› Keskustelut › Harrastukset › Haitat nykyisestä hirvenmetsästyksen pyyntilupajärjestelmästä

Esillä 10 vastausta, 341 - 350 (kaikkiaan 435)
1 2 3 … 34 35 36 … 42 43 44

  • Haitat nykyisestä hirvenmetsästyksen pyyntilupajärjestelmästä

    Lähetetty: 20.10.2013, 09:28

    Nykyinen hirvien pyyntilupajärjestelmä on vuonna 2005 saanut paljon arvostelua mm. valtiontalouden tarkastusvirastolta (VTV:n hirvitarkastus 100/2005). Hirvitarkastuksessa todetaan, että valtiontalouden kannalta hirvi on lähinnä haitta.

    Hyötyjä en näe muuta kuin valtavan hirvenlihan paljouden. Siinäkin on se varjopuoli, että sen saanti on laskennallisesti hyvin tappiollista. Eihän valtio saa siitä verotuloja. Huomioitavaa on se, että muut hyödyt säilyisivät vaikka pyyntiluvista luovuttaisiin.

    Muissa hirviaiheisissa ketjuissa on haittoja yksilöity, mutta haittojen luettelointi tarvitsee mielestäni oman otsikon.

    (Otsikkoa muutettu)

    Tekijä
    mehänpoika
    Teema Harrastukset Harrastukset
  • Gla 21.2.2024, 07:32

    Vapaa metsästysoikeus ei voi olla nykyisen systeemin lisänä. Mutta melkoinen hirvitiheys siellä tehokkaasta metsästyksestä huolimatta on, kun tuollaiselle palstalle tuollainen määrä lupia on myönnetty. Täällä alueet on moninkertaisia kooltaan ja suunnilleen sama määrä lupia.

    Ilveksiä täälläkin on ja niillä vapaat kädet, mutta kauriskannat vaan kasvaa.

    suorittava porras 21.2.2024, 07:54

    Kiitos Anttooni täsmennyksestä!  Olet aina kehuskellut ,kuinka metsässäsi ei esiinny hivivahinkoja. Erityisesti olet korostanut sitä, että se johtuu siitä ,että paikallinen hirviporukka on tehokas ja ampuu joka syksy kaikki hirvet nurin. Metsät tyhjäksi.

    Tänä syksynä tuo”kaikki” oli 14 hirveä ja seuran pinta-alaan suhteutettuna noin 3,6 hirveä tuhannella hehtaarilla. Jos joka syksy tähän saakka saldo on ollut samaa luokkaa , tuo saalismäärä edellyttäisi hirvikantaa ,joka on keskimäärin 7-8/1000ha. Valtakunnassa tavoitetaso on lähes poikkeuksetta alle3/1000.

    Koko maan talvehtivan hirvikannan koko on luokkaa 70 000 yksilöä. Mikäli oltaisiin Anttoonin alueen tiheyksissä ,jossa joka syksy ammutaan” kaikki” hirvet (3,6 yksilöä/1000ha), Suomessa vaeltelisi talvisin noin 120000-140000 hirveä . Tästä voisi päätellä ,että tuokaan määrä ei suuria murheita aiheuta ,kun Anttoonin metsissäkään ei ole hirvivahinkoja.

    Täällä ”persaukisten” alueella on hirvikanta onnistuttu nipistämään puoleen. Anttoonin porukalla on isompi talkoo . Siellä homma ei suurista puheista huolimatta ole päässyt edes kunnolla alkuun. Tyypillinen savolainen projekti. Aloittamista vaille valmis. No…ei hirvivahinkoja. Sehän lienee pääasia.

    Anton Chigurh 21.2.2024, 13:01

    Suolistettu porras esittää nyt tyhmempää kuin onkaan. Ko. palstalainen on toistuvasti kertonut kuinka hirvet hakeutuvat suojaan sellaisille alueille joilla ei metsästetä. Juuri noin käy. Täkäläisessä seurassa metsästetään hirveä vuodesta toiseen tuolla yhdellä ja samalla tuhannen hehtaarin alalla. 2000 hehtaaria on varsinaista tuotantoaluetta, jonka korko (luokkaa 15 hirveä) otetaan vuosittain talteen ja jossa hirviä ei koskaan häiritä.

    Nostokoukku 21.2.2024, 16:58

    Anttoni tarvitsee hirmu suuren alan hirvien ampumiseen. Meidän porukalla on yksi soiden välissä oleva kannas metsäteineen, joka hyvin riittäisi meille. Sata metriä puoleensa ja noin 20 metriä leveä. Tuleeko siitä 40 aaria yhteensä. Siitä menee hirvi vähintään joka toinen päivä metsästyksen aikana, joskus monta samana päivänä. Olen aikoinaan ampunutkin siihen kolme samaan kasaan. Vuosien varrella on lähes samoilta jalansijoilta kaadettu kymmeniä hirviä. Missä päin tahansa ympärillä hirviä liikutellaan, niin 8 kymmenestä menee kannaksen kautta. On joskus ollut porukassa puhetta, että siihen pitäisi tehdä katettu torni ja vyllätä vuorivillalla joku vanhimmista siihen istumaan koko päiväksi. Vähintään joka toinen päivä paahtaisi. Mutta kun ei kukaan malta, on päästävä makkaranpaistoon ja kahvitulille. Menee hyviä tilaisuuksia hukkaan. Että ei ole Anttoon seuduilla häävit hirvimaat, jos  pitää turhannen hehtaarin alueella rehjustaa.

    Jean S 26.2.2024, 09:03

    Niin, nythän on oikein uutisessa todettu, että eteläsuomalainen metsästäjä näkee vain hirven, johon ampuu. Parempi tietysti näin päin kuin että ammuskelisi hirviä, joita ei tosiasiassa näekään.

    Gla 3.3.2024, 07:42

    Suorittava 14.2.24: ”Petoja ei metsästetä eikä hirviä petoalueella ,jos hirvikanta on alle 5/1000 ,vai sen että hirvikanta on tavoitehaarukan ylärajalla ilman petoja. Tuo Ruotsin ensimmäiseen vaihtoehtoon perustuva malli on täyttä totta . ”

    Lehdessä sanottiin myös, että jos muuta ruokaa on, rajaa lasketaan. Ruotsissa susille on runsaasti riistaeläimiä. Meilläkin on kauriita ja peuroja. Ehkä siksi 3/1000 ei ole mikään ongelma.

    Gla 3.3.2024, 07:55

    Jahti-lehdessä näytti olevan myös Nostokoukun mainitsena metsästysliiton esitys tuhojen korvaamiseen käytettävien varojen käytöstä. Samalla huudettiin valtiota apuun.

    Minulle jäi tuosta vaikutelma, että tavoitteena on hakea hyväksyntää hirvituhoille ja näin oikeutetaan hirvien määrän lisäys.

    mehänpoika 3.3.2024, 09:11

    Ilmastonmuutoksen hillintä, metsien monimuotoisuus, metsien terveinä ja hyvin kasvavina pitäminen, metsänomistajien riskitön metsiensä uudistaminen sekä liikenneturvallisuus, vaativat hirvikantojen tuntuvaa alentamista kaikkialla valtakunnassa. Samaa vaatii myös metsäteollisuuden kilpailukykyisen raaka-aineen saanti, metsänhoidon ja teollisuuden työpaikat, sekä yksityisten asukkaiden että kuntien ja valtion taloudet.

    Nykyinen hirvien vuotuisiin pyyntilupiin perustuva metsästys ei ole toiminut edellä lueteltujen päämäärien hyväksi, vaan hirvikannat ovat pysyneet jatkuvasti liian suurina siten, että mäntyä ja rauduskoivua eivät metsänomistajat vieläkään hirvituhojen pelossa uskalla istuttaa avohakatuille kohteilleen, vaan niihin on tilattu runsaasti kuusen taimia.

    Varsinkin Etelä-Suomen metsät kuusettuvat vauhdilla edelleen, mistä johtuu varsinkin tulevaisuudessa edellä luetellut vakavat ongelmat ilmastolle, metsien monimuotoisuudelle, talouskäytölle sekä yhteiskunnalle.

    Kukaan ei pysty kiistämään näitä tulevia ongelmia, mutta hirvikannoista vastaava ministeriö, MMM, ei ylijohtajiensa hirvestysharrastuksen vuoksi halua julkaista näistä aiheista jo valmiiksi tutkittujaan tuloksia. Vain yksittäiset tutkijat ovat uskaltaneet omalla vastuullaan uutisoida näkemyksiään. LUKEn tutkijakaarti on yli 1000 tutkijaa ja niillä kuri on kova. Valitettavasti sama kuri vastaavissa laitoksissa on myös naapurimaissa.

    Suomessa muutama vuosikymmen sitten MMM:ssä julkaistiin ”tutkittua” tietoa hirvien hyödyistä metsänomistajille.  Ministeriöstä painotettiin metsistä saatavia kokonaishyötyjä. Metsien virkistyskäyttö-termin alle peitettiin ajatellut ulkomaan metsästäjille suunnatut hirvijahdit takuusaaliineen.  Ehkä näitä ajatuksia elätellään ministeriössä vieläkin, ja täydellä palkalla!? Tällainen toteutuessaan vaatisi hirvikantojen lisäämistä.

    Hirvihaittoja on runsaasti, mutta tutkittua tietoa niistä löytyy vähemmän.

    A.Jalkanen 3.3.2024, 09:32

    Tämä on paras yhteenveto hirvieläinten haitoista.

    https://www.luke.fi/fi/uutiset/hirvielainten-vaikutukset-yhteiskunnassa-ekosysteemien-avainlajeja-arvokasta-riistaa-ja-merkittavia-vahinkojen-aiheuttajia

    A.Jalkanen 3.3.2024, 09:59

    Metsälehti nro 4 (1.3.24) kertoo Luken kehittämästä laskurista, jolla voidaan ennustaa hirvituhojen määrä ht-alueittain. Selittäjinä on alueen hirvikanta ja metsävaratietoja. Laskuri saattaisi vielä hiukan tarkentua, jos siihen saisi mukaan alueen susireviirit.

    Laskurissa voi ennusteen lisäksi tarkastella nykyistä tuhojen määrää alueittain ja pääpuulajeittain. Aivan kaikkia raportteja ei saa kaikille ht-alueille. Lappi 4 on jännä: siellä kuusentaimikoissa on enemmän tuhoa kuin männyntaimikoissa. Varsinais-Suomen alueella merkittävä osa tuhoista havaittiin lehtipuutaimikoissa. Kts. tarkemmin alueittain kaavio: Tuhotaimikoiden osuus puulajin taimikoista VMI12:ssa.

    Käykäähän päättäjät tsiigaamassa oman alueenne tulokset ennen kevään arn-kokouksia.

    https://luonnonvaratieto.luke.fi/numerotieto/raportit?panel=hirvituhot&lang=fi

Esillä 10 vastausta, 341 - 350 (kaikkiaan 435)
1 2 3 … 34 35 36 … 42 43 44