Keskustelut Puukauppa Hake-energia. Kustannukset

  • Tämä aihe sisältää 3 vastausta, 4 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 3 viikkoa sitten Rippe toimesta.
Esillä 3 vastausta, 1 - 3 (kaikkiaan 3)
  • Hake-energia. Kustannukset

    Selittäkääs kun en itse osaa päätellä.

    Eli 1 k-m3 karsittua rankaa hankintana. 50 €+ Alv. Haketus 5-10€ m3? Kuljetus käyttöpaikkaan jotakin? Käsittääkseni saadaan 2,5 m3 valmista haketta. Ja mitä on lopullinen hinta per Megawattitunti? Eli jos olen ymmärtänyt niin 2,5 Mwh olisi energiaa?

    Eli paljonko ketjussa kertyy kuluja, jos ajatellaan edellä kuvatun mukaisesti. Ja mikä on säästö/kustannus verrattuna vaikka turpeeseen tai kivihiileen?

    Se mitä ajan takaa on koska tulee kipuraja loppukäyttäjällä vastaan? Kaukolämmön ostajahan tuon lopulta maksaa.

  • Ammatti Raivooja

    Hake megawatti maksaa voimalalle 30-40e ja hyötykertoimesta en osaa sanoa mutta jos siitä tulisi 2MWh niin kaukolämpölaitos myy sitä täällä 80e-100€/MWh ja keskikoinen omakotitalo kuluttaa 15-20MWh +perusmaksu mikä on vajaa tonnin vuodessa. Kyllähän tuo varmasti on kipurajalla omakotitaloasujalla, onneksi ei ole kaukolämpöä. Tietysti puun polttaminen sähköksi samalla maksaa 4c/kWh et ei ihme et CHP laitokset on tehneet tosi hyvää tulosta viime vuosina. Onhan tuo hyvää bisnestä ja turve on ainakin tuplasti kalliimpaa et metsäyhtiötkin ovat korvanmeet turpeen polttoa puun poltolla energialaitoksissaan.

    kmo

    On myös lämpövoimalasta kiinni paljonko saa hakkeesta tehoja irti. Savukaasujen pesureilla ja lämmönvaihtimilla saadaan talteen myös hakkeen hiilivetyjen palamisesta syntyvän vesihöyryn lämpö ja märän hakkeen palamisen höyryttämän veden lämpöenergia. Jos taas kattilasta on suora piippu ulos menetetään nuo energiat.

    Rippe

    1 m3 haketta tuo noin 0,8MWh energiaa. Eli käytännössä kiintokuutiosta puuta tulee noin 2 MWh energiaa. Tätä voi tietysti laskea myös kiintoaineen energiasisällön kautta, 1kg = 4 kWh. Suurin piirtein samaan lopputulokseen päädytään. Kosteusprosentti tuohon kokonaisuuteen tietysti vaikuttaa.

    Eli jos ajaltellaan puun maksavan kannolla 30 € per kiinto, tulee siitä puun osuudeksi lämpöenergiasta noin 1,5 c per kWh. Käytännössä rahteineen ja haketuksineen puhuttaneen noin 3 c per kWh -kustannuksesta.

    Kukin voi itse miettiä, minkälaisen osuuden puun kasvattaja voi tästä arvoketjusta saada? Vaihtoehdot lämpölaitoksilla ovat aika vähissä. Tulevaisuudessa varmaan enenevässä määrin sähkökattilat, jotka käyttävät tuulisina päivinä halpaa tuulisähköä. Toisaalta, taloyhtiöt voivat myös siirtyä maalampöön, mitä varmasti monessa paikassa laskeskellaan.

    Tässä arvoketjussa ei lämpöenergian loppuhinta vielä mene pahasti pieleen, vaikka kantohinta olisi 60 € /motti. Tällöin metsänomistajalle tulisi 3 c /kWh, ja polttoaineen kokonaishinnaksi 4,5 c/kWh. Riittäisikö sitten esim 3 c /kWh jakelukustannuksiin ja lämpöhäviöihin, jolloin veroton omakustannus lämpövoimalalle olisi 7,5 kWh. Hirveästi enemmän se ei voi olla, sillä muutoin taloyhtiöt alkavat lisääntyvässä määrin siirtymään maalampöön.

    On kuitenkin päivänselvää, että aikasemmat energiapuunhinnat, esimerkiksi vain 5€ per motti (kannolla) ovat olleet naurettavan pienet, ja metsänomistajan osuus lämmöntuotannon ketjussa on ollut ihan olematon.

Esillä 3 vastausta, 1 - 3 (kaikkiaan 3)