Nämä vieraslajit ovat tuulesta temmattu juttu. Suomessa ei ole mitään alkuperäistä lajia, kaikki ne ovat tänne joskus tulleet. Eikä kasvipeite pysy samana vaikka mitä tehtäisiin, se muuttuu kun ilmasto lämpenee. Jos voi valita lupiini tai paju, olkoon tienvarsilla sitten lupiinia, kun sitä ei enää poiskaan saada. Eikä saada mitään muutakaan ns. vieraslajia. Joutomaiden kasvillisuus on aivan erilaista kuin mitä se oli 50v sitten. Typpilaskeuma on rehevöittänyt maaperän ja ravinnevalumat vesistöt, paluuta entiseen ei ole.

Paluu entiseen riippuu laskeumasta. Kyllä se rehevöityminen vähenee kun typpi ilmasta vähenee.

Typpilaskeumaa taitaa tulla muutama kg/ha verran .   Typpipäästöt ilmaan on lisäksi vähentyneet -50-80-luvun päästöistä .   Esim. 02 khl:n kasvatusmännikkö kuluttaa typpeä muistaakseni n. 30-40 kg/ha/v.  Täystiheä lepikko lisää maaperän typpivarastoa n. 60-100 kg/ha/v.   CO2:n lisääntyminen ja keskilämpötilan nousu lisää kasvua paljon enemmän kuin typpilaskeuma.  Samalla  se CO2 lisää tietysti hiilen sitoutumistakin kasvustoon.

Koskaan en ole mitään tuollaista nähnyt muualla kuin ampumaradalla. Mistä tuo löytö on peräisin? Eihän tuollaisessa vesistössä voi olla ainuttakaan sorsaa hengissä. Ellei sitten olla jossain fasaanitilan pellon reunassa.

Tuota kuvaa ei voi laittaa lukijoiden kuviin, kun ei ole itse otettu, se on kyllä pyörinyt twitterin meriroskaryhmässä, joka lienee parempi foorumi asialle kuin Metsälehti. Laitoinpa vaan tännekin, kun keskustelu oli ajatunut ihmisten meripäästöihin. En ole vastaavalla tavalla lajitellut rantamuovia, vaan kipannut koko säkillisen keräykseen. Erityisen paljon näitä on alueilla, joissa kyläraja on lähellä  rantaa, eli valtion merialueet helposti saavutettavissa. Siellä saa metsästää pelkällä metsästyskortilla, joten sodankäynti on ajoittain kovaa, kuten jätöksistä nähdään.