Tuomipihlaja näyttää paikoitellen leviävän metsiin etelä-Suomessa. Oikeastaan myös pioneerikasvi terttuselja (paskanmarja) on myös alunperin vieraslaji, mutta lienee tuotu Suomeen jo 1700-luvulla ? Leviää asutuilla seuduilla metsiin hakkuiden jälkeen.

Haapa ei taida olla vieraslaji, mutta koivikon sekaan se ei sovi. Kaikki katkotut koivut ovat nyt löytyneet raivauksella sieltä missä on yksikin haapa koivujen seassa.

Kurtturuusua oli ilmestynyt taimikkoon. Pitää olla paksut hanskat, jos aikoo kitkeä. Piikit on teräviä. Jättiputken torjunta kestänyt ja lähes 10v. Ehti tehdä siemeniä joskus kauan sitten ja uusia taimia nousee joka vuosi. En usko, että ilman glyfosaattia saa hävitettyä. Ei saa missään tapauksessa päästää tekemään siemeniä. Kukat pitää katkoa pois ja säkkiin,  antaa kuivua ja poltto.

Vanha laidunmaa kylän laidassa hakattiin aukoksi ja istutettiin rauduskoivun taimet. Siihen levisi jättipalsami parissa vuodessa, tiheä kasvusto. Maastossa oli kantoja, kivikkoa ja kuoppia – ei sitä saanut kunnolla edes niitettyä kitkemisestä nyt puhumattakaan, ja totesin ettei riitä aika eikä voimat moiseen vitsaukseen.

Vaan annas olla.  Nyt on koivikko tuuhea ja tiheä kymmenvuotias. Palsamia on enää taimikon reunassa, josta kitken sitä pois. Tämä palsami ei näytä kasvavan metsän varjossa. Se lähtee kasvuun vasta sen verran myöhään kesällä että Suomen omat lajit ovat jo kasvussaan ja varjostavat palsamia. Jos ei niitä heinää pois niin palsami ei pääse kasvamaan.

Talon ympäriltä olen poiminut lupiinin kukkia ennen kuin ne pääsevät siemeniä tekemään. Saa nähdä auttaako.

Piinallinen laji on myös amerikanmajava. Odotan vesi kielellä että joku taho määrää sen lopetettavaksi vieraslajina . . .  sitä ennen pitää veljeillä pyssymiesten kanssa.

Ei nutria vaan kanadanmajava ja piisami. Lukekaa vieraslajit.fi sivustoa