Keskustelut Harrastukset Haitat nykyisestä hirvenmetsästyksen pyyntilupajärjestelmästä

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 435)
  • Haitat nykyisestä hirvenmetsästyksen pyyntilupajärjestelmästä

    Nykyinen hirvien pyyntilupajärjestelmä on vuonna 2005 saanut paljon arvostelua mm. valtiontalouden tarkastusvirastolta (VTV:n hirvitarkastus 100/2005). Hirvitarkastuksessa todetaan, että valtiontalouden kannalta hirvi on lähinnä haitta.

    Hyötyjä en näe muuta kuin valtavan hirvenlihan paljouden. Siinäkin on se varjopuoli, että sen saanti on laskennallisesti hyvin tappiollista. Eihän valtio saa siitä verotuloja. Huomioitavaa on se, että muut hyödyt säilyisivät vaikka pyyntiluvista luovuttaisiin.

    Muissa hirviaiheisissa ketjuissa on haittoja yksilöity, mutta haittojen luettelointi tarvitsee mielestäni oman otsikon.

    (Otsikkoa muutettu)

  • A.Jalkanen

    Metsäntutkijat sanovat että ilman ihmistä meillä olisi nykyistä paljonkin peitteisemmät olot ja paljon vanhaa metsää, mutta en tiedä ovatko he tulleet ajatelleeksi tuota Rukopiikin esittämää laiduneläinten paljon suurempaa määrää. Kuitenkin Kanadassa ja Venäjällä metsärajan määräävät ymmärtääkseni pääosin vuotuiset lämpöolot eivätkä eläimet tai ihmiset. Näkemäni hoitamattomat metsät ovat ainakin Kanadassa hyvin tiheitä. Oletan että metsästyspaine on havumetsävyöhykkeellä melko pieni eli eläimillä olisi mahdollisuus laiduntaa.

    Kalle Kehveli

    Jos olisi luonnontilaiset metsät, hirvi olisi metsäalueella harvinainen eläin. Lähes puuttomalla pensoittuneella alueella se menestyisi kohtalaisesti, kuten alaskassa.

    100 vuotta sitten hirvi oli suomessa harvinainen eläin. Vasta viimeisen 40 vuoden aikana hirvimäärät ovat kasvaneet sietämättömiin määriin.

    Metsuri motokuski

    Tuo on totta. Hirvikannan runsastuminen on johtunut pääosin jaksottaisesta metsänhoidosta kun talviravintovarat ovat parantuneet ja siten naaraat ovat paremmassa kunnossa talven jälkeen.

    Rukopiikki

    Eikös näitä ole nyt tutkimuksia, joissa on todettu että Eurooppa ei olisi niin metsäinen kuin luultu, koska laidunnus pitäisi metsiä puoliavoimena. Näitä tutkimukset varmasti löytää netistä kun etsii.

    On ne suuret nisäkkäät kadonneet Venäjältä ja Kanadastakin. Venäjällehän on istutettu myskihärkiä ja siellä ne Siperiassa tarpoo metsissä. Haaveilevat kai jopa villasarvikuonon palauttamisesta siten että emoksi joku aasian sarvikuonolainen.

    Gla

    Mm: ”Hirvikannan runsastuminen on johtunut pääosin jaksottaisesta metsänhoidosta kun talviravintovarat ovat parantuneet”

    Ei, vaan 70-luvulla otettiin tavoitteeksi kasvattaa hirvikantaa. Kaatolupajärjestelmällä määritellään hirvikannan suuruus, ei metsänhoitomenetelmillä.

    Edit: Toinen lainaus poistettu.

     

    Nostokoukku

    1970 hirviä oli niin vähän, että se rauhoitettiin. Eikö ollut aiheellista pyrkiä kasvattamaan hirvikantaa ? Kyllä metsien nuorentuminen on ollut pääasiallinen syy hirvien lisääntymiseen, joskus jopa kohtuuttomiin määriin ja uskomattoman nopeasti. Jos merkittävää petopainetta ei ole ja metsästyksellä ei kasvua rajoiteta, hirvien määrä kaksinkertaistuu kolmessa vuodessa.

    A.Jalkanen

    Meidän olot eroavat lauhkeista keskieurooppalaisista vyöhykkeistä olennaisesti. Ei meillä liene ollut isoille laiduneläimille sopivia oloja – paitsi heti jääkauden jälkeen kun ei ollut vielä metsää. Toisaalta meillä olisi kyllä etelässä enemmän avosuota ellei olisi ojitettu ja hirvet laiduntaisivat niillä.

    Metsuri motokuski

    Sori gla. Tämä puhelimen oikeinkirjoitus tekee välillä temppuja.  Emästä tuli jotain mitä ei pitänyt tulla.

    Kyllä se on totta ,haluatte tai ette, niin jaksottainen metsänhoito on lisännyt naaraiden hyvin vointia ja siten vasatuttoa. Tottakai myös metsästyksellä on siihen vaikutusta. Jos 70 luvulla ei metsästystä olisi rajoitettu niin eihän se mihinkään olisi kasvanut vaikka kuinka hyvät ruokamaat olisi ollut. Hyvä ravinto ja varovainen verotus antaa aina kannalle kasvu potentiaalia. On kyse mistä eläimistä tahansa.

    Gla

    Nostokoukku: ”1970 hirviä oli niin vähän, että se rauhoitettiin.”

    Kaatolupajärjestelmä. Ei lupia, ei kaatoja = hirvikanta kasvaa.

    ”Eikö ollut aiheellista pyrkiä kasvattamaan hirvikantaa ?”

    Rauhoituksin ja kaatolupien määrien rajoittamisella. Ei metsänhoitomenetelmillä.

    ”Kyllä metsien nuorentuminen on ollut pääasiallinen syy hirvien lisääntymiseen, joskus jopa kohtuuttomiin määriin ja uskomattoman nopeasti.”

    ???

    ”Jos merkittävää petopainetta ei ole ja metsästyksellä ei kasvua rajoiteta, hirvien määrä kaksinkertaistuu kolmessa vuodessa.”

    Kaatolupajärjestelmä.

     

    Gla

    Mm: ”Hyvä ravinto ja varovainen verotus antaa aina kannalle kasvu potentiaalia.”

    Totta. Mutta määriä hallitaan kaatoluvilla, ei metsänhoitomenetelmillä. Jos tuottavuus kasvaa, kuten metsästäjät haluavat, silloin kaadetaan enemmän.

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 435)