Keskustelut Harrastukset Haitat nykyisestä hirvenmetsästyksen pyyntilupajärjestelmästä

Esillä 10 vastausta, 261 - 270 (kaikkiaan 435)
  • Haitat nykyisestä hirvenmetsästyksen pyyntilupajärjestelmästä

    Nykyinen hirvien pyyntilupajärjestelmä on vuonna 2005 saanut paljon arvostelua mm. valtiontalouden tarkastusvirastolta (VTV:n hirvitarkastus 100/2005). Hirvitarkastuksessa todetaan, että valtiontalouden kannalta hirvi on lähinnä haitta.

    Hyötyjä en näe muuta kuin valtavan hirvenlihan paljouden. Siinäkin on se varjopuoli, että sen saanti on laskennallisesti hyvin tappiollista. Eihän valtio saa siitä verotuloja. Huomioitavaa on se, että muut hyödyt säilyisivät vaikka pyyntiluvista luovuttaisiin.

    Muissa hirviaiheisissa ketjuissa on haittoja yksilöity, mutta haittojen luettelointi tarvitsee mielestäni oman otsikon.

    (Otsikkoa muutettu)

  • Gla

    ”Vertaus Ruotsiin ja koeosuhteisiin oli teoreettinen ,mutta kertoo vain siitä miten hyvä kasvualusta meillä on hirvikannan kasvulle.”

    Se on ollut tiedossa jo 50 vuotta.

    ”Kun ei ole tiettyä määrää vasoja ,ei metsästetä aikuisia hirviäkään. Tämä on kaikkien selkäytimessä.”

    Tätä veikkaan syyksi UU2-sirkukseen. Halutaan kohtuuttoman suuri kanta ja kun se laskee 1,5-kertaiseksi yleiseen tasoon, lyödään jarrut päälle.

    Samasta syystä ei tavoitekantoihin pidä jättää särkymävaraa. Silloin metsästäjät alkaa jättää sitä itse, jolloin hirvikanta alkaa kasvaa tavoitetta suuremmaksi.

    A.Jalkanen

    Esimerkki. Kun tavoitellaan talvikantaa, vaikka vähintään 2 hirveä per 1000 ha, ja alueella asustelee susilauma, syksyn metsästyksessä voidaan jättää esimerkiksi 3 hirveä, josta sudet napsivat talvella pois yhden. Jos kanta onkin  ennusteissa todettu valmiiksi harvaksi eli 3 hirveksi, metsästäjät jäävät sinä vuonna ilman saalista.

    Nostokoukku

    Se selkäydinvamma on lähtöisin lupaviranomaisista. Sieltä annetaan suositus paljonko saaliista on oltava vasoja, yleensä 50%. Meillä on yleistynyt luvanhakijan toimesta käytäntö, että jos et saa luvassa määriteltyjä vasamääriä täyteen, et ammu aikuisiakaan jaettua enempää. On sovittu, että kahden vasaluvan vaihtaminen yhteen aikuisen lupaan ei käy.

    suorittava porras

    Reaaliaikaisen seurantatiedon käyristä käy ilmi ,että kaksi edellistä kautta päätyi Uu kahdella tiheyden osalta arn:n asettaman tavoiteharukan alapuolelle ,joten korjaava liike oli luonnollinen valinta jota vielä vahvisti susien ilmaantuminen samoille apajille. Nyt osuttiin tavoitehaarukan keskelle. Mitä Gla:n mielestä olisi pitänyt tehdä toisin? Siihen on jatkossa totuttava ,että susireviireillä jätetään pari hirveä tuhannelle syömävaraa .  Jos ei jätetä , seuraa rauhoitus.

    MJO

    On sovittu, että kahden vasaluvan vaihtaminen yhteen aikuisen lupaan ei käy.

    Tuohan on ihan metsästyslaissa. Tuota ei ole kellään lupaviranomaisella oikeutta muuttaa enää pyynnin ollessa käynnissä. Minullekin sopisi hyvin 2 vasan rääpäleen vaihto aikuiseen. Helposti 100kg ruhopainon nousu.

    Kalle Kehveli

    Ei ole vasankaatolupia. Monissa riistahoitoyhdistyksissä ei ole tälläistä aikuinen/vasa suositusta tai sitä ei tarvitse noudattaa.

    MJO

    Miksi tuossa mentiin käräjille ja tuomio tuli? Eihän siinä Kallen teorialla tapahtunut edes rikosta.

    Ei sen puoleen. Minustakin hirvi kuin hirvi syö taimikoita. Jos se saadaan pois muona vahvuudesta riittää mulle.

    Kalle Kehveli

    yhdellä hirviluvalla saa kaataa 2 vasaa tai yhden aikuisen. Jos luvalla vasa ammuttu, saat ampua enään vasan.

    Nostokoukku

    Kalle on oikeassa. Monin paikoin jaetaan vain hirvilupia, yksi lupa on aikuinen tai kaksi vasaa, eli vasa on puolikkas lupaa. Jos jäljellä on 1,5 lupaa ja ammut kaksi aikuista, tuomio tulee. Tietenkin yhteisluvassa voidaan asiaa luistavammin sovitella, jos on sopuisat seurat tai hirvipankissa on vielä lupia käyttämättä.

    mehänpoika

    Vasaluvat sekoittavat hirvenmetsästystä. Ehkä se on ollut lainlaatijan tarkoituskin. Ilman pyyntilupia tapahtuvassa hirvenmetsästyksessä talvelle jäävä pienempi hirvikanta olisi ”luontainen hirvikanta”, eli ehkä lähellä tasoa, millaiseksi kanta pitemmän päälle muodostuisi ilman susien kannanhoidollista metsästystä. ”suorittava portaan” mukaan tapahtuisi ehkä päinvastoin.

    Nykyinen hirvikantamme on pyyntiluvilla säädelty, jonka hirvitiheyden yläraja liikkuu vahinkojen sietokyvyn mukaan. Jos hirvivahinkoja ei jatkuvasti pidettäisi esillä, niin hirvien sietokyvyn katsotaan parantuneen.

    Tämä viestiketju on avattu 2013 eikä muutosta ole vielä tapahtunut. Hirvihaittojen luettelonomainen viesti löytyy sivulta 2, viestistä 8. Ongelma jatkuu meillä entisenä. Lisäyksenä voisin mainita ehkä haitoista tärkeimmän: Nykyinen pyyntiluvilla säädelty hirvenmetsästys on ollut kiihdyttämässä ilmaston lämpenemistä, sillä hirvi ”hotkii hiilinieluja” (Norjalainen tutkimus). Meillä ei haluta julkaista sellaisia tutkimuksia, koska hirvi on poliittinen eläin.

Esillä 10 vastausta, 261 - 270 (kaikkiaan 435)