Keskustelut Harrastukset Haitat nykyisestä hirvenmetsästyksen pyyntilupajärjestelmästä

Esillä 10 vastausta, 201 - 210 (kaikkiaan 435)
  • Haitat nykyisestä hirvenmetsästyksen pyyntilupajärjestelmästä

    Nykyinen hirvien pyyntilupajärjestelmä on vuonna 2005 saanut paljon arvostelua mm. valtiontalouden tarkastusvirastolta (VTV:n hirvitarkastus 100/2005). Hirvitarkastuksessa todetaan, että valtiontalouden kannalta hirvi on lähinnä haitta.

    Hyötyjä en näe muuta kuin valtavan hirvenlihan paljouden. Siinäkin on se varjopuoli, että sen saanti on laskennallisesti hyvin tappiollista. Eihän valtio saa siitä verotuloja. Huomioitavaa on se, että muut hyödyt säilyisivät vaikka pyyntiluvista luovuttaisiin.

    Muissa hirviaiheisissa ketjuissa on haittoja yksilöity, mutta haittojen luettelointi tarvitsee mielestäni oman otsikon.

    (Otsikkoa muutettu)

  • Numppi

    Ainakin oman alueen hirviporukasta taitaa ylivoimasesti enemmistö olla myös itse metsänomistajia. Näin myös heillä on varmasti motivaatio pitää kanta aisoissa. Tällä alueella kannaksi on määritelty 4,2-4.7.  Mielestäni tämä on liian korkea, mutta ei se auta, että paikalliselle hirviporukalle siitä kiukuttelen.

    Jos havaitsen metsissä ison lauman tai joku kuvio joutuu kovasti syödyksi, tiedän että heille ilmoittamalla tulevat metsästystä alueelle kohdistamaan.

    Visakallo

    Mikä tässä nyt on Metsuri motokuskin niin vaikea ymmärtää? Olen täällä moneen kertaan kertonut vesistöjen välissä sijaitsevien alueiden valikoitumisesta hirvien ikiaikaiseksi kulkureitiksi ja talvilaidunalueeksi, joihin isoillakaan hakkuilla eikä puulajivaihdoilla ole ollut juurikaan vaikutusta. Kulkureitin varrella on myös hirvien suosimia kesälaitumia. En suinkaan ole ko. alueen ainoa metsänomistaja. Kuten suorittavakin on täällä monesti kertonut, ei yksittäinen hirviseurue voi saada sentään määrättömästi kaato- ja pankkilupia käyttöönsä, vaikka niille olisi tarvetta. Joitakin vuosia sitten lupamäärät jopa puolitettiin, jonka jälkeen niitä alettiin taas hieman lisätä. Hirviseurue on tehnyt voitavansa mitä lakien ja sääntöjen puitteissa voi tehdä. Joka vuosi on useampia hirviä ko. alueella kaatunut, toissavuonna meni neljä kpl hyvin pieneltä alalta. Yhdellä oli vielä kaadon jälkeen koivun oksa suussaan.

    Kurki

    Reimasta pitäsi tehdä rikosilmoitus moderaattorille, ettei ole lukenut palstan sääntöjä, kun ei muuta kuin häiriköi ja riitelee koko ajan.

    Metsuri motokuski

    Nyt visa kannaottosi oli ihan ok. Välillä tulee vähän sellaista juttua joka ei oikein ole linjassa tuon sinun viimeisen kirjoituksesi kanssa. Tiedän sitten oliko vain huono päivä.  Ilmeisesti ei pieniin eroavaisuuksiin kannata reagoida.

    Gla

    ”Ainakin oman alueen hirviporukasta taitaa ylivoimasesti enemmistö olla myös itse metsänomistajia. Näin myös heillä on varmasti motivaatio pitää kanta aisoissa.”

    Metsänomistuksen määrä ei vielä kerro tilanteesta mitään. On tiedossa, että metsänomistuksen motiivit vaihtelevat suuresti, tämähän oli aikanaan vaikuttimena metsälain muutokseenkin. Lisäksi ymmärrys metsänhoidosta, kiinnostus aihetta kohtaan ja sorkkaeläinten vaikutuksesta metsiin vaihtelee. Näkemyksiä ohjaa myös omien metsien kehitysvaihe. Itsellänikin yhdellä tilalla on kaikki kuviot ohittaneet hirvituhoriskin ja päätehakkuita ei ole suunnitelmissa, joten en ole huolissani sen seudun sorkkaeläinkannasta. Toisaalla taas on tulossa koivun viljelyä, siellä tilanne on toinen.

    Seuroissa myös henkilökemiat vaikuttavat. On vahvoja persoonia ja sitten sopeutuvampia. Tästä kaikesta syntyy monimuotoinen kokonaisuus, jossa yksinkertaistukset ei välttämättä osu yksiin todellisuuden kanssa.

    Metsuri motokuski

    Tämän vuoksihan se asia on vaikea. Osa metsästäjistä ja ei metsästävistä metsänomistajista ei näe ongelmaa ja osa taas näkee. Voiko tässä nyt sanoa kumpiko mielipide on tärkein ? Sen takia meillä varmaan on tavoitetiheys jotta kumpikin osapuoli olisi edes kohtuullisen tyytyväinen.

    Gla

    Jos maanomistuksen kautta peilataan, harva näkee estettä vähentää hirviä, vaikka ei ongelmia olisikaan. Kettutytöt aia erikseen, mutta niitä lienee omistajina kovin vähän ja niiden maat ovat kartan valkoisia alueita muutenkin. Metsästyksen näkökulmasta tällaista asetelmaa ei ole, siellä ilman tuhoja tms. motiivia on hyvin helppo pyrkiä korkeisiin tavoitekantoihin. Metsästävä maanomistaja taiteilee tässä välimaastossa.

    Olenkin aina sanonut ja toistan edelleen, että kaatolupien hakemisesta tai myöntämisestä on turha keskustella. Tavoitteen määrittely on keskeinen asia. Kaikki muut ovat tälle alisteisia.

     

    suorittava porras

    Kannattaa lukea Gla:n yhdessä kommentissaan viittaama Metsästäjä-lehti 4/2023 ja sieltä artikkeli alkaen 24 sivulta ,jossa käsitellään pelkoa hirvikannan liiallisesta hupenemisesta.

    Pelko on muuttunut ko tapauksessa teoiksi siinä muodossa ,että Luken tilannearvioon ja pyyntisuosituksiin ei ole enää luotettu. Metsästyskaudella 2021-22 pyyntilupia jäi käyttämättä 42% ,kaudella 2022-23 käyttämättä jäi 54% ja kaudella 2023-24 lupia käytettiin vain nimeksi. Tästä olikin seurauksena ,että luke ”nousi siiville” ja tarkisti tilanteen lentolaskennan avulla ja sai tulokseksi sen ,että hirvikanta oli tuplat metsästäjien arvioihin verrattuna. Todettu hirvien määrä oli kuitenkin vain puolet siitä vuotusesta kaatomäärästä  joka oli 757 yksilöä silloin ,kun kannan leikkaaminen vuonna 2018 alkoi.

    Tästä  saatiinkin aikaan vetävä otsikko ,että ”lentolaskenta yllätti ” ja virheellinen viittaus siihen ,että Luke ja riistaviranomaiset olisivat yllätyksen aiheuttaneet. Olisivat kernaasti estäneet yllätyksen ,mutta metsästäjät luottivat omaan tilannekuvaansa enemmän Uusimaa 2 hirvitalousalueella. Pelkästään suosituksia noudattamalla oltaisi pysytty numeraalisesti tavoitetasossa. On sitten eri asia olisiko kannan rakenne kohdallaan ja huomioitu alueelle pesiytyneiden kolmen susilauman vaikutukset tulevaisuudessa.

    Gla

    Tai mitkä ovat odotukset sikäläisillä, kun vajaan 5/1000 tiheyksistä maalataan kauhukuvia. Mikä on edes peruste asettaa tavoite hirvikannan hoitosuunnitelman mukaisen vahinkotason yläpuolelle.

     

    suorittava porras

    Peruste voi olla hyvinkin se Ruotsin malli ,jossa petoreviireillä annetaan mahdollisuus metsästää vasta hirvikannan kohotessa yli kuuteen yksilöön tuhannella. Pedot hoitavat metsästyksen siihen asti….omalla tavallaan. Esimerkkitapauksessa alueella on kolme susilaumaa ,joiden vaikutukset on otettava huomioon. Valitettavasti ollaan menossa tähän suuntaan muuallakin ,kun petokantaa ei voi rajoittaa….ja kukapa niitä koiriaan on edes valmis pedoille syöttämään.

Esillä 10 vastausta, 201 - 210 (kaikkiaan 435)