› Keskustelut › Harrastukset › Haitat nykyisestä hirvenmetsästyksen pyyntilupajärjestelmästä

Esillä 10 vastausta, 371 - 380 (kaikkiaan 435)
1 2 3 … 37 38 39 … 42 43 44

  • Haitat nykyisestä hirvenmetsästyksen pyyntilupajärjestelmästä

    Lähetetty: 20.10.2013, 09:28

    Nykyinen hirvien pyyntilupajärjestelmä on vuonna 2005 saanut paljon arvostelua mm. valtiontalouden tarkastusvirastolta (VTV:n hirvitarkastus 100/2005). Hirvitarkastuksessa todetaan, että valtiontalouden kannalta hirvi on lähinnä haitta.

    Hyötyjä en näe muuta kuin valtavan hirvenlihan paljouden. Siinäkin on se varjopuoli, että sen saanti on laskennallisesti hyvin tappiollista. Eihän valtio saa siitä verotuloja. Huomioitavaa on se, että muut hyödyt säilyisivät vaikka pyyntiluvista luovuttaisiin.

    Muissa hirviaiheisissa ketjuissa on haittoja yksilöity, mutta haittojen luettelointi tarvitsee mielestäni oman otsikon.

    (Otsikkoa muutettu)

    Tekijä
    mehänpoika
    Teema Harrastukset Harrastukset
  • Metsuri motokuski 5.3.2024, 15:41

    Samaa mieltä nostokoukun kanssa. Meidän hirvitalousalueella ei tosiaankaan ole hirvikanta ollut näin alhaalla vuosi kymmeniin. Se ei siitä miksikään muutu vaikka kuinka mehänpoika muuta väittää. Uskon kuitenkin että tiedän tilanteen vielä paremmin kuin hän.

    mehänpoika 5.3.2024, 19:01

    Minä olen aina ajatellut koko yhteiskunnan parasta. Näin pitäisi ajatella myös kaikkien niiden, jotka ottavat kantaa hirvien määrään ja hirvikannan säätelyyn.

    En ole huomannut metsuri motokuskin maininneen ainuttakaan hirvien aiheuttamaa haittaa. En tietysti ole kaikkia viestejä lukenut.

    mehänpoika 5.3.2024, 19:32

    Hirvikannan koon arviointi on tyhjänpäiväistä työtä, jos siihen perustuvalla säätelyllä on aiheutettu metsien lisääntyvä kuusettuminen. Sieltähän on vähenemässä hirviltäkin talviravinto, kun kuusentaimikot myöhemmin sulkeutuvat.

    Koivikot ja männiköt toimisivat paremmin talvisin myös hirvien laitumina, mutta niiden pinta-ala pienenee kuusettumisen lisääntyessä. Tällainen kehitys johtaa entistä vakavampiin hirvituhoihin männyn- ja koivun taimikoissa.

    Metsästysharrastusmahdollisuuksien epätasainen jakaantuminen on ylivertaisesti pienempi haitta, kuin liikahirvien aiheuttama menetys monimuotoisuudelle, ilmastolle, yhteiskunnalle, liikenteelle sekä metsänomistajille. Hirvien puutteesta valittaminen yleensä muuttuu metsästyskauden aikana hirvirunsaudeksi.

    Nostokoukku 5.3.2024, 20:06

    Suomen puulajit: 65% mäntyä, 25% kuusta.

    suorittava porras 5.3.2024, 21:30

    Muistutan ,että nykyään kampanjoidaan männyn ja lehtipuun istuttamisen/kylvämisen puolesta sinne ,missä maaperä on sopiva. Mänty/kuusi sekametsäkin on yleistyvä uudistustapa. Nykyiset hirvimäärät eivät taatusti ole merkittävä uhka uudistamisen  onnistumiselle ,kun ei paikoin kymmenkertainenkaan hirvimäärä ole kovinkaan laajoja ongelmia aiheuttanut.

    Jos hirvikantaa säätelisi vain luonto ,antaisi ravintoresurssi hirvikannan kehittyä maassamme nykyolosuhteissa 40-60 hirven tiheyksiin tuhannella hehtaarilla. Silloin voisi puhua jo todellisesta haitasta.

    Gla 5.3.2024, 22:41

    Paikoin kymmenkertainen kanta aiheuttaa paikoin laajoja tuhoja.

    Tavoitekannan koossa pitäisi huomioida ne asiat, mitä täällä on useaan otteeseen kerrottu eli elukoiden määrä suhteuttaa metsäpinta-alaan ja sorkkaeläinten kokonaismäärään.

     

    mehänpoika 6.3.2024, 08:34

    Olen pannut merkille, etteivät metsänomistajat useinkaan tilaa ”hirven ruokaa”, männyn tai koivun taimia,  keväällä istutettaville kohteilleen. Valinta kohdistuu valtaosin kuuseen. Ehkä hirvituhon pelon lisäksi päätökseen vaikuttaa myös se, että onpahan lain kirjain täytetty ja alue metsitetty. Ajatellaan, että kuusentaimikon myöhempi kehitys onkin jo toisten murheita.

    Ehkäpä saman kaavan mukaan ajattelevat tälle palstalle kirjoittelevat hirvimiehet. Hyvin kylläkin tietävät, mihin nykyinen mielettömyys johtaa Suomen metsätalouden ja kansantalouden. Kuitenkin elinkaaren loppupäässä metsästysharrastus runsaine hirvisaaliineen on elämisen ehto.  Sen puolustaminen on painajaisena mielessä, kuten suorittavalla ja monella muulla on. ”Kuusentaimikon myöhempi kehitys onkin jo toisten murheita”.

    mehänpoika 6.3.2024, 08:49

    Nykyinen järjestelmä tuhoaa runsaasti männyn ja rauduskoivun taimikoita juuri sen takia, koska taimikon kehityksen aikana useita kertoja hirvikanta ikäänkuin pompsahtaa käsistä, ja monesti metsän perustaminen joudutaan aloittamaan alusta.

    Jos hirvien metsästys olisi vapaata, olisi mahdollisesti syntyvä hirvituho metsätaimikossa luonnontuho ja maantieliikenteessä pelkkä vahinko. Nykyisin kun hirvikanta on tavoitteellisesti säädeltyä, hirvituho metsässä ja hirvikolari liikenteessä on siten takuulla ihmisen aiheuttama.

    Metsästyslaki ei ota kantaa asiaan, mutta sanoo ettei kenellekkään saa muodostua kohtuutonta haittaa ko. säätelystä. Nämä asiat ovat jääneet pimentoon metsästyslakia Eduskunnan keskustelussa ja myöhemmin hyväksymiskäsittelyssä. Siksi metsästyslaki säädöksineen tulee viedä pikaisesti uudelleen Eduskuntaan.

    Gla 6.3.2024, 09:06

    En tiedä, mikä vimma sinulla on ajaa järjestelmää suuntaan, jossa ennuste toimivuudesta on heikon ja surkea rajoilla.

    Jos kaatoluvista vapauduttaisiin, voisin teoriassa ampua hirviä mailleni. Paljonko aikaa kuluisi yhteen laukaukseen ja riittäisikö mielenkiintoa tuohon, sitä en tiedä. Aika harvoinhan hirven metsässä tapaa ja kun aseen kanssa ollaan liikkeellä, pitää päästä ampumaetäisyydelle paikkaan, jossa on turvallista laukaus suorittaa. Ruokinnallahan hirvet eivät tunnu käyvän, kuten peurat. Turhaan tuskin hirviporukat suurella joukolla alueita passittavat. Jos homma onnistuisi yksin, pula hirviporukoiden kutistumisesta ja hirvikoirien käyttömahdollisuuksista susien takia aiheuttaisi huolta.

    No, oletetaan, että pääsen ampumaan hirven ja se kaatuu metsään. Nyt siellä makaa 300 kg ruhoa. Mitä sitten tehdään? Ensin pitäisi saada ruho pois metsästä. Ei onnistu yksin. Tällainen villi metsästys ei ole myöskään metsästysseuran mieleen, joten apuvoimia ei ole tarjolla, eikä lahtivaja käytettävissä. Taitaa jäädä sinne ruho korppeja ilahduttamaan. Saattaapa joku sieniä ja marjoja poimivakin pitää näkemästään ja se taas vaikuttaa metsästyksen hyväksyttävyyteen eli sen toteutuksen edellytyksiin.

    Käytännössä hirvenmetsästykseen kykenevää porukkaa on seurojen ulkopuolella vain vähän ja seurat pitävät huolen kiintiöistään, ehdotuksesi tuloksena hirvikanta räjähtäisi kasvuun. Kukaan ei olisi asiasta vastuussa, joten korjaavia toimenpiteitä olisi hyvin vaikea mihinkään kohdistaa.

    En jaksa käsittää, miksi tällaista tilannetta tavoittelet. Se, että hirvituho määriteltäisiin luonnontuhoksi, ei lämmitä yhtään tilanteessa, jossa hirvikanta ei ole kenenkään hallinnassa. Muutama rambo jäisi roiskimaan hirviä tilanteissa, jossa luoti lävistää ensin puun ja vasta sitten osuu hirveen, jos enää osuu ainakaan vitaalialueelle ja mikä onkaan tuossa vaiheessa luodin nopeus eli vaikutus kohteessa. Mutta voisihan sitä kehua kaatojen määrällä ja sillä, miten hirvet on vähissä, vaikka niitä vuodesta toiseen kaatuu enemmän kuin täällä on hirvikannan koko. Tärkeintä ei ole lopputulos, vaan vauhdin tunne.

    Nostokoukku 6.3.2024, 09:11

    Kyllä metänpojan velvollisuus olisi mennä äkkiä kertomaan Orpolle ja Purralle, että he puuhastelevat aivan väärien asioiden parissa. Metsätalouden ja siten myös kansantalouden ongelmat johtuvatkin pelkästään hirvistä ja hirvenmetsästäjistä. Kun ensinmainittu poistetaan, häviää myös tuo toinen ongelma, ja rappiolle päässyt hyvinvointivaltio on pelastettu. Äärettömän yksinkertaista.

Esillä 10 vastausta, 371 - 380 (kaikkiaan 435)
1 2 3 … 37 38 39 … 42 43 44