Asiaa voi spekuloida mutta aivan varmasti ei tiedetä, mikä meidän hirvikanta olisi ilman ihmisen ja metsänhoidon vaikutusta. Venäjää voisi käyttää vertailukohtana – siellähän on lähes meitä vastaavat olot, ja löytyy hakattuja alueita ja toisaalta luonnontilaisempia.

Melko hyvä vertailukohta meille löytyy Wikströmin Metsästäjä-lehden 1/24 jutun maininnasta Pohjois-Ruotsista. Siellä todettiin että hirvikannalla 10/1000 hehtaaria kasvillisuus ei ollut vielä kantaa rajoittava. Kun kannan tiheys oli 25-30 hirveä, kasvillisuus ei enää pystynyt kompensoimaan syöntiä ja hirvikannan tuottavuus laski.

Männyn taimikoiden runsaus nosti Ruotsissa laitumen kantokykyä. Niitä olemme meillä viime vuosikymmeninä lisänneet maisemaan. Kasvillisuuden kantokyky ei siis meillä rajoita hirvikannan kasvua vaan metsänomistajan kantokyky, joten ihmisen on se metsästämällä rajoitettava.

varmasti voi sanoa, että metsät ovat nuorentuneet ja hirville sopiva ravinto on lisääntynyt

Tätä yritin tuossa Glalle perustella. Ja sitä, että jos koko pitäjän alueella on syyskuussa 1,5 hirveä 1000 ha, niitä voi olla jossain saman pitäjän pienelläkin alueella joulukuun lopulla yli 10 / 1000 ha. Minulla on jossain tallessa vielä kartta vanhasta lentolaskennasta. Omalla alle 3000 ha metsästysalueella oli eräästä nurkasta löytynyt 37 hirveä varsin pieneltä alalta. Eikä ne kaikki sen alueen hirvet siinä olleet. Metsänhoito vaikuttaa hirvikantaa. Mitä nuorempia metsät ovat ja mitä enemmän alueella on hoitamattomia taimikoita sitä enemmän on hirviä. Mitä enemmän on ravintoa, sitä paremmassa kunnossa hirvet ovat. Sitä elinvoimaisempia vasoja syntyy ja yhä useammille naaraille. Nälkäkuoleman partaalla olevat eläimet eivät lisäänny. Hirvikantaa pidetään kurissa metsästämällä. Kaatosuunnitelmia tehtäessä joudutaan katsomaan isoja kokonaisuuksia, nykyjään hirvitalousalueita. Suurimmassa osassa niitä on päästy tiheyden osalta tavoitteeseen. Se ei estä sitä, että hirviä voi olla talvella jossain pienellä alueella huomattavasti enemmän. Ei voida ampua sen takia isoja alueita syksyllä tyhjäksi, että tämä kerääntyminen talvella estettäisiin. Hirvet ovat liikkuvia eläimiä. Jos hirvikanta pudotetaan alle 2 hirveä / 1000 ha., ei voida puhua enää kannanhoidosta, on siirrytty kannan varjeluun. Jonkinlainen ”särkymävara” on säilytettävä hirvienkin osalta. Pedot, taudit, liikenne ja muut onnettomuudet ottavat aina myös osansa.

VS kakkosella on jostakin syystä metsästetty 1 hirvi/1000 ha kantaa alueellisen riistaneuvoston ja luken suosituksia alemmas. Suositus ei siis ole mikään jumalansana . Tiheytenä yli kolme hirveä/1000 ha alkaa olla jo hyvin harvinainen tilanne koko maata ajatellen ,mutta hirvien keskittyminen vahinkoa aiheuttaviksi laumoiksi on tavallista. Ravinto määrää ,minne keräännytään ja mahdolliset pedot sen ,kuinka isoiksi laumat muodostuvat.

Aika paljon pitää tapahtua, että meikäläisen usko hirvimäärätilastoihin palautuisi. Niin kaukana on todellisuus tilastoihin verrattuna, enkä tarkoita täällä vain omaa paikkakuntaani.

Ei se ravintotilanteesta jauhaminen mitään sontaa ole. Keskustellaan vain hirvien luontaisesta määrästä ,joka syntyisi nykyisellä ravintoresurssilla ,jos ei metsästettäisi lainkaan. Luontaisesta kannanvaihtelusta johtuva minimimäärä olisi vähintään nelinkertainen nykyiseen verrattuna eli 10-40 yksilöä tuhannella.

Visan päätelmät perustuvat tilanteeseen talvehtimisalueella. Sinnehän ne hirvet laumautuvat ja muualla ei ole ensimmäistäkään otusta. Hirvitalousalueen mittakaavassa ollaan kuitenkin helposti alle kolmen hirven /1000 ha tiheyksissä. Muistutan vielä ,että pyyntilupien reippaasta pudottamisesta huolimatta talvehtimisalueena pidetyllä naapuripaikkakunnalla pyyntilupien käyttöaste jäi kuluneella kaudella ennätyksellisen alhaiseksi , 51%:iin. Tämä enteilee sitä ,että hirvityhjiöitä on syntynyt ja rauhoituksia seuraa.