Keskustelut Metsänhoito Hakkuuaukkojen heinäpellot

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 133)
  • Hakkuuaukkojen heinäpellot

    Joskus silloin 70-luvulla pellot pantiin pakettiin ja istutettiin puulle. Mäntyäkin monia hehtareita. MHY: neuvojien toimesta.

    Nyt on siirrytty takaisin heinäpeltoihin metsän kustannuksella.

    Kuten Metsälehden jutussa todetaan ”metsäneuvosto” on saanut viitteitä, että istuttamattomia aukkoja on olemassa.

    Kyllä on ja ne lisääntyvät joka kesä. Kiitos uuden metsälain.

    Lue vastaukseni/kommentti Metsälehden juttuun (metsäneuvosto).

  • Reima Ranta

    Parempi ja parempi AJ. Kommentillasi  viittaat juuri siihen, että ala vierastaa markkinataloutta myös puhtaasti markkinaehtoisten tekijöiden osalta. Aiheesta sentään jo Tapiossakin uskalletaan keskustella, mutta vanhat lähtökohdat ovat vielä syvällä selkäytimissä.

    Puuki

    Puun negatiivisen hintakehityksen ja mm. metsäutotieverkoston heikon kunnon takia olisi ihan kohtuullista ,jos metsänmyynti katsottaisiin kuuluvan nykyistä pääomaverotusta vähemmän verotettuun ryhmään.

    Yleishyödylliseksi toiminnaksi kuitupuun myyntiä voisi ihan hyvin nimittää , ja siirtyä verottomien tai vain vähän veroja maksavien isojen vuokra-asuntofirmojen kanssa samalle tasolle verotuksen osalta. (Tosin ne vuokrafirmat ei ole oikeasti mitään yleishyödyllisiä edes siinä määrin kuin puun myynti on.)

    Vapaalla markkinataloudella ja puukaupoilla ei ole Suomessa ollut viime vuosikymmeninä kovinkaan paljon yhteistä.

    A.Jalkanen

    Metsätieteen päivillä tuli esiin pari kommenttia tuohon RR:n aiheeseen. Matti Kärkkäinen sanoi esitelmässään, että Tapion metsänhoito-ohjeet kuvastavat ’muiden kuin puuntuottajien arvoja’. Tämä viittaa kai siis siihen, että muita kuin taloudellisia arvoja painotetaan liikaa. Tämä ajatus liittyy Mikko Mönkkösen esitelmään jossa esitettiin että jos halutaan maksimoida metsien kaikki hyödyt, pitää ottaa laajemmin käyttöön jatkuva kasvatus. Jonka jotkut uskovat maksimoivan myös taloudellisen tuloksen, kun kulut minimoidaan. Jos oikein ymmärsin, Kärkkäisen metsänkasvatus sen sijaan keskittyy enemmän tulojen kasvattamiseen kuin menojen minimointiin. Korkolaskentaa hän ei tunnustanut tarvitsevansa, ja perustelu meni jotenkin niin, että nykyhetki tunnetaan hyvin mutta mitä kauemmas tulevaisuuteen mennään, sitä heikompi on ennusteen tarkkuus.

    Kari Mielikäinen puolestaan totesi otsikolla Puuntuotostutkimuksen tavoite: ”Mahdollisimman paljon järeää ja arvokasta mahdollisimman nopeasti”: ”Puuntuotostutkimusta on arvosteltu siitä, ettei laskelmissa oteta huomioon taloudellisia tekijöitä, toisin sanoen aikaa ja korkoa. Tämä ei pidä paikkaansa. Jo otsikon tavoite mainitsee määrän, laadun, arvon ja ajan.”

    mehtäukko

    En usko millään tuohon Mönkkösen teesiin.

    SValkonen on maininnut, että jk ei sovi sulan maan korjuuseen eikä juurikäävän vaivaamiin metsiin. No mikä muu pitää maksimoida jos mo puunmyyntitulot minimoidaan kun yhtälö EI VOI toimia.

    Teollisuus ei tule jk:ssa muuta kuin alentamaan kantohintaa korjuumäärien kutistuessa ja korjuu-alueiden laajetessa. Autokuljetuksen laanien hajanaisuus syö edelleen niin tiestöä nökkösten paljoudessa kuin kustannuksia monien teiden aurauksissa.

    Ötököiden paapomiseen pitäisi saada joku järki. Jos sitä ei tule, maksajan on löydyttävä loputtoman monimuotoisuuden haalijoilta.

    A.Jalkanen

    TPukkala taas puolestaan sanoo että ainakin männiköt pitäisi korjata nimen omaan kesällä, että sammal rikkoontuu ja männyn siemenet itävät paremmin. Ota näistä sitten selvä. 🙂

    mehtäukko

    Eikä tyvitervastaudista tietoakaan! On nimittäin niinkin, että kaatopintaan levitetty tökötti ei estä kannon sivun kuoriutumisen tai katkenneen juurenniskan ”saastumista”.

    Korpituvan Taneli

    A.Jalkanen:

    ”Niistä (leimikkotekijöistä) tärkeimmät lienevät korjuuajankohta, metsäkuljetusmatka, kuvion koko ja rungon koko. Siis noita listattuja asioita pitää parantaa jos haluaa hyvät tulot.”

    Unohdit vallan Kaukokuljetusreitin alkupisteen eli rekkakelpoisen tien etäisyyden. No, eihän se siihen leimikon hintaan muuten vaikuta, mutta jos tie on kovin kaukana, niin sitä hintaa ei vain myyjälle ilmoiteta, eli ei osteta ollenkaan.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    mettämiäs

    ”Niistä (leimikkotekijöistä) tärkeimmät lienevät korjuuajankohta, metsäkuljetusmatka, kuvion koko ja rungon koko.”

    ”Unohdit vallan Kaukokuljetusreitin alkupisteen eli rekkakelpoisen tien etäisyyden”

    Mitähän tuolla jälkimmäisellä kommentilla oikein tarkoitetaan? Metsäkuljetusmatkalla tarkoitetaan keskimääräistä kuljetusmatkaa leimikolta tienvarsivarastoon, mutta jälkimmäinen tarkoittaa ilmeisesti jotakin muuta?

     

    mehtäukko

    Tarkoitettaneen aivan samoin sanalla -metsäkuljetusmatka.

    Jos metsätie ei ole rekkakelpoinen, tottahan metsäkuljetusmatka venyy sinne asti että vaatimukset täyttävä tie alkaa löytyä.

    Sitä ennen olisi oltava riittävän laaja kääntö-ympyrä neliakselisen nupin ja viisi-akselisen kärrin kääntyä.Pinot täytyisi olla tämän silmukan jälkeen ja nosturin ulottuvilla.

    Tien on oltava kantava, riittävän leveä ei liian jyrkkä kaarteinen ja -mäkinen…jne.

    Jos ehdot eivät täyty, leimikko voi jäädä ostamatta. Ja ainakin jos se osoittautuu myöhemmin sellaiseksi ,nuppivähennys on joka motille.

     

    Jovain

    Vastakkainasettelu on ongelma metsäsektorilla. Lakijoustoja on tehty, mutta tavoiteltava hyöty valuu bisnesluokkaan. Virallinen metsäsuomi ei huomaa tai ei välitä huomata seurauksista. Jumittaa kauttaaltaan metsäsektorilla ja ennen muuta poliittisista lähtökohdistaan. Asetelmat eivät muutu, korkeintaan ”viran puolesta” suojelussa, mitä sitten hiili tuo tullessaan?

    Poliittinen on pahin. Tuskin on mahdollista hoitaa suomen metsät keinollisena metsänhoitona, sietää taloudelliset kustannukset kalleimman mukaan tai ylläpitää palveluyhteiskuntaa metsissä ilman katetta.

    Rakenteellisina muutoksina on vältettävissä, mutta siihenhän ei suostuta. Noudatetaan mieluummin köyhän miehen politiikkaa ja pidetään kulissit pystyssä, hinnasta ei niin väliä. Onhan tämä sellaista perälautapolitiikkaa, johon on todelliset syynsä, ei vaan lukijan mielipiteet.

     

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 133)