Keskustelut Harrastukset Haitat nykyisestä hirvenmetsästyksen pyyntilupajärjestelmästä

Esillä 10 vastausta, 321 - 330 (kaikkiaan 435)
  • Haitat nykyisestä hirvenmetsästyksen pyyntilupajärjestelmästä

    Nykyinen hirvien pyyntilupajärjestelmä on vuonna 2005 saanut paljon arvostelua mm. valtiontalouden tarkastusvirastolta (VTV:n hirvitarkastus 100/2005). Hirvitarkastuksessa todetaan, että valtiontalouden kannalta hirvi on lähinnä haitta.

    Hyötyjä en näe muuta kuin valtavan hirvenlihan paljouden. Siinäkin on se varjopuoli, että sen saanti on laskennallisesti hyvin tappiollista. Eihän valtio saa siitä verotuloja. Huomioitavaa on se, että muut hyödyt säilyisivät vaikka pyyntiluvista luovuttaisiin.

    Muissa hirviaiheisissa ketjuissa on haittoja yksilöity, mutta haittojen luettelointi tarvitsee mielestäni oman otsikon.

    (Otsikkoa muutettu)

  • MJO

    Lupavapaa metsästys loppuisi itselläni ensimmäiseen kaatoon. Jollei kaatoa saisi lokakuun loppuun mennessä, niin olkoon. Ei todellakaan kiinnostaisi enää joulukuussa pakkasessa kyyhätä. Suurinosa tämänpäivän pyytäjistä ei saisi mitään.

    Kannalle kävisi kuten kauriskannalle.

    Gla

    Kauriin ja peurankin saa sentään yksin raahattua tien lähellä olevalta kyttäyspaikalta autoon. Hirven kanssa tarvitaan isompi sakki. Puhumattakaan, että villit metsästäjät saisi hirven käsitelyä varsinkaan edes kohtuullista hygieniaa noudattaen.

    Mitä mehänpojan visiossa tapahtuu laukauksen jälkeen?

    Metsuri motokuski

    Ei se Anneli tarvii kovinkaan vähän metsää omistama metsänomistaja jolle hirven mehtuu on tärkeämpi kuin metsätulot. Tiedän useita isojakin tilan omistajia joille hyvänkokoinen hirvikanta on mieleen. Ei se pelkästään ole ”maattomien persaukisten metsästäjien ” intresseissä AC:n mukaan.

    A.Jalkanen

    Olen kuullut Mm samaa, ei pitäisi yleistää. Maanomistajakyselyissäkin on ilmennyt että harva meistä loppujen lopuksi kaipaa hirvikannan alentamista edelleen.

    suorittava porras

    Kollegan ajatukseen viitaten , vahva hirvikanta oli ”isoille” isännille kunnia-asia ja ylpeilynnaihe. Saattoi olla ,että hirvien todellinen määrä salattiin viimeiseen asti ,että tunnelma säilyi.

    Noista vanhempien seurojen säännöistäkin näkee ,että riistaherkkuja oli tarjolla vain sukulaisille ja isokenkäiselle tuttavapiirille. Rahvaalla ei ollut asiaa jahtihommiin. Tilanne kyllä muuttui olosuhteiden pakosta ,kun hirvikanta ei enää ollut sillä porukalla hallittavissa.

    Anttooni elää edelleen siinä vanhassa maailmassa ja monen metsästysseuran säännöt laahaavat saman verran jäljessä Anttoonin tapaan. Päivitykset sääntöihin kannattaisi tehdä viimeistään nyt. Ei tarvitse vapauttaa koko metsästystä ,kun mahdollisuus liittyä seuraan taataan henkilölle manttaaliin ,ikään ja sukupuoleen katsomatta.

    Anton Chigurh

    1959 osallistuin ensimmäisen kerran hirvijahtiin. Sinä vuonna ei tainnut olla yhtään hirveä meidän mailla. Lupia kuitenkin oli. Hirvet kuitenkin ammuttiin aina tavattaessa (muun metsästyksen yhteydessä haulikon täyteisillä). Lupia haettiin joka vuosi (seuraan kuului metsästystä harrastava kunnan eliitti). Joskus löytyi yksi hirvi, joskus jopa kolme. Kaikki tavatut ammuttiin (joskus lipsahti joku ylimääräinen; ei hätää, seuraan kuulunut kontaapeli soitti vallesmannille, joka sanoi, että pitäkää huutokauppa. Se pidettiin välittömästi ja seura huusi ruhon itselleen kohtuuhintaan). Talvikanta oli pitkälle 80-luvulle nolla. Ei ollut taimituhoja.

    Seuraan ruvettiin ottamaan tölliläisiä ja persaukisia maattomia (vastustin tuota linjausta). Kohta maattomat olivat enemmistönä (seurastakin oli leivottu rekisteröity yhdistys). Uusi valta maksimoi hirvenlihan tuotannon puuntuottajien kustannuksella (ja ennenkaikkea koko yhteiskunnan).

    Männä syksynä saldo oli 15 hirveä parissa viikonlopussa. Saalis tuli tuhannen (1000) hehtaarin alalta. Suorittava porsaan äänekosken rajalle on matkaa alle 10 kilometriä.

    suorittava porras

    On olemassa lapinlisä ja reilusti sitä isompi Anttooninlisä. Hirviä kaadettiin Keski-Suomessa 1-2 kpl/1000ha.

     

    Aiempi kommenttini ei koske pelkästään hirviä . Valkohäntäjahdit olivat alunperin herrojen harrastuksia. .Koko Suomea huudettiin apuun jos jonkinmoisin verukkein vasta siinä vaiheessa ,kun homma karkasi käsistä. Syyllisiksi  tapahtuneeseen nimettiin ilmekään värähtämättä maattomat metsästäjät huolimatta siitä ,että pääasiassa suurtilalliset ajelivat apetta rekkalasteittain omille vph reviireilleen ja mahdollisivat maksimaaliset elinolosuhteet rakkaalle vieraslajillemme . Yleinen käytäntö näytti myös olleen ,että traktorin etukuormain oli täynnä kauroja tai porkkanoita passikopille mennessä ja paluukuormassa kauhassa retkotti peura tai kaksi. Totta kai homma piti olla suurta ja näyttävää . Sitä oli myös valkohäntien joukko siinä vaiheessa ,kun apuja ruvettiin kyselemään.

    Valikoidun porukan ajattelemattomasta toiminnasta aiheutui suuri ongelma. Pienten sorkkaeläinten kantaa ja sen kehitystä ei seurannut kukaan. Ei ollut tarpeenkaan. Saalista saatiin riittävästi ja pyydystäminen onnistui helposti.

    Ei tiennyt itkeä vai nauraa ,kun joukko kellokkaita oli myöhemmin  sitä mieltä ,että suuri valkkarikanta vaikutti jopa koko Suomeen ja esti kasvattamasta eri puulajeja kullekin sopivalla maapohjalla. Tämä ajatus upposi suureen yleisöön kuin kuuma veitsi voihin. Kyseessä oli kuitenkin vain alueellinen ja rajallisen joukon aiheuttama  ongelma ,jonka vaikutusala on kohtuullisen pieni.

    A.Jalkanen

    Anttoo pyysi minua assistentin ominaisuudessa todistamaan: 11 hirvilupaa oli heidän alueelleen myönnetty ja sen verran myös käytettiin. Pyytöalueeksi on ilmoitettu se noin 1000 hehtaaria, mutta sitä en pysty annetuista tiedoista varmentamaan. Lisäksi sanottiin että alueelle jäi vielä ”hyvä” hirvikanta.

    Anton Chigurh

    EDIT

    Minä henkilökohtaisesti pystyisin ampumaan tämän kantatilan mailta nykykannalla viisi (5) hirveä syksyssä (asuntoni terasseilta pelloilta). Yhdellä puhelinsoitolla jokaiselle löytyisi noutaja alle tunnin sisällä. Antaisivat jopa rahaa. Parin kaverin kanssa eliminoisimme koko seuran alueen hirvikannan (luokkaa 30) yhdessä syksyssä. Siitä eteenpäin jahdattavaa olisi luokka 2-3 muualta muuttanutta ylivuotista syksyssä. Eivät jäisi talveksi tuhotöihin. Kaikkialta löytyy kyvykkäitä metsästäjiä. Tarvittaessa hirviongelma on hoidettavissa kahdessa vuodessa. Ja se tarve on tässä ja nyt.

    mehänpoika

    Antonin kokemukset hirvenmetsästyksestä vuodesta 1959 viime syksyyn selventävät syitä, miksi jo ennakkoon hyväksyttävillä pyyntiluvilla tapahtuva hirvenmetsästys ei aina toimi. Kuten VTV vuonna 2005 kiteytti, että talvelle jää aika-ajoin ylitiheitä hirvikantoja.  Siitä syntyy kohtuuttomia menetyksiä maantieliikenteessä ja metsätaimikoissa.

    Männyn ja koivun taimikko on hirvituhoille alttiina maapohjasta ja puulajista riippuen ehkä 8 – 12 vuotta, ehkä VT-pohjalla joskus, ilman 10 vuoden Trico-käsittelyä, jatkuvasti. Siksi metsänomistajat, tämän asian tiedostaen, joutuvat tilaamaan vuodesta toiseen ilmaston lämpenemistä heikosti kestäviä kuusen taimia. Jalostetut rauduksen ja männyn taimet ovat taimitarhoilla vaikeammin markkinoitavia hirvituhon jo kokeneelle.

    On metsästysasioista vastaavalta MMM:ltä suorastaan vastuutonta ylläpitää edelleen sellaista hirvien pyyntilupiin perustuvaa hirvenmetsästysjärjestelmää, minkä tuloksena metsät ovat laajasti kuusettuneet, ja ilmastomuutoksen edetessä voi jo lähivuosikymmeninä syntyä kuusikoihin laajojakin hyönteis-, sieni-, kuivuus- tai myrskytuhoja, ehkä myös metsäpaloja.

    Tilan rajoista riippumaton hirvenmetsästys, kuten aikoinaan vahinkoeläiminä pidetyillä sudella, karhulla ja ilveksellä oli, toimi silloin hyvin. Petoeläimistä ei ollut silloin kenellekään riesaa, ei myöskään metsälaitumilla käyvälle lypsykarjalle.

    Ehkä samanlainen tulos olisi hirvenkin osalla. Kaikki kiittäisivät. Metsien muu virkistyskäyttö ja muun riistan metsästys hyötyisivät. Hirviäkin riittäisi niitä haluaville. Haavikonkin voisi jättää joskus petoelämille metsästystä helpottamaan.

    Nopeaa muutosta vaatii puuntuotannon tulevaisuus, ilmastonmuutoksen hillitseminen, maantieliikenteen turvallisuus sekä valtion velan takaisin maksu.

     

Esillä 10 vastausta, 321 - 330 (kaikkiaan 435)