Keskustelut Harrastukset Haitat nykyisestä hirvenmetsästyksen pyyntilupajärjestelmästä

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 435)
  • Haitat nykyisestä hirvenmetsästyksen pyyntilupajärjestelmästä

    Nykyinen hirvien pyyntilupajärjestelmä on vuonna 2005 saanut paljon arvostelua mm. valtiontalouden tarkastusvirastolta (VTV:n hirvitarkastus 100/2005). Hirvitarkastuksessa todetaan, että valtiontalouden kannalta hirvi on lähinnä haitta.

    Hyötyjä en näe muuta kuin valtavan hirvenlihan paljouden. Siinäkin on se varjopuoli, että sen saanti on laskennallisesti hyvin tappiollista. Eihän valtio saa siitä verotuloja. Huomioitavaa on se, että muut hyödyt säilyisivät vaikka pyyntiluvista luovuttaisiin.

    Muissa hirviaiheisissa ketjuissa on haittoja yksilöity, mutta haittojen luettelointi tarvitsee mielestäni oman otsikon.

    (Otsikkoa muutettu)

  • Visakallo

    Valitettava asia on, ettei hirvien todellista määrää tiedä kukaan, vaan se perustuu arvioihin, näkemyksiin ja toiveisiin. Ennen sentään tehtiin lentolaskentaakin. Alkaisi olla korkea aika selvittää todelliset hirvimäärät, ennen kuin homma karkaa jälleen kerran käsistä.

    suorittava porras

    Nyt voisi nakittaa hirvikannan koon määrittämisen maanomistajajärjestöjen tehtäväksi ,jos metsästäjien keräämä tieto ei kelpaa. Luonnollisesti tämä tapahtuisi myös maanomistajien  kustantamana. Näyttötaakka on maanomistajilla ,ei metsästäjillä. Metsästäjät ovat oman osuutensa tehneet. Visa voikin alkaa kerätä halukkaita hommaan ja kolehtia aiheutuvia kuluja varten , jos kokee arviointien olevan retuperällä.

    Visakallo

    Eikös omistaja ole se, jonka kuuluu selvittää karjansa lukumäärä? Metsänomistajat eikä metsästäjät eivät omista hirvikarjaa, vaan elukat ovat valtion omaisuutta. Metsänomistajat kustantavat valtion karjalle ruoan ja asunnon ja metsästäjät pitävät kantaa kurissa.

    Kalle Kehveli

    Kaikista paras olisi vapauttaa hirvenmetsästys ja lakkauttaa riistanhoitoyhdistykset. Metsästysaika voisi olla 1.9.-31.1.

    Metsuri motokuski

    Kerran luken tutkijalta kysyttiin kuinka luotettavia ovat petoeläinkantojen laskentamallit ? Hän sanoi että ne ovat niin luotettavia kuin nykyisillä resursseilla on mahdollista se tehdä ja lukumäärät sen mukaiset. Hän toivoi että jos kritiikkiä esittää niin voisi esittää myös malli ja kustannukset kuinka luvut saataisiin tarkemmaksi.

    Käviskö tämä myös pohjaksi hirvimäärä keskusteluun ?

    Gla

    Tuo on hyvä pohja.

    Visakallo: ”Alkaisi olla korkea aika selvittää todelliset hirvimäärät”

    Todellisen määrän selvittäminen on todennäköisesti niin kallista, ettei kustannuksia vastaavaa lisäarvoa siitä saada nykyistä vauhtia velkaantuvassa maassa. Sipilän sanoin: nyt on tutkittu tarpeeksi, nyt on tekojen aika. Nykyajan tauti on tiedon tuottaminen, koska se on mukavan vastuutonta puuhaa ja jonka aina voi päättää toteamukseen lisätiedon tarpeesta. Läheistä sukua ruotsalaiselle ikiliikkujalle.

    Jokin arvio hirvikannasta, joka on oikeassa suuruusluokassa ja joka on suunnilleen vertailukelpoinen eri vuosiin, on riittävä tieto aiheesta. Tulihan peurojenkin määrään tasokorotus pari vuotta sitten, kun laskentatapaa muutettiin. Kumpi sitten onkaan oikeampi luku, en tiedä. Kannan kehitystä kuvaava käyrä on saman muotoinen molemmissa. Ihan sama, onko peurojen määräksi laskettu 75 000 vai 150 000. Liikaa niitä on kuitenkin, ainakin täällä.

    Hirvikannan osalta vaikutusten arviointi on kiinnostavampaa kuin hirvien määrä. Kolarit, taimikkotuhot jne. ovat hyviä mittareita, sieltä saadaan lähtötiedot kaatolupien määrälle.

     

    A.Jalkanen

    Gla ?

    Metsuri motokuski

    Hirvikannan koon siedettävä suuruus kolareiden ja taimikkovahinkojen perusteella ei anna oikeaa suuruutta kaikilta osin. Hirvikolarit tapahtuvat yleensä vakio kulkupaikoilla ja pelkästään hirvikannan koon lasku ei vähennä teiden ylityksiä samassa suhteessa. Vaikka hirvikanta olisikin pieni niin vähäisellä kannalla voi kolareita tapahtua paljonkin johtuen samoista ylityspaikoista. Hirvikolarit tapahtuvat pääosin syksyllä jahdin aikaan ja hirvien siirtymisestä talvilaitumille. Toinen selkeä huippu on keväällä hirvien siirtyessä kesälaitumille.

    Taimikkotuhoihin hirvikannan koolla on selkeämpi merkitys mutta ei nekään vähenee suoraan hirvikannan koon mukaan. Taimikkotuhot tulevat pääosin talvilaidun alueille jossa pienikin laumaantunut hirvimäärä voi saada tuhoa aikaan.

    Mutta en tietenkään kiistää että hirvimäärällä ei ole mitään merkitystä kolareihin tai taimikkotuhoihin. Ne eivät kuitenkaan välttämättä vähenee suoraan hirvikannan kokoon verrattuna.

    Visakallo

    Jos omistajalla ei ole varaa selvittää edes karjansa lukumäärää, niin eikö silloin olisi viisainta luopua siitä?

    Metsuri motokuski

    Taitaa olla kuitenkin hieman vaikeampi rasti laskea hirvet aukottomasti metsistä kuin lehmät navetasta.

    Mistä omistajan pitäisi luopua ? Karjasta vai laskennasta ? No jos tarkoitat karjaa niin tiedät varmaan hyvin että sukupuuttoon tarkoituksellisesti eläinlajin hävittäminen ei onnistu.

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 435)