Keskustelut Metsänhoito Haapakeskustelua lukijoiden kuvissa jos tahtoo osallistua?

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 93)
  • Haapakeskustelua lukijoiden kuvissa jos tahtoo osallistua?

    Tuo kuvaosio vain poikii uutta niin taajaan että putoaa nopeasti alaspäin. Siksi muistutan että kurkkaa jos kiinnostaa kun minulta on näitä kuviakin aina silloin tällöin pyydetty.

  • jees h-valta

    Tyttönimi Satu Holm ja on tullut mm. kirja haavan kasvatus ja käyttö.
    En muista avioituneen nimeä enää. Senkin olen kuullut.
    Jatkan tätä vielä senverran korjaamalla että olen näitä väitöksen liuskoja lukenutkin ja voisivat ehkä jopa löytyäkkin minulta vielä jostain 2000-vaihteen tallennuksista. Ehkä nyt joku sekoittaa tuoreempiin tapahtumiin?

    Korpituvan Taneli

    Tuo Suorittavan siteeraama tutkimus ei kovin vakuuttava ole kun siinä käytetään termiä ”mekaaninen sellu”. Sellu on aina kemiallinen tuote ja piste. Eikä sellun raaka-aineessa pieni sydänlaho haittaa, mutta ei tietysti ole toivottavaa.
    Mekaanisen massan (esim TCMP) valmistuksessa ei saa puussa olla lahoa, ei edes kovaa värilahoa,.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    jees h-valta

    Ja H-vallan kriitikolle että minä en laskekkaan itseäni metsäväeksi ammattilaisperiaatteen mukaan. Eli minä saan mielestäni tässä tapauksessa riemuita onnistumisestani aivan sumeilematta kun ”päihin” on senverran monelta ammattilaissuunnalta tullut. Minulle on kuten sanoin haavan tulevaisuus muutaman vuoden, ehkä kymmenen jopa parhaimmillaan parinkymmenen vuoden juttu mutta uskallan nauttia osastani täysillä. Ja en minä niin huono kauppamies sentään ole etten puuta johonkin myytyä saa.

    Anton Chigurh

    Täällä muutaman kerran mainittu satu holm on kirjoittanut (Metsätieteen aikakauskirja 1/2004) muunmuassa seuraavaa:

    ”…Myös haapatukille olisi enemmän käyttöä, mikäli riittävän laadukasta raaka-ainetta saataisiin kotimaasta… …Haapa on hyvä vaihtoehto juurikäävän lahottamien kuusikoiden uudistamiseen, sillä haapa on puulajeistamme vähiten altis juurikäävälle (Holm 2000).”

    pihkatappi

    Kyllähän se haapa käy siihen juurikääpä alueelle, mutta eikös siihen kävisi myös koivu. Haavan juuristo on suuri ongelma, jos sitten haluaa taas siirtyä jonkun muun puun kasvatukseen.

    jees h-valta

    Pihkatappi tekee ongelman siitä joka tuskin on sitä ollenkaan. Olen monesti esim. harventanut aloja joissa on ollut luontaista haapaa eikä se siellä mitään valtaisaa lisääntymistä ole tehnyt. Monesti metsän karja kyllä siivoaa ja valon uudelleen vähennyttyä se kuivuu pystyyn. Haapa jos mikä on nimenomaan valoa tarvitseva puu. Kuten haavikoiden alustoissakin minullakin niin sinne tulleet vähät vesat kuolevat vielä 3-4 metrinkin mittaisina. Toki olen lämpimästi myös koivun ystävä ja kuten mainitsin sekana haavan kanssakin kasvatan mielellään koivua. Hiestä ja raudusta.

    A.Jalkanen

    Kertaus on opintojen äiti:

    http://www.metla.fi/metinfo/metsienterveys/lajit_kansi/heannp-n.htm

    Koska männynjuurikääpä eli tyvitervas lahottaa jossain määrin myös lehtipuita, olisi kasvupaikan puhdistamistoimissa hyvä poistaa havupuiden kannot ja sen lisäksi voidaan käyttää sekastrategiaa eli esimerkiksi istuttaa harvaan asentoon sekaisin haapaa ja koivua. Puiden vartuttua nähdään onko puulajeilla eroa lahoisuudessa, ja poistetaan kokonaan se alttiimpi puulaji.

    Visakallo

    Jesse on oikeassa siinä, että haapa tarvitsee paljon valoa menestyäkseen.
    Sen takia vesottumisesta ei varttuneempaa puustoa harventaessa olekaan kovin suurta ongelmaa.
    Ongelma tuleekin siinä vaiheessa kun aletaan aukon kautta synnyttämään uutta haapasukupolvea.
    Silloin valoa on runsaasti ja vesoittuminen on sen mukaista.
    Raivaustyötä saa silloin tehdä huomattavassa määrin ja useamman kerran.
    Joka muuta väittää, ei ole uutta haapasukupolvea ollut synnyttämässä.

    jees h-valta

    Olen tuosta puuntakusen pontevasta väitännästä hiukan vielä epäuskoinen mutta siitä vesomisesta olen muutaman vuoden päästä viisaampi ja hyvä kuvituskohdekkin siitä saattaa kehkeytyä.

    mettämiäs

    JEES:
    ”Jatkan tätä vielä senverran korjaamalla että olen näitä väitöksen liuskoja lukenutkin ja voisivat ehkä jopa löytyäkkin minulta vielä jostain 2000-vaihteen tallennuksista. Ehkä nyt joku sekoittaa tuoreempiin tapahtumiin?”

    Kerrohan Jees vielä, kuka on tämä salaperäinen ”joku”, joka tällä kertaa on puurot ja vellit sekoittanut? Viime kerralla Taneli pystyi lähes virtuoosimaiseen suoritukseen, mutta kenelle kunnia tällä kertaa kuuluu?

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 93)