Suomenne Gla vähän tyhmälle.

Eihän se Keski-Eurooppa ollu jääkaudella näin lauhkea kuin nykyisin. Voip olla olot olleet hyvinkin lähellä eteläistä suomea. Aivan varmasti olisi suomessa isoja nisäkkäitä nyt jos eivät olisi sukupuuttoon kuolleet. Visenteilläkin olisi eteläsuomessa hyvät oltavat. Metsissähän ne visentit ja alkuhärät eli ja on varmasti metsäaukeilla ollut mammutteja ja villasarvikuonojakin. Miksi ei olisi ollut metsissäkin kun norsujakin on sademetsissä ja sarvikuonoja.

Kerrot useaan otteeseen, miten kaatolupajärjestelmällä hallitaan hirvikannan kokoa. Tämä kerrotaan laissakin. Sitten kuitenkin toteat, että metsien nuorentuminen on ollut pääasiallinen syy hirvien lisääntymiseen. Ja heti sen perään taas jatkat kaatoluvista.

Mihin lukitset vastauksen?

Ei näitä asioita voi lukita erilleen. Kiistaton tosiasia on, että hyvä ravintotilanne vaikuttaa kaikkien nisäkkäiden lisääntymiseen ja kannanvaihteluihin. Liiallista lisääntymistä yritetään hillitä ainakin hirven kohdalla kaatolupajärjestelmällä. Joinakin aikoina tapetaan vähemmän joinakin taas enemmän. Muut nisäkkäät hoitaa enimmäkseen luonto ravintotilanteen mukaan, ne joko jättävät lisääntymättä tai sitten kuolevat nälkään. Nykyinen metsien rakenne ja omistussuhteista johtuen hirvellä on ravintoa enemmän kuin riittävästi ja kantaa on rajoitettava kaatoluvilla. Syy ja seuraus -suhde, joita ei voi lukita erilleen. Vuodet eivät ole kuitenkaan veljiä keskenään. Hirvet liikkuvat ja asettuvat etenkin talveksi tietyille alueille. Alkusyksystä lähes tyhjä alue saattaa olla lumen tultua maahan tulvillaan hirviä. Ennakointi on vaikeaa. Oman seurani alueella on ollut syksyjä jolloi on vietetty mustaa Joulua, vettä on satanut aattoiltana niin että peltikatto on romissut. Aina noina vuosina jotkut seurat, ns. kesälaitumilla metsästävät, ovat ampuneet hirvensä muutamana viikonloppuna, meillä on ollut noina vuosina hiljaisempaa. Tänä vuonna lumi tuli aikaisin ja hirviä valui alueellemme ruoan perässä runsaasti. Omien lupien lisäksi ammuimme taas kahdelle naapuriseuralle alueeltamme täsmälleen saman määrän ”ylimääräisiä” kuin omaksi luvaksemme oli keväällä, metsästysajan sääolosuhteita tietämättä, jaettu. Tämän mahdollisti yhteislupaan kuuluminen. Tunnustan, että kaikkien seurojen kohdalla tämä ei toimi, halutaan pitää kiinni tilanteesta riippumatta vain keväällä jaetuista luvista. Kukaan ei ole kutsunut koskaan seuraamme alueelleen näinä mustan Joulun syksyinä. Me olemme monena vuonna koettaneet tasata talviaikaista hyvän ravintotilanteen aiheuttamaa painetta alueellamme metsästämällä hirviä yli jaettujen lupien ja myös luovuttaneet ruhot hiljaisimmille alueille.

Alueellisten riistaneuvostojen kokousten aika alkaa olla käsillä. Metsänomistajien kannattaa olla yhteydessä kokousedustajiinsa ja kertoa tämä Glan viesti, että metsänhoidolla ja hirvikannalla ei ole mitään tekemistä keskenään.