Erillisiä vasaan kohdistuvia lupia ei ole. On vain pyyntilupia. Jotkut vain mieluusti jättävät vasat ampumatta. Jos kannan rakenne on kohdallaan ,tulisi vasoja ampua noin puolet pääluvusta.  Näin saadaan hirvien talvehtivaa kokonaismäärää alemmas.

Tuoreessa muistissa on tilanne muutaman vuoden takaa ,jolloin kaadoimme kuudella pyyntiluvalla kahdeksan vasaa ja pari pientä aikuista= 10 yksilöä. Toisaalla kaatoivat vastaavasti 5 aikuista ja 2 vasaa (=7yksilöä)samalla lupamäärällä . Jos yleisesti aletaan kaataa pelkkiä aikuisia , luovutaan suosituksista ja aletaan ohjeistamaan poikkeuksellisesti käyttäytyviä seuroja erikseen ,mitä ammutaan ja mitä ei.

Kun on mahdollisuus laaja-alaiseen yhteislupaan ,ei ole tarvis  jokaisen seuran erikseen moudattaa pilkuntarkasti annettuja suosituksia . Riittää ,kun seuraa reaaliaikaista verotusennustetta , vertaa sitä asetettuihin tavoitteissiin ja toimii sen mukaan. Paikkakuntamme (lähes 45000ha) on lähes kokonaan yhtislupa-aluetta. Hirvikannan rakeenteellisiin tavoitteisiin on päästy viime vuosina hyvin ,lähes desimaalin tarkkuudella . Myönnetyt luvat on voitu käyttää kainostelematta ,jos hirviä vain on löytynyt ja riittävä määrä jäänyt jatkamaan sukua.

Hirvenvasan keskipainot ovat tippuneet nykyisin 65 kilon tienoille.

Me lähdimme yhteisluvasta pois juuri sen takia että metsästystä alettiin johtamaan pilkun tarkasti. Yhteisluvassa on hyviäkin puolia mutta naapuriseurojen välisellä yhteistoimintasopimuksella olemme saaneet lähes samat hyödyt.

Kannattaa todella harkita yhteisluvan hyviä ja huonoja puolia. Meillä katsottiin että tietty vapaus on parempi. Emme ole katuneet päätöstä.

Luken Riistahavainnot,fi:n mukaan Keski-Suomessa urosvasat painoivat vuonna 1991 83 kg, suurin mittausjakson paino vuonna 1993 85,9 kg ja pienin 78,7 vuonna 1995.  Vuonna 2019 siis painoivat 80.8 kg.

Keskisuomalaiset naarasvasat painoivat v 1991 78,4 kg.  Suurin paino oli myös v 1993 81,1 kg, pienin 74,7 kg vuonna 1995 ja vuonna 2019 siis 77 kg.

Keskisuomalaiset hirvisonnit painoivat v 1991 176,3.  Suurin paino oli vuonna 2000 184,6 kg, pienin v 2013 170,9 kg ja vuonna 2019 183,5 kg.

Keskisuomalaiset hirvilehmät painoivat v 1991 168,1 kg.  Suurin paino oli v 1993 174,6 kg ja pienin v 2001 163,8 kg ja vuonna 2019 169 kg.

Ainakin tuon metsästäjien toimittamista tiedoista peräisin olevan lähteen mukaan hirvikannan painoissa ei tapahtunut tilastollisesti merkittäviä muutoksia 29 vuoden mittausjakson aikana.  Toki joillakin alueilla muutoksia voi esiintyä varmaan suuntaan toiseen.   Otannan laajuus vaikuttaa.

Kumpaako uskot ”pystykorva”?

Sinänsähän sillä ei ole metsästäjille merkitystä painavatko hirvet vaikka 10 kg enemmän tai vähemmän.  Yleensä paisteja riittää.  Ratkaisevampi on, että jahti on mielekästä.

Yhteiskunnan kannalta oleellista on, että liikennevahingot minimoidaan.  Siinä aikainen jahdin aloitus auttaa.

Minun pointtini asiassa on siis se, että hirvivasojen painot eivät näytä riippuvan metsästysajan aloituksesta vaan normaalista vuodesta toiseen tapahtuvista säätilan ja kasvillisuuden muutoksista.   Paheksun, että metsästysajan aloitus riippuu varsin heppoisista tiedoista.  Vaikka jotain olisikin, niin metsästäjien asia on järjestää jahti itselleen sopivalla ajalla.

Puulajilla ja sääoloilla saattaa olla vaikutus sitenkin, että kuumien ja kuivien kesien seurauksena männyntaimissa on pihkaa enemmän ja ne eivät sulakaan enää hirven vatsassa.   Keväthangilla 2019 ihmettelin, etteivät meidän männyntaimet maistuneet lainkaan hirville.  Kävelivät teitä pitkin taimikkojen ohitse.  Kaikki ruokailut tapahtuivat varttuneissa metsissä ja ruokana näytti aina olevan lehtipuu.