› Keskustelut › Harrastukset › Haitat nykyisestä hirvenmetsästyksen pyyntilupajärjestelmästä

Esillä 10 vastausta, 251 - 260 (kaikkiaan 435)
1 2 3 … 25 26 27 … 42 43 44

  • Haitat nykyisestä hirvenmetsästyksen pyyntilupajärjestelmästä

    Lähetetty: 20.10.2013, 09:28

    Nykyinen hirvien pyyntilupajärjestelmä on vuonna 2005 saanut paljon arvostelua mm. valtiontalouden tarkastusvirastolta (VTV:n hirvitarkastus 100/2005). Hirvitarkastuksessa todetaan, että valtiontalouden kannalta hirvi on lähinnä haitta.

    Hyötyjä en näe muuta kuin valtavan hirvenlihan paljouden. Siinäkin on se varjopuoli, että sen saanti on laskennallisesti hyvin tappiollista. Eihän valtio saa siitä verotuloja. Huomioitavaa on se, että muut hyödyt säilyisivät vaikka pyyntiluvista luovuttaisiin.

    Muissa hirviaiheisissa ketjuissa on haittoja yksilöity, mutta haittojen luettelointi tarvitsee mielestäni oman otsikon.

    (Otsikkoa muutettu)

    Tekijä
    mehänpoika
    Teema Harrastukset Harrastukset
  • Nostokoukku 18.2.2024, 09:00

    Mielestäni Suorittava ei hekumoi meille 5 hirven kantaa 1000 hehtaarille. Hän vain käytti jossain toteutunutta tilannetta esimerkkinä. Samoin esimerkkinä oli luontaiset metsät eräällä tarkoin tutkitulla alueella jossa hirvikanta seilasi 10-40 hirven välillä. Meillä ei ole luontaisia eikä luontaisen rytmin mukaan uudistuvia metsiä, vaan vielä tiheämmällä tahdilla uudistuvia puunkasvatusalueita, jotka tarjoavat huomattavasti paremman ravintotilanteen hirville ja siten luontaista tilannetta otollisemman tilanteen hirvikannan ”räjähtämiseen” vaikeasti hallittavaan tiheyteen.

    suorittava porras 18.2.2024, 09:04

    ?

    Visakallo 18.2.2024, 09:17

    Juuri tätä samaa minäkin olen tarkoittanut sillä, että lähtötiedot olisivat aina mahdollisimman oikeita. En minä ole syyllisiä etsimässä vaan ratkaisuja.

    Gla 18.2.2024, 09:47

    Kun meillä ei ole luontaisia metsiä, vaan talousmetsiä, peltoja ja rakennettua maata sekä hirvikannan hallintaa säätelevä lainsäädäntö, miten luontainen hirvikanta luontaisessa luonnossa liittyy hirvikannan hallintaan nykytilanteessa?

    Ruotsissa tavoitellaan huomattavasti runsaampia riistakantoja kuin meillä, joten miksi käyttää jonkun ruotsalaisen ehdotusta meillä, jossa järjestelmä jo huomioi sudet? Silloin pitäisi luopua kaatolupien määrän määritelyssä susi- ja kolarihirvistä eli mentäisiin askel väärään suuntaan. Sudesta tehdään tuossa mallissa keppihevonen, jolla halutaan nostaa kantaa.

     

    Nostokoukku 18.2.2024, 09:51

    Kuka on ehdottanut otettavaksi mallia Ruotsista?

    Gla 18.2.2024, 10:02

    ”Kuka on ehdottanut otettavaksi mallia Ruotsista?”

    En tiedä. Nyt voit keskittyä vastaamaan kysymyksiini.

     

    Kalle Kehveli 18.2.2024, 10:06

    Suomessa on kepun johtama metsästäjien sorkkaeläinmafia. Tämä kaksilla rattailla ajelu ärsyttää suunnattomasti. Tämän takia sorkkaeläinsääntely ei toimi missään eläinlajissa (hirvet, peurat, kauriit, porot).

    suorittava porras 18.2.2024, 10:11

    Vertaus Ruotsiin ja koeosuhteisiin oli teoreettinen ,mutta kertoo vain siitä miten hyvä kasvualusta meillä on hirvikannan kasvulle. Ainakin yhtä hyvä tai parempi verrattuna siihen ,mitä esimerkkitapauksissa.

    Mitä tulee arviointien oikeellisuuteen , vasatuotto on yksi tärkeimmistä tekijöistä ,jotka vaikuttavat arviohin. Jos hivikanta on rakenteeltaan nuorta ja sukupuolten osalta vinoutunut ,voi kannan koon ennustaminen tuottaa haasteita. Lisämausteen tuovat alueelle soluttautuneet petolaumat ,jotka käyttävät ravinnokseen pääasiassa vasoja. Tällöin kokonaisvasatuotto jääkin arvioissa pienemmäksi ja se luonnollisesti johtaa aliarvioon koko kannan suhteen. Tämä on saattanut olla syynä Uu-kakkosen aliarvioonkin. Todellinen tilanne selvisi ,kun asia tarkastettiin tekemällä lentolaskenta. Vastaavat epätarkkuudet tulevat kasvamaan ,kun petojen annetaan lisääntyä vapaasti. On syytä muistaa ,että karhukin on peto ja se verottaa vasoja keväisin koko maassa ja aiheuttaa osaltaan mahdollisuuksia epätarkkuuksiin arvioissa. Kun metsästäjät toimivat arvioissaan muutamaa poikkeusta lukuunottamatta varmanpäälle kestävyysperiaatteella , on varmaa että hirvikanta ei nykyisestään ainakaan alene. Kun ei ole tiettyä määrää vasoja ,ei metsästetä aikuisia hirviäkään. Tämä on kaikkien selkäytimessä.

    A.Jalkanen 18.2.2024, 10:11

    Nostokoukku: Mutta mitä käytännön eroa on sillä, että asetetaanko petovara tavoitehaarukkaa määritettäessä vai kaatolupia myönnettäessä?

    Ei välttämättä ole suurtakaan eroa siihen mihin tulokseen käytännössä päästään, mutta on siinä pieni riski että tavoitteet asettuisivat liian korkeiksi jos pedot huomioitaisiin jo niissä. Tavoite on se jota kohti mennään kaatolupia myönnettäessä ja käytettäessä. Tavoitteen saavuttamisen vaatimista kaadoista osan tekee metsästäjä ja osan pedot.

    Nostokoukku 18.2.2024, 10:14

    Hiuksenhieno ero, menee hiuksen halkomiseksi.

Esillä 10 vastausta, 251 - 260 (kaikkiaan 435)
1 2 3 … 25 26 27 … 42 43 44