Keskustelut Metsänhoito Hakkuuaukkojen heinäpellot

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 133)
  • Hakkuuaukkojen heinäpellot

    Joskus silloin 70-luvulla pellot pantiin pakettiin ja istutettiin puulle. Mäntyäkin monia hehtareita. MHY: neuvojien toimesta.

    Nyt on siirrytty takaisin heinäpeltoihin metsän kustannuksella.

    Kuten Metsälehden jutussa todetaan ”metsäneuvosto” on saanut viitteitä, että istuttamattomia aukkoja on olemassa.

    Kyllä on ja ne lisääntyvät joka kesä. Kiitos uuden metsälain.

    Lue vastaukseni/kommentti Metsälehden juttuun (metsäneuvosto).

  • Nimetön

    Yleensä ostaja mittaa ostaessaan tuottajalta, maitoa, teuraita, perunaa, sokerijuurikasta, viljaa, puuta, jne.

    Jovain

    Tuosta puun yhdestä hinnasta, siitähän on kysymys, mutta ei kuitenkaan hankintana metsänomistajalle. Sillä monopoli teollisuudelle (pysty) ei tarkoita vielä yhtä hintaa. Metsänomistajien pitäisi päästä samalle sopimukselle.

    Se, että korjuun kustannukset saatetaan avoimeksi ja että on olemassa korjuun valinnan mahdollisuus, joka tälläkin hetkellä on, ei tarkoita vielä kilpailun avautumista, vaan osittaista ja tuskin tulee metsänomistajille riittämään.

    Mehtäukolle: Puun tuottaminen ja puukauppa ei ole kaivosteollisuutta, ei edes siihen rinnastettavaa. On toki metsänvuokrausta (pysty) tälläkin hetkellä, mutta metsänomistajilla kuuluu olla yhdenvertainen mahdollisuus puun toimittajina, jolloin voidaan puhua vasta yhdestä ja samasta puun hinnasta ja varsinaisesta kilpailun avautumisesta.

    Sanoisin, että aiheesta käytävä keskustelu on vastakkainasettelusta, joka korjuun kustannukset avattuinakin, pitää metsänomistajat edelleen sivuraiteella.

     

    Jätkä

    Miksi sinä Joovaan itket ja valitat täällä? Teen puun toimitussopimus ja toimita puuta tehtaalle. Niin kauan kuin rahat riittää, se on varmaan silmät avaava kokemus ja marinan loppu.

    mehtäukko

    Kyllähän se vaan monella alkutuotannon alalla asia on toisin kuin Jovain luulee. Ja maailma on sopimuksia täynnä joita vähintään kaksi tahoa keskenään tekevät.

    On myös mm. hankinta-ja pystykauppasopimuksia Se, että ne ovat nyt tässä ”kehitysvaiheessa” vuosikymmenten jälkeen, ei ole minun kuin tämän palstan muidenkaan keksintöä. Kukaan ei ole parempaa uuttakaan osoittanut.

    Mikäli muutosta halutaan, sen on lähdettävä täysin toisin argumentein.

    kuusessa ollaan

    Savottamiehelle tiedoksi, että viimeisin pystykauppa 2000 ja sen jälkeen hankintoja 200 kuutiota vuotuisesti, vaikken ihan palstan vieressä asu.

    Jos tarvitsen 0-16 mm mursketta, ostan sellaista toimittajalta, joka sitä pystyy toimittamaan. Enkä hyväksy 100 mm louhetta, jos ”sitä nyt sattui vaan olemaan tarjolla”.

    Jovain

    Jätkä: Teen vuosittain pysty ja hankintakauppaa, teen myös toimituskauppaa, eikä rahat ole loppuneet, päinvastoin. Lahjontaa en kuitenkaan ole huomannut, että puiden myymisestä pitäisi maksaa? Eiköhän ne korjuun kustannukset hoidu päinvastaiseen suuntaan, ne peritään. Jos katsot, että korjuun kustannuksista maksetaan niin paljon ja ”niin kauan kuin rahat riittää”, niin miksei sitä voi lahjonnaksikin kutsua? Olethan sinä siinä aivan oikeassa, maksetaan ylimääräistä metsäosastolle ja yrittäjille, esillä olleen laskelman mukaan jopa 500 milj. vuodessa ja 10 eur. kuutiota kohden.

    Jätkä

    Miksi teet Pysty- ja hankintakauppaa, kun toimituskaupassa pääset sivaltamaan kymmenen euron lisähinnan kuutiota kohti. Olet aivan täyspöljä. Samoin se, että väität, että toimituskauppaa ei hyväksytä! Kuitenkin itse teet sitä.

    Melkoinen tristiriita sinun jorinoissasi.

    Jovain

    Suoramyyntiä voi tehdä asiakkaille, mutta se ei vielä tarkoita toimituskauppaa puutavarayhtiöille. Sillä toimituskauppaa puutavarayhtiöt eivät toistaiseksi ole hyväksyneet. Tarkoitat ilmeisesti nykyistä hankintakauppaa ja ”kympin” lisähintaa (hankintalisä), joka ainakin oman kokemuksen kautta menee päinvastoin. Tukit saat tehdä ilmaiseksi, mutta jäähän siitä kuidulle se kymppi.

    Mutta tarkoittamastasi lahjonnasta tuo menee. Joka toinen Pölkky sinulle ja joka toinen minulle. Ja loputhan voi laittaa sinne lopputuotteen hintaan, AINA? Kerro.

     

     

    Reima Ranta

    Miksi Jätkä käyt niin kuumana?

    Turhemmistakin aiheista täällä keskustellaan kuin reilusta kilpailusta. Markkinatalous on metsätaloudessa vielä aamuhämärissä. Se on ollut ja on maan tapa. Metsäteollisuuden asema on ollut niin vahva, että se on voinut sanella ehdot. Alan ministeriön nokkamiehen kommentti aikanaan Kolin metsäseminaarin saunassa kuvaa asiaa osuvasti. ”SE pärjää ilman Suomea, mutta Suomi ei pärjää ilman SE:tä.” Tähän kun lisätään vielä ns. etujärjestön kytkennät teollisuuteen, niin soppa on melkoinen.

    Se, että hankintapuusta, varsinkin tukista, maksettaisiin vertailukelpoinen hinta, se vaikuttaisi laajasti myös metsänkasvatusmenetelmiin. Vallalla olevat järjestelyt eivät tue metsätalouden kokonaisetua ja alkutuottaja on eittämättä häviävänä osapuolena.

    A.Jalkanen

    Palatakseni ketjun alkuperäiseen aiheeseen: Potifarin kommentti Metsälehden uutiseen metsäneuvostojen huolesta metsänuudistamis- ja hoitorästien lisääntymiseen (https://www.metsalehti.fi/uutiset/metsaneuvostot-hoitotoihin-panostettava-entista-enemman/ 5.10.) oli oikein hyvä. Olen samaa mieltä, että verotus ei nykyisin juurikaan kannusta investoimaan metsänhoitoon: metsätaloutta kohdellaan sijoitustoimintana (pääomatuloverokanta 30+ %) eikä elinkeinotoimintana (yhteisöverokanta 20 %).

    Metsänomistajien omatoimisuuden lisääntyminen olisi tietenkin hyvä asia, mutta en ole varma tulisiko sen kohdistua tukkipuun hakkuisiin. Ne asettavat isot vaatimukset kalustolle ja osaamiselle. Ehkä olisi parempi jos se kohdistuisi kevyempiin työlajeihin.

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 133)