Haapahan on suomessa aivan tavis kasvatuspuu jolla on myös kantohintansa. Joka riippuu erän suuruuresta aivan kuten muillakin kuituna myytävillä puilla. Tukin sahurit haavasta ovat usein aika pieniä kyläsahureita joiden työllä on hyvin vähän merkitystä haavan suosioon. Itse olen kasvattanut massaa periaatteella että saan niistä nopeasti uuden päätehakkuutilin edellisen päätehakkuun jälkeen. Koska ihmisen ikä ei yleensä normaalisti muilla puulajeilla siihen riitä. Haapa on nyt osoittanut erinomaisuutensa kasvussa aika paikkaneutraalisti eli kasvaa minullakin yhtä hyvin karuhkossa mäessä kuin suosta raivatulla pellollakin. Sekametsän puuna harvakseltaan muun hevupuun seassa laatukin on huippuluokkaa aivan kuten koivukin tuppaa tykkäämään sekametsästä. Kantohinta on koivukuituun nähden pari euroa heikompi mutta tuotto kahdessakymmenessä vuodessa noin 30%:ia koivua parempi. Koivu jää kasvussa aika reippaasti vahvuudessa jälkeen tuossa ajassa. Nyt noita haavikoita lähes vuosittain päätehakataan muutaman sadan motin kauppoina. Erinomainen ja helppo puu kasvatettavaksi!

Itse jättänyt haavat viime kaupoissa pystyyn huonon hinnan ja monimuotoisuuden takia. Niitä ei yleensä montaa ole ollut leimikolla ja  ryhmänä, niin muutamia puita kaveriksi ja jättöpuuryhmä on siinä. Msahalla joskus sahaillut reilun metrin matkalle runkoon ruutuja. Sitkis on haapa, elivät varmaan melkein kymmenen vuotta ennenkuin kaatuivat umpilahoina. Glyfosaattia en ole kokeillut. Ymmärtääkseni suomessa määrää eu-lait ja glyfoa saa periaatteessa käyttää tuuleentuneessa viljassa, mutta kauppa ja mv tehneet diilin ettei kauppa osta myrkytettyä viljaa. (En kyl varma asiasta) Mutta ei kyllä ihme kun sotketaan ulkomaista viljaa kaikkiin elintarvikkeisiin että vilja-allergiat jyllää. Viljasadot kyllä tippuisi maapallolla rajusti jos glyfo kiellettäisiin.. Lisäksi energiankulutus myöskin nousisi pilviin lisääntyneen muokkaustarpeen takia. Johan se nyt tiedetään minkä verran luomukasvintuotanto vaatii panostusta enemmän ja satoa vähemmän.

Kyllä niissä joku lupiinikin löytyy. Myös jättikoiranputki uhkaa koska lähellä olevan vanhan torpan pihapiiristä villiintynyt lähiluontoon. Eipä niistä sen enempää mainittavaa mutta esim. jättikoiranputki ei ollut naapurin glyfosta millänsäkään. Ympäristöviranomaiset patistivat hävittämään mutta siellä edelleen rehottaa. Saanen Jätkllekkin muistuttaa että minulla on neljä kirjallista sopimusta kasvatuksesta aloittain että kyllä vielä paperikin piisaa. Mutta se ei ole enää olennainen asia koska sattumaerästäkin maksettiin 12 euroa kuutio ihan Metsä-Groupin omasta vapaasta tahdosta. Kyse oli alle kymmenen kuution erästä josta ei kaupassa ollut edes mainittu. Lisäsivät motokuskin pyynnöstä. Siitä on kovin lyhyt matka kahteenkymppiin kun puhutaan sadoista moteista jokatapauksessa.

https://www.meillakotona.fi/kysymykset/haapa-vesoo-liikaa

Toki vesoja voi torjua jälkikäteenkin. Siihen tarvitaan glyfosaattia. Haapakannon pinta sahataan tuoreeksi ja siihen sivellään 10-prosenttista glyfosaattiliuosta muutaman kerran päivän aikana niin, että kanto imee nestettä 2–3 desiä. Muutaman viikon kuluttua juurivesat kuolevat. Jos teho jää riittämättömäksi, käsittely uusitaan. On myös niin sanottuja glyfosaatti-nappeja (Eco-plug), jotka voidaan porata kantoon. Aine vapautuu kannon nestevirtausten mukana juuristoon. Kun juuristo kuolee, juurivesatkin kuolevat.

Äkkiseltään laskemalla 100 % Glyfosaattia puun runkoon porattuun reikään 2 cl riittää tehoamaan niin puuhun kuin juurivesoihin. Nopeaa ja helppoa.