Uudellamaalla tulee tehdä sitä monilajista kannanhoitoa: susille riittää kauriita vaikka hirvet metsästettäisiin yhettömiin.

Niin varmaan riittää mutta täytyy myös ymmärtää että ne maata omistavat metsästäjätkin pitää pystyä huomioimaan. Niillä voi olla hyvin poikkeavat ajatukset hirvistä kuin Annelilla tai Gla:lla. Niille voi hirvi olla tärkeä riistaeläin jota he haluavat metsästää omilla mailla.

Mikä on sitten se oikea kanta on täysin mielipide asia. Nyt on päätytty nykyiseen tavoitekantaan ja se tällä kertaa tämä. Nyt ollaan tietääkseni laatimassa uutta verotussuunnitelmaa hirvitalousalueilla ja on aika vaikuttaa. Siten mennään niillä tavoitteilla kun ne saadaan.

Monimuotoisuuden suojelu on monitahoinen asia. Hirvi on liian pieni tarkasteluyksikkö. Tulisi tarkastella laajemmin eliöyhteisön ja ekosysteemin tasoa. Tämä tarkastelu kertoo ainakin kaksi asiaa. Ensinnäkin sorkkaeläimillä on haitallisia vaikutuksia kasvillisuuteen jota ne laiduntavat. Toiseksi olemme alentaneet metsästämällä petoeläinten kantoja saadaksemme sorkkaeläinten tuottavuuden mahdollisimman suureksi. Poron kohdalla ehkä jo laidunten kantokyvyn yläpuolelle.

Ja olisihan petojakin sitten enemmän jos ei metsästettäisi. Emme ehkä haluaisi sitä tilannetta kuitenkaan kokeilla että katsottaisiin mikä olisi luontainen susien ja hirvien määrä.

Suomessa 65 % puustosta on mäntyä, 25 % kuusta. Kaikki nuo männyt ovat olleet tai ovat parhaillaan hirven turvan ulottuvilla, muutamaan vaiheeseen huomattavasti nykyistä hirvikantaa suuremman hirvikannan aikana. On kumma juttu, että nuo puulajisuhteet eivät ole jo vuosikymmenien aikana kääntyneet toisin päin.

Huomaan kyllä, että sait herkullisen repliikin metsästyslehdestä susikantojen vaikutuksesta hirvien tavoitekantaan. Ruotsissa muutenkin ollaan helisemässä riistakantojen kanssa, siellä ilmeisesti metsästäjillä on vielä enemmän valtaa kuin täällä. Ehkä erilainen historia on siellä muokannut kulttuuria erilaiseksi kuin meillä. Kannattaa siis miettiä ennen näiden näkökulmien heittelyä.

Täällä on kuitenkin se kovasti kehumasi yhteisesti hyväksytty hirvikantojen hoitosuunnitelma, jonka mukaan yli 4 /1000 on ongelma. Suunnitelmassa ei sanota, että hirviä voisi olla 5/1000, jos alueella on susia. Suunnitelmassa sanotaan, että susien aiheuttama hävikki huomioidaan kaatolupien määrässä. Yksi metsästyslehden artikkelin lause ei tätä asiaa mihinkään muuta, joten siihen on nyt turha vedota vaikka miten tekisi mieli esittää lisää näkökulmia. Mutta jos niitä halutaan, otetaan sitten. Hirvikannan kasvu toi meille idästä riesaksi hirvikärpäset. Hirvikanta pitää palautta tasolle, jolla kärpäset pysyy poissa eli 20000. Professori Kärkkäinen on toistuvasti esittänyt, että hirvikannan pitäisi olla puuntuotannon edellyttämällä tasolla 20 000.

Siinä on meille näkökulmia.