Kärkkäisen mielipide on ihan yhtä hyvä kuin muidenkin. Täytyy vain huomioida mistä näkökannasta hän asiaa katsoo. Hän katsoo sitä hirveä metsästämättömän metsänomistajan kannalta. Pääpaino on puun kasvatuksessa. On myös niitä metsänomistajia jotka haluavat laajentaa näkökantaa metsästykseen myös ja niiden näkökanta voi olla jotain muuta.

Sen vuoksi kärkkäinen on tässä asiassa yhtä oikeassa kuin jokainen metsänomistaja omassa kannassaan. Kaikkien kanssa pitää tulla toimeen tai sitten täytyy tehdä jotain metsilleen. Enkä nyt sano että sorkkaeläin kantoja voisi kasvattaa mielin määrin.

Käsitteitä voisi hieman täsmentää. Hirvkantaa ei kasvateta . Se kasvaa ihan itsestään.

Tuo aika kuluu niin nopeasti, mutta muistelen että 10-15 vuotta sitten Luken eläkkeelle jäänyt tutkija veikkasi Metsälehdessä, että mäntyä käyttävä teollisuus joutuu vetäytymään Suomesta hirvien takia. Saattaa olla se lehti vielä tallessa, täytyypä lähteä mylläämään arkistoja. Onkohan ennustus toteutunut? Tästä lappaa rekkoja Äänekoskelle vartin välein. Mielestäni niillä on mäntyä kyydissä, mutta voi olla, että silmä jo harittaa. Muistan myös yli 50 vuotta hirvenmetsästyshistoriaa omalta reviirilläni. Esim. 1981 seuran alueella oli lupia 6+6, tänä syksynä 2+3. Isoja lupamääriä on ollut aina 2010 vuoteen asti, siitä ne ovat kohtuullistuneet nykyiseen. Ettei vain olisi Äänekoskelle menevien rekkojen kyydissä juuri tuolloin 80- luvulla ja sen jälkeen istutettuja männiköitä.

Minäkin olen vaihtanut öljyt autooni 15 000 km välein. Ja toisen taloni maalasin toissa kesänä uudestaan 35 vuoden jälkeen. Siinä oli lamavuosia välissä, ei riitä 3% korko.

Visan kommenttiin.

Kyse on keskimääräisestä kannasta , joka on toteutunut Kanadassa Suomen leveysasteella olevassa suuressa saaressa ,joka on luonnontilassa. Kanta on vaihdellut 50 vuoden tutkimusjakson aikana välillä 10-40 yksilöä tuhannella hehtaarilla. Sieltä on peräisin sekin tieto ,että sudet poistavat kannasta vain 10% . Luontainen poistuma loput.

Täällä meillä on varmasti paremmat olosuhteet mahdollistamaan ainakin eteläisimmillä hirvitalousalueilla 30 hirven tiheydet tuhannella , jos metsästys jostakin syystä loppuisi. Siihen tilanteeseen jouduttaisiin jo alle kymmenessä vuodessa.

Palaan vielä Tilanteeseen hirvitalousalue Uusimaa kakkosella ,jossa hirviä laskettiin ilmasta käsin tuplamäärä maa-arviointiin verrattuna. …Luken taulukossa , jossa seurataan hirvikannan kehitystä metsästyskauden aikana on käyrien perusteella kahdella edellisellä kaudella päädytty alueellisen riistaneuvoston asettaman tiheyden tavoitehaarukan alarajan alapuolelle. Tästä on ilmeisesti vedetty johtopäätökset ja alennettu metsästyspainetta. Kuluneen kauden alussa metsästettävä kanta on ollut jo valmiiksi tavoitehaarukassa ja tämän seurauksena on metsästetty vain sen verran ,että on osuttu tavoitehaarukan keskelle.

On siis toimittu joka paikassa vastuullisesti  ja tavoitteiden edellytyämällä tavalla. Siitä huolimatta lopputulos ei kaikkia tyydytä. Esimerkki vain osoittaa , miten hankala toimenpide kannanarviointi voi olla ja hankalammaksi käy ,kun silmäparit maastossa vähenevät. Virheiden mahdollisuus kasvaa sitä mukaa ,kun metsästettävää ja metsäpäiviä on vähemmän. Esimerkkitapauksen arvioinnin epätarkkuus voi johtua juuri tästä.