sen on alueen metsän omistava taho. Hoitorästit syntyvät kun ”tehdään pikavoittohakkuu” ja jätetään hommat hoitamatta. Eli peilistä löytyy syyllinen, sen olen itsekin havainnut. Ihan turha syyttää ketään muuta, kukaan ei pakota hakkaamaan metsää.

”Metsänomistajien motoissa mittauslaite on tarpeeton, sillä metsänomistajien motomittaa puutavarayhtiöt eivät hyväksy”

Mitenkäs Jovain tekee motolla tukkia ilman mittalaitetta?

Menee pystykauppojen puollustajilla taas saivarteluksi.

Puhutaan ylesesti moton mittalaitteista. Vanhoissakin motokourissa on pituus ja paksuusnäyttö ja sillä varustuksella voi puuta tehdasmittaa ja auton vaakamittaa varten hakata. Jos kuutioiva mittalaite, sen tulosta ei yleensä hankitapuiden luvutusmitaksi hyväksytä. Ne joilla ko kalustoa , osaa rungot apteerata ilman tietokoneen tekemiä laskelmia.

Metsurimotokuski voisi kertoa taustat tarkemmin. Tarjottiinko hakkuukoneet omistaville maanviljelijöille vieraille urakointia hankinta ja pyrsyhinnan erotuksella vai samalla taksalla jolla firmojen sopimuskoneet hakkaa.

Epäilempä, että MM mainitsemissa tapauksissa kyseiset motot ovat vanhemmalla mittalaiteohjelmistolla, joka ei täytä nykyisiä mittalaitesäädännön toimintamenetelmiä kuutioinnin osalta. Ero vanhemmassa ja uudemmassa lainsäädännössä on pieni, vain puiden tyviosan kuutioinnissa ensimmäisellä 1,3 metrillä ja vaikuttaa käytännössä mittalaitteen tarkitusmittauksen suorittamisen tarkkuuteen. Ja ilman tuota ohjelmistomuutosta ei mittalaitteen mittaustulos kelpaa mihinkään käyttöön.

Ja miksi kaikkia vanhempia koneita ei ole sitten muutettu uudelle mittaustavalle, sen syynä on muutoksen kalleus joissakin konemalleissa. Uudet mittausohjelmat eivät toimi vanhempien mittalaitteiden käyttämien vanhojen Windows-käyttöjärjestelmien kanssa, vaan koko mittalaitteisto pitäisi vaihtaa. Ja samalla menee monessa tapauksessa myös koneen muutkin ohjainpalikat uusiksi, koska nekään eivät ole yhteensopivia uuden käyttöjärjestelmän kanssa. Tämä muutos tarkoittaa pahimmillaan 15 000 – 20 000 euron paukkua.

Toinen syy on sitten se, että mittalaitteen käyttö pituus/paksuusmittauksessa vain apteerauksen apuna on paljon helpompaa kuin tarkan kuutioinnin käytössä. Ei tarvitse tehdä kuin ajoittain paksuudennäytön ja pituuden tarkitukset, ei monimutkaista kalibrointitarkistusta elektroonisilla saksilla. Notkistaa hommia huomattavasti.