Keskustelut Harrastukset Haitat nykyisestä hirvenmetsästyksen pyyntilupajärjestelmästä

Esillä 10 vastausta, 401 - 410 (kaikkiaan 435)
  • Haitat nykyisestä hirvenmetsästyksen pyyntilupajärjestelmästä

    Nykyinen hirvien pyyntilupajärjestelmä on vuonna 2005 saanut paljon arvostelua mm. valtiontalouden tarkastusvirastolta (VTV:n hirvitarkastus 100/2005). Hirvitarkastuksessa todetaan, että valtiontalouden kannalta hirvi on lähinnä haitta.

    Hyötyjä en näe muuta kuin valtavan hirvenlihan paljouden. Siinäkin on se varjopuoli, että sen saanti on laskennallisesti hyvin tappiollista. Eihän valtio saa siitä verotuloja. Huomioitavaa on se, että muut hyödyt säilyisivät vaikka pyyntiluvista luovuttaisiin.

    Muissa hirviaiheisissa ketjuissa on haittoja yksilöity, mutta haittojen luettelointi tarvitsee mielestäni oman otsikon.

    (Otsikkoa muutettu)

  • Gla

    ”Harvalukuinen porukka toi valkohännätkin suomeen ,mutta koko metsästäjäkunta sai syyt niskoilleen ,kun tämän pienen porukan toiminnan tuloksena homma ei pysynytkään hanskassa.”

    Metsästyslaki tuotakin hommaa ohjaa. Edelleen on havaittavissa, että metsästäjien parissa peurakantaa halutaan kasvattaa tihentymäalueiden ulkopuolella. Jossainhan tämä oli sanottu ääneenkin, joko liitto-, rhy- tms. tasolla, jossa ei enää puhuta yksittäisen rivimetsästäjän mielipiteestä.  Jos tällainen halu on, kuka muu voisi kannan kasvusta olla vastuussa?

    ”Voiko Gla väittää ,että esimerkiksi keskusteluissa kielteistä mainosta saaneella hirvitalousalue Uu kakkosella ei olisi tehty mitään?”

    Minun kritiikkini UU2 osalta kohdistuu tavoitteen asettamiseen. Halutaan muuhun maahan verrattuna kaksinkertainen kanta ja kun se on vain 1,5-kertainen, puhutaan hirvikadosta ja ties mistä ongelmasta.

    ”Esitänkin vastakysymyksen , onko järjestelmä ollut rajoittamassa kannan alentamista? Mikä olisi parempi vaihtoehto?”

    Minä en tiedä, miten nykyiseen tavoitekantaan on päädytty. Ihan varmasti metsätalouden ja liikenneturvallisuuden edustajat ovat esittäneet alempaa kantaa, mutta siitä ei ole välitetty. Onko vika järjestelmässä vai päättäjissä, se on lähinnä makuasia.

    ”Gla ilmeisesti haluaisi ,että pedot hoitaisivat hirvisavotan.”

    Tuollaista en ole esittänyt. Otin asian puheeksi vain siksi, että halusit laajentaa näkökulmaa hirvien osalta tiedolla luonnonvaraisesta kannasta. Loogista olisi, että haluaisit laajentaa näkökulmaa myös susien lisäämisen osalta. Ilmeisesti tarkoitus ei ollutkaan laajentaa näkökulmaa, vaan pönkittää omaa mielipidettä, vaikka sen muuksi verhoilit. Kai tämän voit myöntää, ettei jatketa väärällä pohjalla.

     

    Gla

    AJ: ”Ruotsista saatiin uusi tieto siitä millä hirvikannan tasolla luonnonlaidunten kantokyky ylittyy ja kasvillisuus alkaa ränsistyä. Tuo taso on paljon korkeampi kuin meidän hoidettu hirvikanta.”

    Suomessa ongelmana ei ole nykyisen suuruusluokan hirvimäärällä laidunnus, vaan hirvituhoriskin ohjaava vaikutus metsätaloudessa. Se katsotaankin metsätalouden aiheuttamaksi kuormitukseksi, vaikka vaikutusvalta on muualla. Peurojen ja kauriiden osalta ollaan monin paikoin tiheyksissä, joissa jo laidunnuskin sellaisenaan on ongelma. Tätä asiaa Panu Kunttu artikkelissaan avasi hienosti.

    ”Eli kun jotkut ehdottavat että annetaan petojen hoitaa hirvikanta, niin saataisiin ehkä tulokseksi: suuria hirvimääriä, paljon vaihtelua ja ränsistyneet taimikot, paljon liikenne- ja kotieläinvahinkoja. Paljon suuremmat haitat kuin nykyisessä järjestelmässä.”

    Nämä jotkut ovat ilmeisesti asemassa, joilla ei ole vastuuta metsätaloudesta tai oikeastaan mistään muustakaan asiasta. Siksi tuollaisia ehdotuksia on helppo heitellä sen tarkemmin asiaa miettimättä.

    ”Miten lupavapaa metsästyskään olisi parempi vaihtoehto, kun siinäkin metsästys pitäisi järjestää jotenkin. Läheskään kaikki maanomistajat eivät metsästä itse.”

    Lisäksi metsästysseurat pitäisivät huolen siitä, että metsästykseen kykenevälle jäsenistölle asetetaan rajoituksia hirvien osalta. Nyt tällaisia rajoituksia on mm. kauriille ja kanalinnuille.

    Olisi hienoa, jos lupavapautta kannattavat voisivat perustella visionsa. Tällä palstalla lähinnä mehänpoika.

    Gla

    Mm: ”Eihän tuo petojen hirvikannan hoito ole niin yksinkertainen.  Kyllä pedot ottavat ravinnon sieltä mistä se helpoiten saa ja vähemmällä riskillä. Tästähän on hyviä esimerkkejä paljon. On käyty hevosten ja lampaiden kimppuun vaikka metsissä syötävääkin riittäisi.”

    Tästä olen samaa mieltä. Ei eläimet pysyttele metsissä. Onhan täällä, jossa on Suomen tihein susi- ja peurakanta sekä yllinkyllin rusakkoja sekä metsäkauriita, jatkuvasti susien aiheuttamia tuhoja kotieläimille. Seuraava askel onkin syyttää metsätaloutta metsien pirstomisesta elinkelvottomiksi susille. Tämäkin peruste on väärä, ei täällä sudet olisi näin lisääntyneet, jos metsät olisivat elinkelvottomia.

    Tuntuu siltä, että teoriassa fiksutkin ihmiset taipuvat aivan alkeellisiin ajatusvirheisiin, kun mielipide on naulattu susien suojelun puolelle. Onhan vihreiden kannattajissa korkeakoulutettujen osuus ehkä korkein koko puoluekentässä, mutta jokin on mennyt koulutuksessa hukkaan, kun mielipide hallitsee ajattelua näin voimakkaasti.

    suorittava porras

    Hirvituhoriskistä ja uutisoinneista puheenollen Pohjois-Karjalan hirvikanta on suosituksia harvempi ,mutta hirvivahinkojen määrä ko alueella sai juuri valtakunnallisen erikoismaininnan.  Hirvitalousalue Uu kakkoselta ei ole juuri vahingoista valitettu. Kaikki on siis suhteellista. Väitän ,että ylimitoitetulla pelottelulla on saatu aikaan paljon enemmän vääriä puulajivalintoja verrattuna siihen ,mitä olisi oikeasti ollut tarpeellista. Edelleen viljellään ajatusta mäntyä ja koivua ei voi istuttaa…mäntyä ja koivua ei voi istuttaa….mäntyä ja koivua ei voi istuttaa ,vaikka hirvien puolesta voi istuttaa mitä tahaansa lähes huoletta. Riittää , että taimikon alkukehityksestä huolehditaan suositusten edellyttämällä tavalla. Lukijoiden kuvissa näyttää alevan edustava esimerkki siitä ,mitä tarkoitan. Siisti taimikko , jossa hirvi ei viihdy.

    Gla

    https://aijaa.com/ml23gi

    2 kk istutuksesta. Tosin peurat asialla. Nyt nuo on 2xvuodessa tricon ruiskutuksella kasvaneet hirville sopivaan kokoon. Joka kerta jännittää metsässä käydessä, ovatko vielä ehjiä. Ensimmäisen syönnin jäljiltä on kaksihaaraisuutta, pitää ensi kesänä leikata.

    Uskallatko lyödä vetoa noiden puolesta ilman ruiskutusta? Uudistusvaiheessa et uskaltanut.

    Tuosta parin sadan metrin säteelle hirviporukka ampui viime syksynä ainakin kaksi hirveä. Olivat naapurin puolella.

    Gla

    ”Väitän ,että ylimitoitetulla pelottelulla on saatu aikaan paljon enemmän vääriä puulajivalintoja verrattuna siihen ,mitä olisi oikeasti ollut tarpeellista. Edelleen viljellään ajatusta mäntyä ja koivua ei voi istuttaa…mäntyä ja koivua ei voi istuttaa….mäntyä ja koivua ei voi istuttaa ,vaikka hirvien puolesta voi istuttaa mitä tahaansa lähes huoletta.”

    Täällä näyttää hirvikanta olevan hiukan yli 3 tuoreen kartan mukaan. Itselläni on omt-kuvio uudistettavana. Sijainti lähimmästä soratiestä vajaat puoli kilsaa ja taloista vajaat kilsa. Hyvin rauhallinen sijainti.

    Kerrotko, miten saan tuonne koivikon, kun mhy:n kaverin mielestä koivu ei siellä tule selviytymään?

    Juurikäävän ja kuivuusriskin takia en laita kuusta.

    Gla

    Sellaisten on helppo hurskastella ,joita ongelma ei koske. Vahingon seurauksena haettu korvaus evätään metsäkeskuksessa. Kun tämä toistuu lähes joka kerta , ei ole ihme ,että ”tervekätiset” ihmiset tekevät omat ratkaisunsa . Akuutin ongelman voi hoitaa kuusen istutuksella kustannustehokkaasti kuntoon , jos on tarvetta.

    On varsin kummallista ,että hirvi muuttuu harmittomaksi vasta metsänomistuksesta luopumisen myötä.

    suorittava porras

    Ei minullakaan koivikkoni pitänyt selviytyä ,kun hirviä oli puolta enemmän. Kuitenkin alueelta korjattiin täysi sato laadukasta koivutukkia. Muutama taimi meni , mutta riittävästi jäi jäljelle. Enemmän olisin huolissani niistä sinun koivikon alla kasvavista kuusistasi. Vastaavat kohteet ,joita olen käsitellyt , eivät ole mikään menestystarina.

    PS. Metsänomistuksesta luopumisen myötä ,minulle on kertynyt runsaasti mahdollisuuksia tutustua eri tavoin käsiteltyihin metsiin ja eri toimintatavoista johtuviin syihin ja seurauksiin. Omissa nurkissa pyörimällä osaaminen ja asioiden ymmärtäminen ei olisi juurikaan kehittynyt ,kuten tällä palstalla on muutaman kohdalla todettava. Luuloa on ilmassa paljon enemmän ,kun tietoa.

    Visakallo

    Ehdin jo hetken ajatella, että tänä talvena olisi hirviä ollut maillani hieman vähemmän kuin edellisenä talvena, mutta tänään käsitykseni valitettavasti muuttui. Olivatkin muuttaneet tienylityspaikan toiseen kohtaan, josta en ollut sitä hoksannut katsoa. Aivan tuoreita ja muutaman päivän vanhoja makauksia on lähes jokainen mäennyppylä täynnä. Kymmenen hehtaarin alalta niitä löytyy parisataa. Hirvikannasta ei saa juurikaan käsitystä pelkästään teitä pitkin liikkumalla.

    Gla

    ”Ei minullakaan koivikkoni pitänyt selviytyä ,kun hirviä oli puolta enemmän.”

    Eli kun sinulla on koivikko jostain syystä säästynyt, se osoittaa hirvikannan 4,5 olevan harmiton?

    On minullakin yksi pieni koivikko säästynyt. Nyt ikää reilut 10 v. Hyvää tuuria voi joskus olla.

    ”Enemmän olisin huolissani niistä sinun koivikon alla kasvavista kuusistasi. Vastaavat kohteet ,joita olen käsitellyt , eivät ole mikään menestystarina.”

    Se on minun omissa näpeissäni oleva päätös toisin kuin hirvieläinkanta.

    ”Metsänomistuksesta luopumisen myötä ,minulle on kertynyt runsaasti mahdollisuuksia tutustua eri tavoin käsiteltyihin metsiin ja eri toimintatavoista johtuviin syihin ja seurauksiin.”

    Metsänomistajallako tuota mahdollisuutta ei ole?

    ”Omissa nurkissa pyörimällä osaaminen ja asioiden ymmärtäminen ei olisi juurikaan kehittynyt ,kuten tällä palstalla on muutaman kohdalla todettava.”

    En pidä siitä, että puhutaan ”muutamasta” ilman, että kohdistetaan sanoja tiettyyn henkilöön. Mitä suurempi otos, sitä enemmän hajontaa mielipiteissä. Voin valkata pöljimmät kommentit metsästäjiltä ja ties keneltä, mutta eihän se mikään yleistys ko. ryhmää kohtaan ole.

    Oman metsän hoitaminen omilla rahoilla tuo taatusti erilaista tuntumaa todellisuuteen kun toisten metsiä katselemalla.

Esillä 10 vastausta, 401 - 410 (kaikkiaan 435)