› Keskustelut › Harrastukset › Haitat nykyisestä hirvenmetsästyksen pyyntilupajärjestelmästä

Esillä 10 vastausta, 381 - 390 (kaikkiaan 435)
1 2 3 … 38 39 40 … 42 43 44

  • Haitat nykyisestä hirvenmetsästyksen pyyntilupajärjestelmästä

    Lähetetty: 20.10.2013, 09:28

    Nykyinen hirvien pyyntilupajärjestelmä on vuonna 2005 saanut paljon arvostelua mm. valtiontalouden tarkastusvirastolta (VTV:n hirvitarkastus 100/2005). Hirvitarkastuksessa todetaan, että valtiontalouden kannalta hirvi on lähinnä haitta.

    Hyötyjä en näe muuta kuin valtavan hirvenlihan paljouden. Siinäkin on se varjopuoli, että sen saanti on laskennallisesti hyvin tappiollista. Eihän valtio saa siitä verotuloja. Huomioitavaa on se, että muut hyödyt säilyisivät vaikka pyyntiluvista luovuttaisiin.

    Muissa hirviaiheisissa ketjuissa on haittoja yksilöity, mutta haittojen luettelointi tarvitsee mielestäni oman otsikon.

    (Otsikkoa muutettu)

    Tekijä
    mehänpoika
    Teema Harrastukset Harrastukset
  • suorittava porras 6.3.2024, 09:11

    On vielä toistettava ,että hirvikanta on tällä hetkellä korkeintaan puolet siitä minimitasosta ,joka se luonnontilassa Suomen olosuhteissa voisi olla. Vaihteluväli 7-70 hirveä tuhannella. Mehänpoika voisi lopettaa itkemisensä tähän.

    Gla 6.3.2024, 09:13

    Ja sinä voisit lopettaa jankutuksen luontaisesta tasosta. Ei meillä ole metsät luontaisessa tilassa, emmekä elä keräilytaloudessa.

    mehänpoika 6.3.2024, 09:22

    Enhän minä pysty näihin asioihin vaikuttamaan, mutta toivottavasti monet lukijat saavat ajattelemisen aihetta. Jolla kulla voi olla tuttavapiirissään esim. kansanedustajia, jotka ajattelevat omilla aivoillaan. Eduskunnastahan tuntuu kaikki olevan kiinni.

    Nykyisen metsästyslain käsittely oli silloisen eduskunnan viimeiseksi tahallaan jätetty asia. Ehkä tarkoituksella näin, koska hirvenmetsästyksestä vapaat edustajat eivät enää jaksaneet keskittyä hirven pyyntilupiin perustuviin ongelmiin. Se oli voitto hirvimiehille, mutta menetys yhteiskunnalle.

    A.Jalkanen 6.3.2024, 09:25

    Luontaisesta tasosta on hyvä olla tietoa, jotta ymmärretään ihmisen vaikutus kokonaisuudessa. Hirvieläimiä on nyt vähemmän kuin luontaisesti olisi, mutta vastaavasti petoeläimiä on suhteellisesti vielä paljon vähemmän kuin luontaisesti olisi. Toisin sanoen petoeläinten määrä suhteessa kasvinsyöjiin on epäluonnollisen pieni ja tämä epäsuhta on ihmisen tekosia. Tilanne halutaan kuitenkin pitää juuri tällaisena ja siksi suurpetojen kannanhoidon estyminen on huolestuttavaa.

    Gla 6.3.2024, 09:35

    ”Enhän minä pysty näihin asioihin vaikuttamaan, mutta toivottavasti monet lukijat saavat ajattelemisen aihetta.”

    Minä ainakin olen ajatellut ajatuksiasi ja vakuuttunut niiden toimimattomuudesta.

    ”Jolla kulla voi olla tuttavapiirissään esim. kansanedustajia, jotka ajattelevat omilla aivoillaan.”

    Ehkä laki on nykyinen juuri tämän prosessin tuloksena. Sinunkin pitäisi alkaa ajatella omilla aivoilla.

    Gla 6.3.2024, 10:39

    ”Luontaisesta tasosta on hyvä olla tietoa, jotta ymmärretään ihmisen vaikutus kokonaisuudessa. Hirvieläimiä on nyt vähemmän kuin luontaisesti olisi, mutta vastaavasti petoeläimiä on suhteellisesti vielä paljon vähemmän kuin luontaisesti olisi. Toisin sanoen petoeläinten määrä suhteessa kasvinsyöjiin on epäluonnollisen pieni ja tämä epäsuhta on ihmisen tekosia.”

    Eikö tuo tietomäärä sitten riitä.

    Epäsuhtaa on myös se, että täällä suunnalla puolet maapinta-alasta on raivattu pelloksi, muutama prosentti rakennettu ja loput talousmetsää.

    Miten tietoa luontaisesta kannasta voidaan käyttää hirvi(eläin)kannan suunnitteluun, sitä en tiedä. Ihminen muokkaa ympäristöä itselleen sopivaksi. Petojen osalta se tarkoittaa kannanhoidollista metsästystä, ravinteikkaiden maiden osalta raivaamista elintarviketuotantoon eli pelloksi ja kaupungeissa maaperän pinnoittamista bitumin ja murskeen seoksella. Kukaan ei puhu siitä, miten ihan hyvin meillä voitaisiin palata luonnollisesti syntyneiden kärrypolkujen aikaan ja keräilytalouteen. Vain suorittava ottaa jostain syystä puheeksi huomattavasti nykyistä suuremman hirvikannan, kun puhutaan metsästyslainsäädännön ohjaamasta kaatolupajärjestelmästä.

    kim1 6.3.2024, 12:23

    Epäsuhtaa muodostaa myöskin se,että meillä päin 1990 kieppeillä koivun ja männyn istutus loppui lähes kokonaan..toki on niitä siemenpuu syntyisiä pieniä männyn taimikoita jonkin verran..,elikkä tilanne on sen kaltainen vaikka ei olisi hirviä laisinkaan,niin taimikko tuhot olisivat joka tapauksessa lähes varmat…,siintä pitää huolen korkea peurakanta..Siksi juuri tricon levitys kustannukset pitäisi saada korvauksen piirin,että suurempi osa aukoista uudistettaisiin oikealla puulajilla..

    A.Jalkanen 6.3.2024, 13:32

    Ei kannata nyt osoitella suorittavaa porrasta: artikkeli luontaisesta hirvikannasta oli Metsästäjä-lehdessä ja sen kirjoitti Mikael Wikström, metsästyksen väsymätön puolustaja.

    Kalle Kehveli 6.3.2024, 13:39

    Salametsästystapaus osoitti miten myös hirvimafia toimii. Muutama häikäilemätön johtaa ja käyttää valtaa ja muut vikisee. Metsänomistajan etuja ei puolusta kukaan muuta kuin juhlapuheissa.

    Gla 6.3.2024, 14:27

    Osoitan suorittavaa siksi, että hän toistelee jatkuvasti artikkelista napattua tietoa luontaisen hirvikannan koosta, kun puhe on kohtuullisesta hirvikannan suuruudesta ihmisen muokkaamassa ja hyödyntämässä ympäristössä. Jostain syystä suorittava ei toistele sitä, miten suureksi susikanta voisi luontaisessa tilanteessa kasvaa ja sillä perustele nykytilanteen hyvyyttä. Sen sijaan suorittava hanakasti ottaa kantaa kannanhoidollisen metsästyksen puolesta ja susikannan pitämisestä alhaalla. Näkökulmaero on huutavan suuri. Sitä hän perustelee näkökulman laajentamisella, vaikka kyse oikeasti on vain hirvimetsästyksen etujen puolustamisesta eli metsätaloudelle pyllistämisestä. Erikoista, koska ammattikin liittyy metsätalouden harjoittamiseen ja harrastus metsästykseen. Päinvastaisessa tilanteessa ymmärtäisin asetelman.

Esillä 10 vastausta, 381 - 390 (kaikkiaan 435)
1 2 3 … 38 39 40 … 42 43 44