› Keskustelut › Metsänhoito › Haavisto

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 61)
1 2 3 4 5 6 7

  • Haavisto

    Lähetetty: 12.12.2021, 15:31

    Merkitty: 

    Tuli muutama vuosi sitten oston mukana vesakko, jota en ole sen kummemmin huomioinut, kun on ollut -ja on muitakin hommia olevinaan.

    Käväisin syksyllä ensimmäisen kerran oikein siellä dallailemassa ja kauhistuin siitä, kuinka raju kasvillisuus siellä on. Edellinen omistaja on sen kohdan iskenyt aukoksi ja ilmeisesti kaivukoneella muokattu – mutta siihen se on jäänyt.

    Selkeästi siellä on ollut haapa tai pari, mutta nyt on miljoona haapaa: Pituus kaikilla 15 – 20 metriä Lähes kaikki ovat D 1,3 :lta lk 13 +. järeimmät kolmenkymmenen sentin luokkaa.

    Ajattelinkin, että nytpä teen noista isoista pyöröhirsiä, joista saa tehdä vaikka mitä, suoruutta löytyy jne. Kaadoin isojs muutaman: Helvetti, kaikki lahoja keskeltä! Pienemmät -n. 15 senttiset -sama juttu!

    Klapikone jurskutti niistä polttopuu-ruhjeita, ne on kyllä komeita, mutta tuoreena uskomattoman raskaita – On myönnettävä, että voima on vähentynyt oikein sitten paljon, ehkä 90 %. Sellainen yli 30 senttinen tyvipölli on jo metriseksi katkaistuna niin painava, että on otettava kiinni ihan tosissaan.

    Taidan tehdä Jeessit ja myydä energiapuun tekijöille pystyyn. Yhdellä omatoimisella puuntuottajalla on aika järeä hakkuukone, jolla voisi nuo röhkäleet hakata ilman, että alla olevat kuuset tuhoutuisivat. Jättäisi vaikka noita hoikempia verhopuiksi kuusille.

    Näin minä olen pettynyt Haaviston laatuun.

    Tekijä
    Jätkä
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Tolopainen 14.12.2021, 08:20

    Haapa ei kelpaa enää edes arkkulaudoiksi. Ne haapa-arkut on menneen talven lumia. Kyllä sahoilla syntyy niin paljon halpaa lautaa sivutuotteena, jotta ei haapoja tarvita.

    jees h-valta 14.12.2021, 08:31

    Toivottavasti tuo glyfon käyttö viimeinkin saadaan järkiinsä eli metsäasioissa ei lainkaan. Peltopuolellakin hyvin kyseenalainen. Ihmettelen tässä EU:n saamattomuutta. Suomalaisia aina kehutaan ahkeriksi, turhaan koska ahkera ihminen ei tarvitse vippaskonsteja metsän hoitoon. Meillä taitaakin olla laiskaperseimmät metsänomistajat. Ainakin ympäristövastuuttomimmat koheltajat.

    Apli 14.12.2021, 08:35

    Juu ei löydy ymmärrystä yhtään näille myrkyn käyttäjille, pitäs lailla kieltää niiden käyttö metsissä, tässä olis vihreille hyvä porkkana.

    Jätkä 14.12.2021, 08:37

    Joo! Jeessin mielestä Glyfosaatin lisääminen ruokaan on ihan ”Jees”, mutta lehtipuun kantoon ei hiventäkään. Metsässä sitä käytetään kerran, pellolla joka vuosi.

     

     

    Arnold Layne 14.12.2021, 09:39

    Glyfosaatti tappaa haavikossa ja pelloilla. Hyvä aine haapojen kaulaamiseen. Turha sitä on väheksyä henkilökohtaisten mielipiteittensä takia. Vanhan koulukunnan kaulaaminen kirveellä vie niin paljon aikaa, että sitä ei ole aikaa tehdä kuin kunnan työntekijöillä ja työelämän ulkopuolella olevilla.

    Puuki 14.12.2021, 09:51

    Hyvin onnistuu haapojen kaulaaminen m- sahallakin , kun ei raavi liian paljon eikä liian vähän.  Homma pitää vain tehdä ajoissa min. n. 3 v. ennen   leimikon korjuuta.  Ei jäänyt yhtään vesaa eikä isompaa haapa tähteelle eräällä kangasmaalla, kun 4 v. sitten kaulasin kaikki haavat sieltä. Aluksi puu voi innostua juurivesojen tekoon mutta hyytyy muutaman vuoden päästä nekin.

    Glyfosaattia ei Suomessa tietääkseni saa edelleenkään saa käyttää viljojen tuleennuttamiseen kuten etelämpänä tehdään. Siksikin  kannattaa suosia kotimaisia viljoja.

    Jätkä 14.12.2021, 15:12

    Arnold Layne. Lehtipuiden tappaminen kemiallisesti tapahtuu taskuttamalla tai pienenä ohutkuorisena ns. kuoleman kättelynä.

    Kaulaaminen tapahtuu tutkimusten mukaan poistamalla kuori tarkasti puuaineksen pintaa myöten. Puuta jyrsimällä (M-sahalla) saadaan aikaan juurivesottuminen ja kun sen jyrsinnän tekee huolellisesti, siinä menee tuhottomasti aikaa. Hutiloiden tehden se on vielä turhempaa touhua.

    Kaulaus voidaan tehdä tehokkaasti ja hyvin esim isolla Lapin leukulla, vesurilla tai kirveellä koputtelemalla kuori puhki  kohtisuoraan puuta vasten. Sitten nykäistään suikaleina irti niin pitkälle kuin halutaan, mutta mielellään ainakin 20 cm.  Vuodenaika pitää olla parasta kasvukautta, jolloin kuori on millin – pari irti puusta ja sen raon täyttää neste.

    Olen kaulannut kirveellä muutaman haavan keskitalvella, enkä voi leuhkia tuloksella. Kuori oli tiukasti jäässä, eikä siitä kunnolla eroittanut kuoren ja puun rajaa. Jyrsimiseksi se meni, eikä vika ollut kirveessä.

    Monet teistä ilmeisesti kuvittelevat itse keksineensä mullistavan tehokkaan kaulaus-systeemin, mutta Metlan mukaan M-saha on huono väline siihen. Samoin lehtipuun kantokäsittely näyttää olevan Hebreaa teille, joille käyttöohjeiden luku – tai ymmärrystaito lienee ylivoimaista.

    Maataloudessa käytetään kemiallisia – myrkyllisiä tai haitallisia ”kasvinsuojeluaineita” tuhat ketaa enemmän, jopa useita kertoja / kasvukausi, silti ylistäen vedätte napaanne pottusoppaa ja kaurapuuroa, mutta millilitra metsässä saa teidät voimaan huonosti.

    Puuki 14.12.2021, 15:27

    Kaikki ei ilm. sitten osaa sahata m-sahalla riittävän tarkasti. Ei tietenkään pidä mennä tohertamaan talvella.  Kuten sanoin , aluksi saattaa vesominen lisääntyä mutta jonkin ajan päästä se loppuu ja vesatkin kuivuu.

    Jätkä 14.12.2021, 15:53

    Jos M-sahalla kalvetaan kuori pois, silloin, kun se on kiinni puussa, niin joko menee puulle, tai kuorta jää, vaihtoehdot ovat siinä. Nylkemällä ei ole vaihtoehtoja, on vain: Kuori pois!

    Alkukesästä kaulaaminen moottorisahalla on, kuin alkaisi suklaakonvehteista moottorisahalla poistamaan paperia, taikka kuorimaan appelsiineja M-sahalla.

    jees h-valta 14.12.2021, 17:56

    Maataloudessakin myrkkyjen käyttö on vähentynyt ja toivottavasti luomuviljelyn myötä loppuu kokonaan. Metsässä ei kellään pitäisi olla kiire kun tuotteen valmistumisaika hipoo sataa vuotta joten Arnoldkin voi kyllä vähentää ennen kuin lopettaa, siis itsensä ja metsäluontonsa.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 61)
1 2 3 4 5 6 7